Ääni on hyvin henkilökohtainen media ja viime vuosina kiinnostus äänikerrontaa kohtaan on suorastaan räjähtänyt. Suosio on niin ilmeistä, että nyt podcasteja myös tuotetaan valtavia määriä. Kuka tahansa saa olla podcast-juontaja.

Podcast voi olla informatiivinen, innostava, humoristinen, pelottava tai vaikka kaikkea tätä samassa paketissa. Yhden jakson kesto voi olla mitä tahansa minuuteista tunteihin. Jokainen kuuntelija voi löytää miljoonien podcastien joukosta useita juuri hänen kuuntelutottumuksiinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa sopivia sisältöjä.

Internetin käyttöä vuonna 2021 selvittäneen Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa eniten podcasteja kuuntelevat 16-34-vuotiaat eli nuoret ja nuoret aikuiset. Tilastokeskuksen vuoden 2021 tutkimus kertoo, että 16-34-vuotiaista podcasteja kuunteli yli 60 prosenttia. Prosenttiluku laskee, mitä vanhempia internetin käyttäjät ovat. Vain 37 prosenttia 35-44-vuotiaista kuunteli podcasteja.

Sujahdan itse 33-vuoden iässä vielä tilastollisesti podcastien suurkuluttajien ikäryhmään. Vietän joka viikko kymmeniä tunteja podcastien parissa. Kuuntelen podeja lenkillä ja kuntosalilla. Kuuntelen siivotessa ja ruokaa laittaessa. Kuuntelen iltaisin sängyssä, kun levoton mieleni ei tahdo hiljentyä uneen

Ääni menee ihon alle

Äänimedian kuluttamisen ja niiden tuottamisen suosio piillee muun muassa siinä, että ääni menee ihon alle. Kun kuuntelet podcastia, äänikirjaa tai radiota, aivosi joutuvat hommiin hiukan eri tavalla kuin televisiota katsoessa.

Tähän liittyen kulttuurifilosofi Marshall McLuhan jakaa median viileään ja kuumaan. Radio (tai podcast) on viileä media, sillä se jättää paljon yleisön mielikuvituksen varaan. Televisio on puolestaan kuuma media, sillä se täyttää mielen valmiilla ärsykkeillä. Viileää mediaa seuratessaan yleisö on olennainen ja aktiivinen osa kokemusta. (McLuhan 1969, 11.)

Kun kuuntelet, mielikuvituksesi täytyy kuvittaa kerrottu asia sinulle ja olet itse aktiivinen osa tarinaa.

Varsinkin korkeakoulukentällä podcastien tuottamisen suosio on täysin ymmärrettävää, kun katsoo tässä artikkelissakin esittelemiäni tilastoja. Tuotantojen määrä selittyy myös sillä, että podcasteja on helppo ja halpa tehdä. Yksinkertaisimmillaan tarvitset vain puhelimen.
Meidän savonialaisten ei kuitenkaan tarvitse tuottaa jaksojamme puhelimella, sillä Savonia-ammattikorkeakoulun Microkadun kampukselle rakennettiin podcast-studio keväällä 2021. Studiossa on ammattitasoinen äänipöytä ja kolme mikrofonia. Äänen editoimiseen puolestaan löytyy ilmainen ja helppokäyttöinen ohjelma.

Juuri nyt kuuntelijalle syntyy suorastaan runsauden pula, kun hän valikoi arvokkaalle ajalleen sopivaa kuunneltavaa. Tästä syystä meidän podcastien tuottajien on oltava erityisen tarkkana sen suhteen, miksi ja miten tuotamme tekemämme sisällöt.

Kirjoittaja:

Klaudia Käkelä-Nuutinen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

McLuhan, Marshall. The Playboy Interview: Marshall McLuhan. Playboy Magazine 3/1969.

Tilastokeskus, viitattu 28.11.2022: https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tau_020_fi.html