Kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle lastensuojelun sijaishuollon laitosyksikköön, niin hänen tilannettaan aletaan kartoittaa. Mitkä asiat ovat johtaneet sijoitukseen ja miten häntä voidaan auttaa?

Arviointi on välttämätöntä, jos haluamme suojella lapsia silloin, kun he sitä tarvitsevat. Arvioinnin tulosten myötä lapsia ja heidän perheitään pystytään auttamaan paremmin ja tarjoamaan heidän tarvitsemiaan palveluita. Arviointia tehdään aina, kun tehdään päätöksiä eri palveluihin ohjaamisesta, tuen, rajoituksien tai muiden toimenpiteiden aloittamisesta, jatkamisesta tai lopettamisesta. Uutta tietoa lapsen ja perheen elämästä verrataan aiemmin kertyneeseen tietoon ja kokonaiskuvaan lapsen tilanteesta. Kokemusasiantuntija Mareena Heinonen kirjoittaa, että hänen mielestään Suomessa ei ole yhteistä käsitystä mikä on riittävän hyvää lapsen elämää, eikä myöskään keskustelua ja jaettua käsitystä, mitkä tilanteet lapsen elämässä ovat riittävän pahoja asiaan puuttumiseksi. (Hietamäki, Jaakola, Petrelius & Tuu-lensalo 2016, 3.)

Arviointi on yhteistyötä

Arviointi on prosessi, jossa työntekijä ja asiakas yhdessä keräävät ja analysoivat tietoja ja muodostavat niistä moniulotteisen kuvauksen asiakkaan tilanteesta (Rostila 2001, 65). Tavoitteen asettamisen ja intervention suunnittelun perusta on asiakkaan tilanteen puutteiden, vahvuuksien ja resurssien kartoittaminen. Työskentelyn onnistumista tukee suuressa määrin oikea arvio asiakkaan tilanteesta. (Rostila 2001,64.)

Tutkimuksen tuloksina saatuja tärkeimpiä näkökulmia ja arviointikohteita

Opinnäytetyössäni (Lastensuojeluyksikön arviointityöhön näkökulmia etsimässä) kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää tutkimusten ja artikkelien perusteella lastensuojelun sijaishuollossa käytettävien arviointimallien osa-alueita, sisältöjä ja arviointikohteita. Tärkein tulos oli, että lapsen fyysisen ja psyykkisen terveydentilan arviointi on tärkein osa-alue. Tästä löytyi paljon sisältöä sekä arviointikohteita. Toisena tärkeänä tuloksena oli lapsen, vanhemman ja perheen vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden arviointi ja siihen liittyvät arviointikohteet. Kolmantena tuli lapsen arjen arviointi, joka sisälsi oppimisen, kognitiivisen toimintakyvyn ja koulunkäynnin, arvioinnin arjen työntekijältä odotetut tiedot ja taidot, arvioinnin asiakasnäkökulman ja monialaisen ja -ammatillisen arvioinnin. Neljäntenä tuloksena tuli näkökulma arvioinnin viitekehyksistä, teoriapohjista, orientaatioista, lähestymistavoista ja malleista.

Lastensuojelun toimintakykymittarin arviointikohteista esimerkkejä liittyen sosiaaliseen kasvuympäristöön, perheeseen, vanhemmuuteen ja ympäristöön (Aaltio 2016, 178–180).

Lastensuojelun toimintakykymittarissa arvioidaan väkivaltaa tai väkivallan uhkaa esimerkiksi käyttäytyykö aikuinen väkivaltaisesti tai käyttäytyykö joku väkivaltaisesti aikuista kohtaan. Siinä arvioidaan myös lapsen kohtelua ja emotionaalista huolenpitoa. Tämä tarkoittaa, että onko vanhempi emotionaalisessa vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa ja välittääkö lapsen olemassaolosta ja onko käsitys lapsesta myönteinen. Lastensuojelun toimintakykymittarissa arvioidaan lapsen toimintakykyä sosiaalisissa suhteissa, esimerkiksi onko lapsella luotettuja aikuisia tai ystäviä, onko hänellä kannattelevia harrastuksia, onko hänellä hyvät sosiaaliset taidot tai tuleeko lapsi kiusatuksi.

Kirjoittaja: Tiina Hyvönen, Sosionomi YAMK – opiskelija, Savonia – ammattikorkeakoulu
Opinnäytetyön on luettavissa www.theseus.fi-sivustoilta elokuussa 2022.

Lähteet:
Aaltio, Elina 2016. Lastensuojelun strukturoitujen alkuarviointivälineiden arviointikohteet ja teoria-pohja. Artikkeli teoksessa Päivi Petrelius, Hanna Tulensalo, Anne-Mari Jaakola ja Johanna Hietamäki (toim.) Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. Helsinki, 157–177. https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/131363/URN_ISBN_978-952-302-749-7.pdf?sequence Viitattu 29.3.2022

Alatalo, Marjo ja Kantoluoto, Anne 2018. Monitoimijainen arviointi. Lapsi- ja perhepalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://slideplayer.fi/slide/14073008/ Viitattu 27.3.2022

Hietamäki, Johanna, Jaakola, Anne-Mari, Petrelius, Päivi ja Tulensalo, Hanna (toim.) 2016. Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131363/URN_ISBN_978-952-302-749-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 14.9.2020

Rostila, Ilmari 2001. Tavoitelähtöinen sosiaalityö. Voimavarakeskeisen ongelmanratkaisun perusteet. Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2001. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47920/3/SoPhi61_978-951-39-6498-6.pdf Viitattu 26.4.2022
.