Hoitotyön Nordplus Kalmarvårdunion- verkosto (https://nordpluskalmar.wordpress.com) on toiminut vuodesta 1993 ja sen tarkoituksena on edistää pohjoismaista hoitotyön opiskelijoiden ja opettajien vaihtoja sekä pohjoismaista yhteistyötä hoitotyön opetuksen alalla. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, CIMON rahoittaa toimintaa ja mahdollistaa opiskelija- ja opettajavaihtoja sekä erillisrahoituksella toteutettavia opiskelijoiden intensiiviviikkoja (https://www.nordplusonline.org/programmes/higher-education/).

DigiCamp-simulaatio-opetuksen intensiiviskurssin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2019. Koronapandemian vuoksi intensiivikurssia jouduttiin siittämään kahdesti, kurssin suunnittelua jatkettiin uudelleen keväällä 2022 Liettuassa uuden yhteistyökumppanin luona Kauna Kolegijassa (https://www.kaunokolegija.lt/en/). Varsinainen SimCamp23 toteutui Stavangerissa Norjassa huhtikuussa 2023. Intensiivikurssille osallistui opettajia ja opiskelijoita Norjan ja Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Liettuasta.

Oppiminen voi olla täysin automatisoitua hyödyntäen valmiita skenaarioita ja protokollia

Kaunasissa, keväällä 2022, pääsimme tutustumaan sairaalan yhteydessä toimivaan simulaatiokeskukseen Hybrid Lab:iin (https://inno-institute.com/hybridlab.html). Simulaatiokeskusta hyödyntävät hoitotyön ja lääketieteen opiskelijat. Vastuu oppimisesta on siirretty täysin opiskelijoille, jotka toimivat pienryhmissä. Opiskelijaryhmä varaa ajan simulaatiokeskukseen sähköisesti ja keskus on auki aamusta iltaan. Tiloista löytyy kaikki opiskeluun ja harjoitteluun tarvittavat välineet ja opiskelijat huolehtivat omatoimisesti tilojen siisteydestä.

Hybrid Lab poikkesi käsityksestämme, mitä simulaatio- ja taitopajaopetus voi olla, sillä se on lähes täysin automatisoitu. Opiskelu koostuu e-learning ympäristöstä, johon pääsee tabletilla. Tämä ympäristö tarjoaa opiskelijalle kaiken tiedon opiskeltavaan asiaan ja runsaasti videomateriaalia. Harjoittelun ytimenä on kaavamuodossa oleva algoritmi. Tätä algoritmia seuraamalla opiskelijat opiskelevat aiheen, joka määräytyy heidän aihemoduulissaan. Oppimistilanteen reflektointi kuuluu opiskelijoille ja he käyvät harjoitukset läpi itsenäisesti. Tämä toimintatapa vapauttaa ohjaajan tai opettajan yksittäisten aiheiden ja harjoitusten vetämisestä. Ohjaaja toimii lopulta vain osaamisnäytön vastaanottajana ja palautteen antajana katsottuaan suorituksen joko reaaliajassa tai videotallenteelta.

Opettajat tekevät opiskelijoista jatkuvaa oppimisanalyysiä hyödyntäen videotallenteita. Tämän analyysin avulla tunnistetaan ne opiskelijat, joilla on vaikeuksia edetä suunnitelman mukaisesti. Keskeyttämisprosentti Hybrid Labissa on vastaavan ohjaajan mukaan alhainen. Tämä malli toimii varmasti hyvin sellaisissa tilanteissa, joissa opetellaan toimimaan tietyn protokollan mukaan, esim. hoitoelvytys. Kyseessä on siis enemmänkin toimintojen ulkoa opettelua ja sen toistamista. Toisaalta malli sopii mainiosti kädentaitojen harjoitteluun, jossa edetään välineistön keräämisestä itse suoritukseen. Potilaan tai asiakkaan kohtaaminen sekä tarkempi analyysi ja pohdinta, miksi jotain tehdään, jää tässä mallissa vähemmälle.

NordPlus SimCamp 2023 osoitti simulaatio-oppimisen toimivuuden

SimCamp-intensiiviviikko toteutettiin Stavangerin yliopiston (University of Stavanger) ja koulutuskeskus SAFERin (www.safer.net) tiloissa. Ohjelma oli suunniteltu tiiviiksi, mutta se huomioi tavoitteiden mukaisesti kansainvälisyyden ja opiskelijoiden ryhmäytymisen. Viikon aikana kävimme läpi etukäteen valmisteltuja simulaatioharjoituksia eri aihealueista. Tämän lisäksi opiskelijat suunnittelivat simulaatioharjoituksia, jotka toteutettiin opettajien toimesta. Opiskelijoista oli muodostettu ryhmiä, joissa oli eri maista tulevia hoitotyön opiskelijoita. Näin pääsimme havainnoimaan eri hoitokulttuureista tulevien opiskelijoiden ryhmätyöskentelytaitoja ja toimintatapoja. Työskentelytavat maiden välillä ovat melko samatyyppisiä ja jokaisessa simulaatioharjoituksessa päästiin ryhmätyöskentelyssä tasolle, jossa asioita saadaan tehtyä yhdessä. Kokonaisuutena voidaan todeta simulaatio-ohjaajan näkökulmasta, että Pohjoismaissa hoitotyön taso on hyvä ja Suomessa ollaan monessa asiassa jopa edelläkävijöitä. Suomessa sairaanhoitajalla on paljon velvollisuuksia ja vastuuta potilaan hoitamisessa, lisäksi sairaanhoitajalta vaaditaan laajaa päätöksentekokykyä. Akuuttihoitotyön osaaminen ja hoidon tarpeen arvioiminen ovat Savoniassa hyvällä tasolla.

Koulutuskeskus SAFERissa simulaatio-oppiminen toteutetaan siten, että tarkkailijat sekä simulaation vetäjä (facilitator) ovat toimijoiden kanssa samassa simulaatiotilassa. Simulaattorin ohjaaja (operator) on tuttuun tapaan valvomossa ja toimi potilaan äänenä sekä tarvittaessa päivystävänä lääkärinä. Simulaatioharjoituksen jälkipuinti eli debriefing toteutetaan samassa toimintatilassa, joten turhia siirtymisiä ei ole. Tämä malli sai ajattelemaan, että olemmeko me jossain vaiheessa keskitytty liikaa teknologian eli monimutkaisten järjestelmien, kameroiden, tallentamisen ja mikrofonien käyttöön ja unohdettu, mikä on simulaatio-oppimisessa kaiken keskiössä: oppiminen. Olisiko meidän aika ottaa askel taaksepäin ja pohtia, voisimmeko mekin toteuttaa simulaatioharjoitukset samalla mallilla?

Tällä tavalla opettaja voi auttaa toimijoita helpommin ja huomaamattomammin sekä toimijat voivat helpommin kysyä neuvoa. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kuvaavia kameroita jännitetään enemmän kuin toisia opiskelijoita, jotka ovat samassa tilassa. Kuulemisen kannalta samassa tilassa oleminen on suotuisampi malli, koska toimijoiden puhe kuuluu selvemmin kuin mikrofonien kautta. Tämä malli myös vapauttaisi tiloja muuhun käyttöön, kun simulaatioharjoitukseen ei tarvitse varata kahta eri tilaa. Tällöin kuitenkin pienryhmien koko tulisi ottaa tarkasteluun, sillä samassa tilassa voi olla enintään 10 opiskelijaa.

Tavoitteena on toteuttaa laadukasta simulaatio-opetusta nyt ja tulevaisuudessa. NordPlus hanke edellyttää prosessin huolellista arviointia, aina skenaarioiden tavoitteista opiskelijan oppimiseen. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti simulaatioiden jälkipuintivaihe pyrittiin toteuttamaan Gibbs:n kehämallin (Gibbs 1988) mukaisesti. Huomasimme kuitenkin, että eri yliopistojen välillä oli eroja jälkipuinnin toteuttamisessa. Stavangerin yliopistossa vannottiin Gibbsin nimeen, mutta anskalaiset kollegat esittelivät meille jotain uutta. PEARLS (Promoting Excellence And Reflective Learning in Simulation) on debriefing-työkalu, jota käytetään lääketieteellisessä simulaatio-opetuksessa. Se on suunniteltu auttamaan ohjaajia (esim. lääkäreitä tai sairaanhoitajia) tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti purkamaan opiskelijoiden harjoituspotilaita koskevia simulaatioita. (Eppich & Cheng 2015.) Meille tämä oli modernimpi vaihtoehto ja pyysimmekin tanskalaisen kollegamme, Karinin näyttämään tämän toimintaa käytännössä. Totesimme tämän mallin olevan lähinnä Savoniassa käytettyä mallia simulaatioiden jälkipuintiin.

PEARLS vs. Gibbs debriefing –malli:

Vaikka SAFER oppimisympäristö teki vaikutuksen tiloiltaan, niin Savonia simulaatiokeskus on nykyaikainen ja tiloiltaan tarkoituksenmukainen. Tästä voimme olla ylpeitä ja Suomalaisuudesta poiketen voimme myös joskus kehua toimintaamme muille.

Kirjoittajat:

Marja Gröhn-Rissanen, kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tuomo Huurre, terveysalan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tommi Kinnunen, terveysalan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Husebø S, O`Regan S & Nestel D. 2015. Reflective Practice and Its Role in Simulation. Clinical Simulation in Nursing 11(8), 368-375. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2015.04.005.

Gibbs G. 1988. Learning by doing. A guide to teaching and learning methods
Further Education Unit at Oxford Polytechnic, London.

Kolb, D A. 1984. Experiential learning: Experience as the source of learning and development
(Vol. 1). Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall

Eppich, Walter & Cheng, Adam. 2015. Promoting Excellence and Reflective Learning in Simulation (PEARLS): Development and Rationale for a Blended Approach to Health Care Simulation Debriefing. Simulation in Healthcare: The Journal of the Society for Simulation in Healthcare 10(2):p 106-115, April 2015. | DOI: 10.1097/SIH.0000000000000072

Kaikki artikkelit

Kaikki tapahtumat

Kaikki uutiset

Read all articles

Read all news

Page contact button

Avaa/sulje paneeli: Page contact button

• Artikkeli
• Lohko

Paragraph

Start with the basic building block of all narrative.

Väri

Teksti

Background

Tekstin muotoilu

Kirjasimen koko

SIZE

S

M

L

XL

Edistyneet ominaisuudet

Siirry valittuun lohkoonAvaa julkaisu paneeli

• Artikkeli
• Paragraph

SimCamp-intensiiviviikko toteutettiin Stavangerin yliopiston (University of Stavanger) ja koulutuskeskus SAFERin (www.safer.net) tiloissa. Ohjelma oli suunniteltu tiiviiksi, mutta se huomioi tavoitteiden mukaisesti kansainvälisyyden ja opiskelijoiden ryhmäytymisen. Viikon aikana kävimme läpi etukäteen valmisteltuja simulaatioharjoituksia eri aihealueista. Tämän lisäksi opiskelijat suunnittelivat simulaatioharjoituksia, jotka toteutettiin opettajien toimesta. Opiskelijoista oli muodostettu ryhmiä, joissa oli eri maista tulevia hoitotyön opiskelijoita. Näin pääsimme havainnoimaan eri hoitokulttuureista tulevien opiskelijoiden ryhmätyöskentelytaitoja ja toimintatapoja. Työskentelytavat maiden välillä ovat melko samatyyppisiä ja jokaisessa simulaatioharjoituksessa päästiin ryhmätyöskentelyssä tasolle, jossa asioita saadaan tehtyä yhdessä. Kokonaisuutena voidaan todeta simulaatio-ohjaajan näkökulmasta, että Pohjoismaissa hoitotyön taso on hyvä ja Suomessa ollaan monessa asiassa jopa edelläkävijöitä. Suomessa sairaanhoitajalla on paljon velvollisuuksia ja vastuuta potilaan hoitamisessa, lisäksi sairaanhoitajalta vaaditaan laajaa päätöksentekokykyä. Akuuttihoitotyön osaaminen ja hoidon tarpeen arvioiminen ovat Savoniassa hyvällä tasolla.

Kuva: tommi kinnunen kuva: tommi kinnunen

Koulutuskeskus SAFERissa simulaatio-oppiminen toteutetaan siten, että tarkkailijat sekä simulaation vetäjä (facilitator) ovat toimijoiden kanssa samassa simulaatiotilassa. Simulaattorin ohjaaja (operator) on tuttuun tapaan valvomossa ja toimi potilaan äänenä sekä tarvittaessa päivystävänä lääkärinä. Simulaatioharjoituksen jälkipuinti eli debriefing toteutetaan samassa toimintatilassa, joten turhia siirtymisiä ei ole. Tämä malli sai ajattelemaan, että olemmeko me jossain vaiheessa keskitytty liikaa teknologian eli monimutkaisten järjestelmien, kameroiden, tallentamisen ja mikrofonien käyttöön ja unohdettu, mikä on simulaatio-oppimisessa kaiken keskiössä: oppiminen. Olisiko meidän aika ottaa askel taaksepäin ja pohtia, voisimmeko mekin toteuttaa simulaatioharjoitukset samalla mallilla?

Tällä tavalla opettaja voi auttaa toimijoita helpommin ja huomaamattomammin sekä toimijat voivat helpommin kysyä neuvoa. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kuvaavia kameroita jännitetään enemmän kuin toisia opiskelijoita, jotka ovat samassa tilassa. Kuulemisen kannalta samassa tilassa oleminen on suotuisampi malli, koska toimijoiden puhe kuuluu selvemmin kuin mikrofonien kautta. Tämä malli myös vapauttaisi tiloja muuhun käyttöön, kun simulaatioharjoitukseen ei tarvitse varata kahta eri tilaa. Tällöin kuitenkin pienryhmien koko tulisi ottaa tarkasteluun, sillä samassa tilassa voi olla enintään 10 opiskelijaa.

Tavoitteena on toteuttaa laadukasta simulaatio –opetusta nyt ja tulevaisuudessa. NordPlus hanke edellyttää prosessin huolellista arviointia, aina skenaarioiden tavoitteista opiskelijan oppimiseen. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti simulaatioiden jälkipuinti -vaihe pyrittiin toteuttamaan Gibbs:n kehämallin (Gibbs 1988) mukaisesti. Huomasimme kuitenkin, että eri yliopistojen välillä oli eroja jälkipuinnin toteuttamisessa. Stavangerin yliopistossa vannottiin Gibbsin nimeen, mutta anskalaiset kollegat esittelivät meille jotain uutta. PEARLS (Promoting Excellence And Reflective Learning in Simulation) on debriefing-työkalu, jota käytetään lääketieteellisessä simulaatio-opetuksessa. Se on suunniteltu auttamaan ohjaajia (esim. lääkäreitä tai sairaanhoitajia) tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti purkamaan opiskelijoiden harjoituspotilaita koskevia simulaatioita. (Eppich & Cheng 2015.) Meille tämä oli modernimpi vaihtoehto ja pyysimmekin tanskalaisen kollegamme, Karinin näyttämään tämän toimintaa käytännössä. Totesimme tämän mallin olevan lähinnä Savoniassa käytettyä mallia simulaatioiden jälkipuintiin.

PEARLS vs. Gibbs debriefing –malli:

Vaikka SAFER oppimisympäristö teki vaikutuksen tiloiltaan, niin Savonia simulaatiokeskus on nykyaikainen ja tiloiltaan tarkoituksenmukainen. Tästä voimme olla ylpeitä ja Suomalaisuudesta poiketen voimme myös joskus kehua toimintaamme muille.

Kuva: tuomo huurre kuva: Silja Huhtala

Kirjoittajat:

Marja Gröhn-Rissanen, kansainvälisyyskoordinaattori, terveysalan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tuomo Huurre, terveysalan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tommi Kinnunen, terveysalan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Husebø S, O`Regan S & Nestel D. 2015. Reflective Practice and Its Role in Simulation. Clinical Simulation in Nursing 11(8), 368-375. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2015.04.005.

Gibbs G. 1988. Learning by doing. A guide to teaching and learning methods
Further Education Unit at Oxford Polytechnic, London.

Kolb, D A. 1984. Experiential learning: Experience as the source of learning and development
(Vol. 1). Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall

Eppich, Walter & Cheng, Adam. 2015. Promoting Excellence and Reflective Learning in Simulation (PEARLS): Development and Rationale for a Blended Approach to Health Care Simulation Debriefing. Simulation in Healthcare: The Journal of the Society for Simulation in Healthcare 10(2):p 106-115, April 2015. | DOI: 10.1097/SIH.0000000000000072