Arjen ruokavalinnat eivät aina ole helppoja. Moni asia vaikuttaa siihen millaisia ruokavalintoja arjessa teemme. Päätöksiä saatamme punnita esimerkiksi maun, hinnan, terveellisyyden, ekologisuuden ja eettisyyden perusteella. Ruokatottumukset, -kasvatus, aiemmat kokemuksemme ja kulttuurimme luovat pohjaa tekemillemme päätöksille. Toisaalta myös elämäntilanne, terveydentila tai allergiat voivat vaikuttaa tekemiimme ratkaisuihin. Jokaisella on oikeus päättää omista ruokavalinnoistaan, mutta on tärkeää tunnistaa mitkä motiivit valintojen takana vaikuttaa.

Mitä tarkoittaa ruokasuhde?

Ruokasuhteella tarkoitetaan sitä, miten ihminen ruokaan ja syömiseen suhtautuu. Ruokasuhteeseen vaikuttaa kaikki yksilön elämän aikana kertyneet ruokaan ja syömiseen liittyvät kokemukset sekä niihin liittyvät tunteet, uskomukset ja tulkinnat.

Ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Sanna Talvian ja psykologi, psykoterapeutti Susanne Anglen kehittämä ruokasuhteen viitekehys auttaa lisäämään ymmärrystä syömisestä monitasoisena ja kokonaisvaltaisena ilmiönä ja auttamaan ravitsemuskasvatuksellisen työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Viitekehyksen mukaan ruokasuhde jakautuu käyttäytymisen, ajatusten, tunteiden, arvojen ja normien sekä kehon, aistien ja kehonkuvan ympärille. Niihin puolestaan vaikuttaa yksilön identiteetti, sosiaaliset roolit ja vuorovaikutus, itsearvostus, fyysiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset kontekstit sekä resurssit.

Millainen on tasapainoinen ruokasuhde?

Syöminen on yksi ihmisen perustarpeista ja hengissä säilymisen elinehto. Syömistä ei tarvitse erikseen ansaita esimerkiksi raskaalla työllä tai liikunnalla. Pääasiassa syömistä tulisivat ohjata nälän ja kylläisyyden tunteet. Elämässä voi ja saa olla arkea tukevia ruokarutiineja, mutta myös yllätyksiä joskus tulee, eikä niiden tarvitse hetkauttaa elämää sen suuremmin. Vaihtelevuus ja joustavuus kuuluvat myös toimivaan ruokasuhteeseen ja joskus voi syödä vaikkei olisi nälkäkään. Syöminen tuottaa iloa ja mielihyvää, eikä sen tulisi lisätä häpeää tai syyllisyyttä. Elämässä pitää kuitenkin olla muutakin sisältöä ja iloja kuin syöminen. Sen ajattelu tai suunnittelu ei sen pitäisi hallita koko elämää. (Minkkilä 2021.)

Millainen ruoka on hyväksi mielenterveydelle?

Niin mielen kuin kehon hyvinvointia tukee monipuolinen, maukas ja ravitseva ruoka. Itä-Suomen yliopistossa 2013 Anu Ruususen tekemän tutkimuksen mukaan mielen hyvinvointia ja jaksamista lisäävät erityisesti folaatti- ja kuitupitoiset, vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävät kasvikset hedelmät, täysviljatuotteet, rasvainen kala sekä kahvi. Jaksamista sen sijaan heikentävät prosessoidut pikaruoat, sokeripitoiset tuotteet, valkoiset vehnä tuotteet ja lihatuotteet. (Ruusunen 2013.) Yleisten ravitsemus suositusten lisäksi on tärkeää osata kuunnella oman kehon viestejä ja kiinnittää huomiota siihen, miten oma keho reagoi eri ruokiin ja millainen syömisen rytmi itselle sopii parhaiten.

Tasapainoisen ruokasuhteen kannalta oleellista on se, että syöminen on pääosin monipuolista ja ravitsevaa, Monipuolisessa ruokavalioon kuuluu sattumat ja myös herkkuruuat ovat silloin tällöin sallittuja. Liian tiukat rajoitukset ja mustavalkoinen ajattelu yksittäisten ruoka-aineiden terveellisyydestä ja epäterveellisyydestä voi yksipuolistaa ruokavaliota ja aiheuttaa puutostiloja. Parempi lähestymistapa hyvinvointia tukevaan ruokailuun on kehoa sekä mieltä kuuntelevaa ja arvostavaa. Rajoitteiden sijaan ruokavalioon on helpompi lähteä lisäämään ravintorikkaita ja laadukkaita aineksia, jotka lisäävät arjessa jaksamista. Säännöllisen ja riittävän laadukkaan ruuan saannin kautta myös yleensä ylimääräinen napostelu jää itsestään vähemmälle.

Vanhemman ja lapsen ruokasuhde- periytyykö se?

Ruokasuhteen pohja rakentuu lapsuudessa. Se mitä opimme lapsena, luo pohjan myös myöhemmille ajatuksillemme. Usein tiettyihin ruokiin liittyvät tunteet sekä keholliset kokemukset juontavat juurensa jo lapsuudesta. Ei siis ole yhdentekevää, miten lapsille ruuasta puhutaan ja miten siihen suhtaudutaan. (Uef 2021.)

Puhl Rebeccan ja Schwartz Marlenen vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa ”If you are good you can have a cookie” selvitettiin liittyvätkö lapsuuden aikaiset kokemukset ruokailusäännöistä aikuisuuden syömiskäyttäytymiseen. Asiaa tutkittiin aikuisten tutkimukseen osallistujien itse raportoimien tietojen pohjalta. Tietoa kerättiin syömistottumuksista, laihdutushistoriasta ja muistelluista lapsuuden ruokasäännöistä. Tutkimuksessa ruokailusäännöt jaettiin kolmeen pääryhmään, jotka olivat ruokailua tai tiettyjä ruokia rajoittavat, ruokailuun kannustavat sekä ruokailua palkintona tai rangaistuksena käyttävät säännökset. Tuloksissa huomattiin lapsuuden aikaisella ruuan avulla käytöksen kontrolloinnilla, oli merkittävä yhteys myös ahmimisen ja ruokavalion rajaamiselle aikuisuudessa. Lapsen ruokailuun liittyvillä säännöillä ja kokemuksilla voi siis olla kauaskantoiset vaikutukset syömistottumuksiin. Aikuisilla on siis merkittävä rooli lapsen ruokasuhteen pohjan muodostumisessa.

Mielitekoja Perheentalon vauvatreffeillä

Mieliteko-ohjelma on kehityshanke, jonka tarkoituksena on lisätä mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä Pohjois-Savossa. Toimintamme ytimessä on ennaltaehkäisevä toiminta ja se on erityisesti kohdistettu työikäisille ja työelämän ulkopuolelle jääneille. (Mielitekomedia 2022.)

Osana Mieliteko-ohjelman ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kävimme Kuopion Perheentalon järjestämillä vauvatreffeillä keskustelemassa alle 1-vuotiaiden lasten vanhempien kanssa ruokasuhteesta ja syömiseen ja ruokaan liittyvistä ajatuksista. Vauvan tulo perheeseen on tuo ison muutoksen elämään ja arkeen, jonka vuoksi se on myös hyvä hetki pysähtyä pohdiskelemaan omaa ruokailusuhdetta.

Tilaisuudessa pohdimme vanhempien kanssa mm. mikä syömisessä on tärkeää, mikä ruokapäätöksiä ohjaa ja mitä arjen haasteita ruokailuun liittyy. Keskeisiksi tärkeiksi asioiksi keskusteluissa nousivat yhdessä syöminen, monipuolisuus, vaihtelevuus, riittävyys, ravitsevuus, kotimaisuus ja maukkaasta ruuasta nauttiminen.

Jatkoa ajatellen näkisin myös kehosuhteen näkökulman esilletuonnin tärkeänä aiheena ruokasuhdetta käsiteltäessä. Tarkoituksena olikin käsitellä aihetta tässä tilaisuudessa, mutta uudessa ryhmässä henkilökohtaisemmasta aiheesta oli hieman haastavampi saada aikaiseksi. Palautteiden perusteella kehonkuvan ja -tuntemus nähtiin kuitenkin tärkeänä aiheena vastasynnyttäneille äideille, koska raskaus tuo tullessaan paljon muutoksia myös omassa kehossa.

Kirjoittaja:

Noora Leskinen, sairaanhoitajaopiskelija

Lähteet:
Mielitekomedia 2022. Hankekuvaus. Mistä on kyse? Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hanke (mielitekomedia.fi)

Puhl RM, Schwartz MB 2003. If you are good you can have a cookie: How memories of childhood food rules link to adult eating behaviors https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15000971/

Ruusunen, Anu 2013. Mielen hyvinvointia ruokakaupasta – MIELI ry

SYLI 2021. Syömishäiriö, ravitsemushoito ja ruokasuhde. https://syomishairioliitto.fi/blogi/syomishairio-ravitsemushoito-ja-ruokasuhde

Talvia, S., & Anglé, S. (2018). Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viitekehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 55(3). https://doi.org/10.23990/sa.74156

UEF: Vehve, Nina 2021. Kohti lempeämpää ruokasuhdetta. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/kohti-lempeampaa-ruokasuhdetta