Sitra julkaisi tammikuussa 2023 Megatrendit 2023 –katsauksen, joka avaa maailmalla meneillään olevien suurten kehityskulkujen suuntia. Katsauksia on julkaistu vuodesta 2011 alkaen. Edellinen katsaus julkistettiin vuonna 2020.

Tuoreimmat globaalit kehityskulut Sitra jakaa viiden eri teeman alle:

• Luonnon kantokyky murenee
• Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
• Demokratian kamppailu kovenee
• Kilpailu digivallasta kiihtyy
• Talouden perusta rakoilee

Sitra: https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2023-paivitys-ymmarrysta-yllatysten-aikaan

Vuoteen 2020 verrattuna tämän vuoden trendeissä tarkentuu huoli luonnon kantokyvystä ja sen vaikutuksista myös muihin globaaleihin kehityskulkuihin. Negatiivinen kehitys näkyy jännitteinä useilla aloilla, ja vastatoimien tarpeellisuus on entistä tarpeellisempaa. Muutamassa vuodessa on tapahtunut yllätyksiä, kuten trendi demokratian kamppailun kovenemisesta osoittaa. Kukapa meistä olisi osannut vielä vuosikymmenen alussa ennustaa miten vakava kriisi Ukrainan alueelle tulee kehittymään.

Megatrendikatsaus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia myös vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kehittymiseen. Halusimme Savonia-ammattikorkeakoulussa ottaa osaa pohdintoihin järjestämällä Sitran julkistamistilaisuudesta paikallisen kisakatsomon. Kutsuimme mukaan paikallisten yritysten ja muiden organisaatioiden edustajia. Sitran puheenvuorojen jälkeen jäimme ryhmissä keskustelemaan mitkä esitetyistä trendeistä näkyvät alueellisesti eniten, mitkä niistä vaikuttavat eniten kunkin osallistujan omaan toimialaan ja millaisiin toimiin voimme yhdessä ryhtyä. Käytimme työskentelyyn sähköistä MIRO-yhteistyöalustaa, jonne kokosimme eri aloja koskevat näkökulmat ja ideat.

Keskustelut ryhmissä kävivät luonnollisesti vilkkaana. Megatrendien mukaiset haasteet ovat jo hyvin nähtävissä paikallistasolla, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Ne olivat hyvin tiedossa myös työpajojen osallistujilla; saimme kokoon paljon konkreettisia esimerkkejä. Osallistujilta löytyi näkemyksiä myös siihen, miten kehityskulkuja voisi kääntää niin, että ihmisten hyvinvointi lisääntyisi, mutta kehitys olisi kestävää ja luontoa säästävää.

Matkailu kuormittaa, mutta ekologinen matkailu uudistaa

Megatrendien valossa tarkasteltuna talouden perustan rakoilu heijastelee myös matkailuun. Eriarvoisuus kasvaa ja vauraudesta saa nauttia yhä pienempi joukko ihmisiä. Tämä johtaa siihen, että niin matkailijat kuin matkailualan yrityksetkin ajautuvat ahdinkoon. Eriarvoisuus on globaali ongelma ja me tavoittelemme kotimaisten matkailijoiden ohella myös kansainvälisiä matkailijoita. Mikäli taloudellinen kuilu kasvaa, joudumme miettimään, miten tulemme toimeen ja kuinka matkailutoimialan käy. Pieni joukko ei alaa pelasta, vaan tarvitsemme volyymia. Kiertotalouden hyödyntäminen nousee silloin avainasemaan. Se luo kestävyyttä korjaamalla ja uudistamalla taloutta myös matkailussa.

Matkailualan haasteet heijastelevat merkittävästi myös luonnon kantokyvyn murenemista. Matkailu kuormittaa luontoa. Toisaalta tämän päivän matkailijat tiedostavat negatiiviset vaikutukset. Kuluttaminen vai uudistaminen – kumman sinä valitset, jos mietit asioita kauaskantoisemmin? Tilanteeseen peilaten uudistava muistijälki on varmasti kestävämpi vaihtoehto kuin sellainen, joka koettelee kantokykyä.

Talouden ja luonnon keskinäinen suhde on tiivis; molemmat luovat hyvinvointia ja yhdessä ne synnyttävät sitä vielä enemmän. Maailma tarvitsee ekologista jälleenrakennusta kaikilla tasoilla, ja jokainen pienikin teko on merkityksellinen. Matkailualan yrityksillä on mahdollisuus luoda palvelukonsepteja, jotka mahdollistavat matkailijoiden osallistamisen jälleenrakennustyöhön yksinkertaisin toimenpitein. Näin on tehty esimerkiksi vihtiläisessä mökkikylässä, jonka yrittäjää Anu Huotaria YLE haastatteli tammikuussa 2023.

Perheyrityksen liiketoimintaa toteutetaan uudistavan matkailun keinoin: – Mökkikylässä järjestetään myös työpajoja, joissa voi rakentaa hyönteishotellin tai linnunpöntön. Nämä jäävät hyödyttämään lähiluontoa. (https://yle.fi/a/74-20013040).

Ekologinen matkailu on kiehtovaa, elämyksellistä ja ennen kaikkea uudistavaa – luontoa kunnioittaen.

Taide auttaa ymmärtämään

Luovilla aloilla megatrendien haasteet näkyvät myös talouden perustan rakoilemisessa ja luonnon kantokyvyn murenemisessa. Toisaalta luovat alat voivat myös tarjota mahdollisuuksia hyvinvoinnin haasteisiin. Pohdimme työpajassa, kenellä on tulevaisuudessa varaa kuluttaa taidetta, kun esimerkiksi lipunhinnat kohoavat keskiluokkaisen ihmisten ulottumattomiin ja taiteen tukeminen yhteiskunnassa on lyhytnäköistä ja ailahtelevaa.

Taiteeseen liittyy myös monia kulutuksen epäkohtia. Yleisö kaipaa kulttuurielämyksiltä uudistumista, joka voi myös johtaa lyhyisiin esityskaariin ja kertakäyttöisiin produktioihin. Lavasteet ja puvustukset vaativat entistä enemmän kiertotalouden mallien hyödyntämistä. Megaluokan konsertit tekevät valtavan hiilijalanjäljen niin materialistisesti, logistisesti kuin energian käytönkin näkökulmasta. Toisaalta taas taide itsessään on uudistuvaa ja uutta luovaa ja laajentaa ihmisten käsitystä ympäröivästä maailmasta.

Tanssi, musiikki ja kuvataide voivat auttaa ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja tarjoavat lääkkeettömiä vastauksia moniin ongelmiin. Taide ja kulttuuri mahdollistavat esimerkiksi ilmastoahdistuksen sanoittamisen ja käsittelyn taiteen keinoja käyttäen. Taide voi tuoda keinoja myös mielenterveyshaasteiden selättämiseen. Luovat menetelmät mahdollistavat ketterän kehittämisen ja uusien ratkaisujen löytämisen meneillään oleviin haasteisiin.

Ahdistuksesta aktiivisuudeksi

Kuinka yksittäinen ihminen tai kuntalainen voi vaikuttaa megatrendien kehityskulkuihin, esimerkiksi luonnon kantokyvyn murenemisen estämiseksi? Moni saattaa miettiä, että ei paljoakaan. Mieleen saattaa hiipiä pelkkä ahdistus valtavien globaalien haasteiden edessä. Ahdistus kannattaa kuitenkin kääntää kansalaisaktiivisuudeksi, sillä juuri sitä tarvitaan nyt. Suuretkin kehityskulut ovat alkaneet pienistä teoista. Yksittäisten ihmisten pienet teot ovat lisääntyneet moniksi pieniksi teoiksi, kun yksi hyvä esimerkki on innostanut muita toimimaan samoin. Muutamasta teosta on vähitellen syntynyt ryhmä tekoja, joista on lopulta kehittynyt ilmiö. Jokainen meistä voi olla osa tällaista kehityskulkua. Voimme henkilökohtaisilla aktiivisilla teoillamme kääntää trendien kulun päinvastaiseen suuntaan olemalla ongelman sijaan osa sen ratkaisua.

Kansalaisaktiivisuudella ja asukkaiden todellisella osallistamisella on siis merkitystä. Omassa lähiympäristössäsi jo kiinnostus kestävää kehitystä kohtaan, selvän ottaminen faktoista ja aktiivinen keskustelun herättely on hyvä alku. Konkreettisista teoista voit tehdä helposti julkisia sosiaalisen median kautta ja saada siten muita mukaan. Tämä taas luo painetta päättäjille tehdä samoin.

Kaupunkikulttuurin tasolla Kuopion kaupunki on osana WHO:n Healthy Cities –verkostoa tehnyt jo paljon ympäröivän luonnon ja asukkaidensa hyvinvoinnin hyväksi. Lisää tekoja kuitenkin tarvitaan. Järjestämissämme työpajoissamme osallistujat esittivät lukuisia varsin käyttökelpoisia ideoita, jotka olisivat hyödynnettävissä paikallisen kaupunkikulttuurin kehittämisessä. Ehdotukset sopisivat hyvin jopa Healthy Cities -verkoston meneillään olevan 7. kauden yhden ydinteeman konkretisointiin. Teeman tavoite on ’suunnitella kaupunkiin paikkoja ja ympäristöjä, jotka edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia’.

Voisiko luonnonsuojelusta maksaa kuntalaisille? Käyttökelpoinen idea olisi esimerkiksi kaupungin tonttivuokran alennus sille, joka sitoutuu istuttamaan tontille omenapuun tai kasvattamaan tontilla vaikkapa perunaa. Työpajoissa toivottiin nähtävän enemmän myös kaupungin omaa joutomaiden käyttöä hyvinvointitarkoituksiin, esimerkiksi puiden tai niittykukkien kasvattamiseen. Yritysten ekologinen kädenjälki voisi näkyä talkoissa taimien lahjoittamisena näille alueille.

Me Savoniassa voisimme polkaista käyntiin oman kampanjamme kestävän kehityksen puolesta. Miten olisi kampuksille sijoittuva kierrätyskampanja ja kilpailu parhaasta kierrätysideasta?

Yritykset ja asiakkaan ääni

Yritysten muutoskyvykkyys on haastettu tässä kompleksisessa tilanteessa, jossa kaikki megatrendit vaikuttavat yritysten toimintaan tavalla tai toisella.

Talouden perustan rakoillessa yritysten on etsittävä uusia ja kilpailukykyisiä ratkaisuja. Arvoketjut pirstaloituvat ja perinteisten yritysten on uudistuttava tai etsittävä uusia toimintamalleja, jotta toiminta saadaan muuttumaan kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Toki monet yritykset ovat edelläkävijöitä ja pystyvät ketterästi uudistumaan. Tietoisten edelläkävijäkuluttajien kuunteleminen ja heiltä tulevien näkemysten huomioiminen yritysten kehittämisessä voi avata uusia kestäviä kehityspolkuja. Monta kertaa asiakkailla voi olla suurempi uskallus kokeilla uutta kuin yrityksellä.

Yritykset hyödyntävät kansalaistoimijalähtöisiä ja muita avoimia ajatuksia nousevien signaalien tunnistamisessa liian vähän. Yrityksissä tarvitaan teknisten ja digitaalisten tai kiertotalouden ratkaisujen lisäksi sosiaalisia innovaatioita. Uusien osaajien ja ulkopuolisten osallistaminen ratkaisujen etsimiseen, samoin kuin kansainväliset ja monialaiset uudet kumppanuudet voisivat synnyttää ratkaisuja, joilla on myös kaupallista potentiaalia.

Kuinka tätä voisi hyödyntää omassa yrityksessä? Miten kansalaisvaikuttajia tai ulkopuolisten ideoita voisi hyödyntää ja olla myötävaikuttaja tai edelläkävijä?

Opiskelijoiden huolena hyvinvointi

Samaan aikaan, kun Megatrendien vaikutusta pohdittiin Savonian monialaisen TKI-tiimin työpajoissa, myös oppilaitoksemme opiskelijat asettuivat trendien äärelle. Ympäristötekniikan kolmannen vuosikurssin opiskelijat miettivät, mitkä megatrendeistä tuntuvat tutuilta omassa elämässä ja miten haasteisiin tulisi reagoida. Luonnon kantokyvyn murentuminen, talouden ja hyvinvoinnin haasteet olivat tuttuja teemoja, kilpailu digivallasta tuntui sen sijaan vieraimmalta trendiltä.

Opiskelijoiden omassa arjessa tuntuvammin vaikuttavat hyvinvointi ja talous. Nuorten ratkaisuissa haasteisiin korostuivat erityisesti terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ sekä riittävät resurssit hyvinvoinnin ylläpitoon. Myös huoli omasta taloudesta oli läsnä. Opiskelijat toivoivat, että yhteiskuntana tuemme ja kannustamme niitä, jotka apua tarvitsevat. Demokratian tilaa pohdittaessa korostui nopeampi päätöksenteko, turhien lupausten välttäminen, avoimuus ja osallistaminen.

Kirjoittajat:
Bailey Lähdesmäki, TKI-asiantuntija
Sanna Rantala, TKI-asiantuntija
Terhi Rissanen, viestintäasiantuntija
Tarja Tapaninen, TKI-asiantuntija
Kaija Villman, TKI-asiantuntija

Savonia-ammattikorkeakoulu/
monialaisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvuusala