Koko maan kattava mielisairaalaverkosto rakennettiin pääasiassa 1950-luvulla. Keskussairaaloiden rakennusbuumi ajoittuu puolestaan 1960- ja -70-luvuille. Nyt nämä sairaalat ovat tulleet tiensä päähän rakennustensa ja toimintojensa osalta. Uusia sairaaloita on rakennettu kilvan ympäri Suomen. Parhaimman sairaalan titteleistä kilpaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusien sairaaloiden toivotaan houkuttelevan magneetin tavoin työntekijöitä ja tarjoavan hyvää hoitoa potilaille.

Psykiatristen sairaaloiden uudisrakentamisessa on käyty hakemassa mallia ulkomailta, niin rakennusten kuin niiden sisällä tapahtuvien toimintojen suunnittelemiseksi. Potilas- ja omaisjärjestöjä osallistetaan aktiivisesti suunnittelutyöhön. Tässä keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen ja mielen sairauksiin liittyvän häpeän leiman vähentäminen. Uuden ajan psykiatriset sairaalat sijoitetaan osaltaan tästä syystä muiden lääketieteen erikoisalojen yhteyteen.

Kuntoutuksen ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelman opiskelija Satu Juvonen (2023) on tutkinut opinnäytetyössään, millainen on hyvä potilaan toipumista edistävä psykiatrinen hoitoympäristö. Opinnäytetyö on toteutettu integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa on lähestytty toipumisorientaation kautta, joka on vahvasti potilaiden näkökulmaa edustava viitekehys mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Työn tilaaja on Kuopion yliopistollinen sairaala, jonka yhteyteen on piakkoin valmistumassa ns. psykiatria talo. Sairaalarakennus on saanut viralliseksi nimekseen Lainesairaala.

Toipumisorientaatio psykiatrisen hoitoympäristön suunnittelussa

Ihmisen kokemus mielekkäästä elämästä on toipumisorientaation ytimessä. Siihen kuuluvat toivon antaminen, henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa tukeminen, sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja ihmissuhteiden edistäminen. (Waldemar ym. 2016, 596.)

Toipumisorientaatio tuo asiakkaan tarpeet ymmärrettäviksi hoitoympäristöjen suunnittelussa ja osastojen sosiaalisen ilmapiirin kehittämisessä. Usein hoidossa saatetaan keskittyä liikaa potilaan sairauteen ja mittavissa oleviin tuloksiin, eikä niinkään potilaan henkilökohtaiseen toipumiseen. Potilaan tulisi saada tietoa tarjolla olevista hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, ja hoitoon liittyviä päätöksiä tulisi tehdä yhdessä potilaan kanssa.

Mielekäs elämä, toivo ja ihmissuhteet

Opinnäytetyön tutkimustuloksena muodostui kolme pääteemaa, joista ensimmäinen on mielekkään elämän mahdollistava hoitoympäristö. Yhteiset aktiviteetit osastolla voivat joko edistää tai estää toipumista. Jos potilas kokee toimintaan osallistumisen itselleen vastentahtoiseksi, voi se olla toipumista haittaava tekijä. Potilaat kokevat tarvitsevansa riittävästi omaa rauhaa ja yksityisyyttä, mutta toisaalta he toivovat myös sosiaalista kanssakäymistä ja muiden ihmisten seurassa olemista. Hoitoympäristön miellyttävä ja kodinomainen tunnelma sekä rauhoittava valaistus koetaan myös hyvinä asioina.

Toisena teemana nousi toivoa ylläpitävä hoitoympäristö. Tällöin suunnittelussa on huomioitava ympäristön rauhallisuus sekä turvattomuuden tunteita aiheuttavien tekijöiden eliminointi. Yhteys muihin ihmisiin koetaan toivoa ylläpitävänä tekijänä. Ihmissuhteet helpottavat myös tylsyyden ja yksinäisyyden tunteita. Turvallisuuden tunteen kannalta erityisesti ennakoitavat hoitoprosessit ja ystävällinen, rutiineja tukeva ympäristö ovat potilaille tärkeitä asioita. Potilaat kokevat suljetun osaston sääntöineen negatiivisena, etenkin jos henkilökunta käyttäytyy ankarasti ja valtaa käyttäen.

Kolmantena teemana on ihmissuhteita edistävä hoitoympäristö, jossa huomioidaan toisilta ihmisiltä saatava sosiaalinen tuki. Osastoympäristö tarjoaa mahdollisuuden läsnäoloon ja yhdessä tekemiseen tässä hetkessä. Vuorovaikutuksen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä henkilökunnan ja potilaiden väliset kommunikoinnin ongelmat saattavat johtaa konfliktitilanteisiin tai jopa rajoitustoimenpiteisiin. Myönteiset ja toipumista tukevat suhteet henkilökunnan kanssa sen sijaan tukevat potilaan toipumista. Potilaat toivovat henkilökunnalta läsnäoloa sekä inhimillistä ja tasavertaista kanssaelämistä.

Mikä auttaa potilasta toipumaan?

Juvosen (2023) opinnäytetyön tulokset osoittavat, että psykiatrisessa osastohoidossa henkilökunnan ja potilaiden välistä vuorovaikutusta tulisi kehittää edelleen. Uusien sairaaloiden fyysiset rakenteet eivät yksinään edistä potilaiden toipumista. Tähän vaikuttavat ennen kaikkea ihmisten väliset sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutuksen laatu. Osaston seinät tarjoavat potilaille ja henkilökunnalle ympäristön, jossa kommunikointi ja vuorovaikutus tapahtuu. Ammattilaisten tehtävä on luoda hoidolle turvalliset olosuhteet ja ilmapiiri, edistää potilaiden yhteyttä muihin ihmisiin, perheeseen ja ystäviin, sekä säilyttää ajatus tulevaisuuden toivosta.

Kirjoittajat:

Satu Juvonen, terveydenhoitaja, kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu. Juvonen työskentelee sairaanhoitajana psykiatrista hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten parissa.
Katri Savolainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu Master School, Jatkuvan oppimisen tulosyksikkö

Lähteet:

Juvonen, Satu 2023. Toipumista edistävä psykiatrinen hoitoympäristö potilaan näkökulmasta kuvailtuna. YAMK-opinnäytetyö. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303203845

Vorma, Helena, Rotko, Tuulia, Larivaara, Meri & Kosloff, Anu 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7

Waldemar, Anna K., Arnfred, Sidse, Petersen, Lone & Korsbek, Lisa 2016. Recovery-Oriented Practice in Mental Health Inpatient Settings: A Literature Review. Psychiatric Services 67 (6), 596–602. https://doi.org/10.1176/appi.ps.201400469