Viime aikoina nuorten mielenterveyden haasteet ovat olleet paljon pinnalla, ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi on alettu tehdä töitä. Nämä haasteet voivat olla monisyisiä, mutta toisaalta ratkaisu saattaa löytyä hyvinkin arkisista asioista. Olen ehkäisyneuvolassa työskennellessä nähnyt miten ehkäisyyn liittyvät asiat voivat olla nuorten mielenterveyttä horjuttavia, esimerkiksi nuoret murehtivat sitä, onko heillä toimiva ehkäisy ja voiko siihen luottaa. Minun huoleni koskee nuorten maksutonta ehkäisyneuvontaa, ja sitä onko kaikilla nuorilla tasa-arvoinen mahdollisuus saada ehkäisyä.

Vuonna 2021 Pohjois-Savossa tehtiin 281 raskaudenkeskeytystä, tämä oli 47 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti alle 20-vuotiaiden raskauden keskeytykset ovat vähentyneet viime vuosina. Yhtenä merkittävänä tekijänä raskauden keskeytysten määrän vähenemiseen on ollut kuntien maksuttomien raskauden ehkäisymenetelmien tarjoaminen. Maksuttomien ehkäisymenetelmien järjestäminen vaihtelee paljon kunnittain, niin Pohjois-Savossa kuin valtakunnallisesti. Ehkäisymenetelmien valikoimassa, saannin pituudessa ja kriteereissä on paljon eroavaisuutta.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa valmistellaan lakia alle 25-vuotiaiden maksuttoman raskauden ehkäisyn tarjoamisesta. Tähän lain valmisteluun kuuluu kehittämistyötä. STM:n rahoittamassa Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa on voinut osallistua kokeiluun, jonka turvin maakunnittain järjestetään ja kehitetään nuorten maksuttoman raskauden ehkäisyn palveluita. Pohjois-Savossa osallistuttiin kokeiluun tekemällä selvitys Pohjois-Savon maksuttoman raskauden ehkäisyneuvonnan nykytilasta ja osaamisesta. Selvityksestä saatujen tietojen pohjalta on tarkoitus kehittää alueen ehkäisyneuvontaa yhdenmukaisemmaksi.

Tein työelämälähtöisenä opinnäytetyönä POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeeseen selvityksen Pohjois-Savon maksuttoman raskauden ehkäisyneuvonnan nykytilasta ja perusterveydenhuollon ehkäisyneuvontaa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisesta. Selvityksen tuloksena kävi ilmi, että pohjoissavolaisten nuorten maksuttoman raskauden yhdenmukaisiin ehkäisyneuvonta palveluihin täytyy panostaa. Yhtenäistämistä tarvitaan seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden, yleisen ehkäisyneuvonnan kuin myös maksuttoman ehkäisyneuvonnan suhteen.

Maksuton ehkäisyneuvonta Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon kunnissa tarjotaan niin lyhyt- kuin pitkävaikutteisiakin ehkäisymenetelmiä maksuttomasti. Jossakin kunnissa on lyhytvaikutteisia menetelmiä tarjottu minimissään 3–6 kuukautta maksuttomasti ja pisimmillään 25-vuoteen saakka. Pitkävaikutteisia menetelmiä tarjotaan kolmasosassa kunnista maksuttomasti. Pitkävaikutteisen menetelmän hyötynä on se, että ne vähentävät tehokkaammin tahattoman raskauksia. Ehkäisymenetelmän valinta tapahtuu ehkäisyneuvontaa antavan terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta yhteistyössä asiakkaan kanssa. Valintaan liittyy monet tekijät, ja näiden kartoitukseen tarvitaankin osaavaa ammattihenkilöstä.

Pohjois-Savon ehkäisyneuvonta asiakkaiden yhdenmukaisen palvelun saanninkin takia ehkäisyneuvontaa antavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista on tarpeen kehittää. Raskauden ehkäisyyn perehtyneet hoitajat voivat hoitaa nuorten perusterveiden ehkäisyn liittyviä käyntejä suhteellisen itsenäisesti, mutta kuitenkin tiiviissä yhteistyössä lääkärin kanssa. Koulutettujen hoitajien on mahdollista ottaa enemmän vastuuta ehkäisyneuvonnasta. Ehkäisyneuvonta on tärkeä keskittää sinne missä on aiheeseen koulutettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Maksuttoman raskauden ehkäisyn tarjoaminen tulevalla hyvinvointialueella

Vuoden 2023 alusta Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvä Pohjois-Savon hyvinvointialueen järjestettäväksi. Tulevalla hyvinvointialueella on tarkoitus taata asiakkaille tasa-arvoisia ja -laatuisia palveluita, sekä myös helposti saatavia ja saavutettavia palveluita. Palvelujärjestelmä uudistuu mutta onko esimerkiksi mietitty, miten nämä asiat huomioidaan maksuttoman raskauden ehkäisyn palveluita järjestettäessä? Ei voida olettaa, että joidenkin palvelut heikkenevät. Vai voidaanko?

Pohjois-Savon maakunnan alueella nuoret ovat saaneet maksutonta raskauden ehkäisyä hyvin eriarvoisesti. Tulevalla hyvinvointialueella palvelujen yhtenäistäminen tuottaa haastetta, koska kunnissa on hyvin erilaiset kriteerit maksuttoman raskauden ehkäisyn tarjoamisen suhteen. Tekemästäni selvityksestä esiin nousseiden tietojen pohjalta on tarkoitus kehittää yhtenäistä ehkäisyneuvontaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella, mutta herää kysymyksiä, miten sen teemme? Tulevalla hyvinvointialueella on turvattava maksuttoman raskauden ehkäisyn saanti ainakin entisten kriteerien mukaan. Tasa-arvoon vedoten koko maakuntaan tulisi tehdä yhtenäiset ohjeet maksuttoman raskauden ehkäisyn suhteen.

Pohjois-Savon yhtenäisen ehkäisyneuvonnan toimintaohjelmassa on huomioitava kansalliset ohjeet ja suositukset, sekä lait ja asetukset. Maksuton raskauden ehkäisyneuvonta on tiivis osa yleistä ehkäisyneuvontaa, joten yhdenmukaistamisessa on tärkeää käsitellä koko ehkäisyneuvontaa. Suositukset koko alueen maksuttoman raskauden ehkäisyn toteuttamisesta on tarpeen, se toimisi myös tulevan lain täytäntöönpanon pohjana. Maksuton raskauden ehkäisy vaatii hyvinvointialueen päättäjiltä sitoutumista ja ottautumista asiaan, koska maksuton raskauden ehkäisy tulee kuitenkin vaatimaan rahaa hyvinvointialueen kirstusta.

Maksuton raskauden ehkäisy vähentää huomattavasti tahattomia raskauksia. Hyvään ehkäisyneuvontaan on panostettava, koska kansainväliset sekä suomalaiset tutkimukset osoittavat, että hyvä ehkäisyneuvonta sekä maksuton raskauden ehkäisy vähentää ei-toivottujen raskauksien määriä. Tärkeää olisi panostaa nyt ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointialueella on tärkeää tarjota kaikille nuorille laajalla valikoimalla, yhtenäisin kriteerein maksuttomia raskauden ehkäisymenetelmiä!

Kirjoittaja:

Ulla Särkkä, hyvinvointikoordinaattorin YAMK-opiskelija (terveydenhoitaja, AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu, perhekeskuspalveluiden hankesuunnittelija, POSOTE20

Linkki opinnäytetyöhön: https://www.theseus.fi/handle/10024/779931