Bioanalyytikon koulutusohjelman opetussuunnitelman laadinnassa lähdetään siitä, että tutkinto tuottaa sellaista osaamista, joka mahdollistaa työvoiman liikkuvuuden Euroopan unionin alueella. Kliinisen laboratoriotutkimusprosessin hallintaan liittyvän osaamisen lisäksi bioanalyytikolla tulee olla riittävä viestintä- ja kielitaito. Opetussuunnitelman osaamistavoitteissa todetaan, että bioanalyytikon tulee kyetä oman alansa viestintään vähintään yhdellä vieraalla kielellä äidinkielen lisäksi. Bioanalyytikon tulee lisäksi pystyä monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja osata ottaa huomioon kansainvälisyyskehityksen vaikutukset omaan ammattialaansa.

Savoniassa asiantuntijuuden kehittymistä tuetaan lukuvuosikohtaisella suunnittelulla, jossa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana perehdytään muun muassa bioanalyytikon ammattiin, työnkuvaan ja tehtäviin. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2022.)

Nordplus on Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen koulutukseen liittyvä kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä edistävä ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on tehdä koulutukseen liittyvää yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä ja uusia koulutusinnovaatioita. Lisäksi ohjelma edistää Pohjoismaiden ja Baltian maiden kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä verkostoitumista. (Nordplus 2020.) BioNord on bioanalytiikan verkosto ja osa Nordplus –ohjelmaa.

Virtual exchange

Savonian bioanalytiikan tutkinto-opiskelijat osallistuivat BioNord-verkoston Virtual exchange -vaihtoon keväällä 2022. Vaihtoa koordinoi Jönköpingin yliopisto Ruotsista. Koordinoivan yliopiston lisäksi mukana oli kaksi oppilaitosta Suomesta ja Tanskasta, yksi Norjasta ja yksi Unkarista.

Taulukossa on lueteltu oppilaitokset ja opiskelijamäärät.

Opiskelijoiden tuli valmistautua etukäteen englanniksi käytäviin keskusteluihin, jotka käsittelivät bioanalyytikon koulutusta, ammattia, palkkausta ja etenemismahdollisuuksia. Varsinaisessa vaihtotapahtumassa, joka järjestettiin Zoom-videoneuvotteluyhteyttä käyttäen, opiskelijat jaettiin breakout-huoneisiin keskustelemaan edellä mainituista teemoista.

Kunkin oppilaitoksen yhteistyöopettaja oli koonnut osallistuvista opiskelijoista etukäteen nimilistan, jonka mukaan tapahtumaa koordinoivat opettajat olivat jakaneet opiskelijat kansallisuuden mukaisesti 26:een mahdollisimman heterogeeniseen keskusteluryhmään. Opiskelijat saivat tilaisuuden alussa lyhyen esittelyn opettajista ja koordinoivasta yliopistosta sekä ohjeet keskusteluhuoneissa käytävien keskustelujen tulosten esittämiseen.

Etukäteistehtävä antoi keskustelulle rungon ja Jönköpingin yliopiston opiskelijoita oli ohjeistettu toimimaan ryhmissä keskustelujen aloittajina. Kunkin ryhmän tuli tuottaa keskusteluista kolmen pääkohdan listat ja jakaa ne kaikille yhteisesti näkyvälle Padlet-seinälle.
Vaihtotapahtumaan osallistuneet opettajat pääsivät co-host-oikeuksin vierailemaan kaikissa breakout-huoneissa. Joissakin huoneissa keskustelu vaikutti vapautuneelta ja vilkkaalta, toisissa muodollisemmalta ja enemmän etukäteiskysymysten avulla etenevältä. Ruotsalaisten palautteissa kerrottiin, että joissakin ryhmissä keskustelua ei olisi haluttu lopettaa ollenkaan ja keskusteluun osallistuneet opiskelijat olivat jopa vaihtaneet keskenään yhteystietoja.

Savonian opiskelijapalautteessa (n=38) suurin osa (22/38) koki tapahtuman mukavaksi ja valmistautuminen oli koettu pääsääntöisesti helpoksi (25/38) ja yllättävän mukavaksi tilanteeksi vieraasta kielestä huolimatta. Noin puolet raportoi keskustelun sujuneen vapautuneesti, kun taas puolet raportoi keskustelun edenneen etukäteistehtävän tuella. Vain muutama ilmoitti, ettei halua jatkossa osallistua samankaltaiseen tapahtumaan – suurin osa piti tämänkaltaiseen tilaisuuteen osallistumista varmana tai ainakin mahdollisena.

Noin kolmannes opiskelijoista kertoi, että virtuaalivaihto sai heidät ajattelemaan mahdollista vaihtoon lähtemistä tai työskentelyä ulkomailla. Tanskan ja Norjan selvästi korkeampi palkkataso kuulosti houkuttelevalta. Nähtäväksi jää, aiheuttaako tämä lisääntynyttä kiinnostusta erilaisiin kansainvälisiin vaihtoihin, kun koronarajoitukset hellittävät ja liikkuvuus on taas mahdollista.

Opettajan näkökulmasta virtuaalivaihdon toteuttaminen tällä tavoin oli mielenkiintoinen kokemus. Teknisiä vaikeuksia ei juurikaan ollut, opiskelijat olivat tottuneet Zoomiin ja sen breakout-huoneissa työskentelyyn jo aiemmin. Tunti enemmän aikaa nyt toteutetun kahden tunnin sijaan olisi ollut mukavaa – näin olisimme ehtineet käydä yhdessä läpi keskusteluryhmien päätulokset. Nyt tulokset jäivät koordinoivan opettajaryhmän koostettavaksi ja jälkikäteen osallistujille jaettavaksi.

Savoniasta mukana oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita, kumppaniyliopistojen opiskelijat olivat opintojensa loppuvaiheessa. Ehkä vastaavan toteuttamisessa uudelleen voitaisiin ottaa mukaan jokaisesta maasta sekä alkuvaiheen että loppuvaiheen opiskelijoita. Loppuvaiheen opiskelijoiden tiedot tulevasta työstä ovat laajemmat ja vaikutusta voi olla työn perässä tapahtuvaan kansainväliseen liikkuvuuteen. Toisaalta opintojaan aloittaville noiden tietojen saanti voi olla opiskelua motivoiva tekijä.

CRISIIS moduuli

CRISIIS -Connecting and Reflecting In Student International Interactive Study-groups -moduuli on kokemukselliseen oppimiseen perustuva opintokokonaisuus, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden yhtä lailla kotikansainvälistymiseen kuin virtuaaliseen vaihtoon. Kyse on monikulttuurisesta ja monialaisesta terveysalan opiskelijoiden yhteistyöstä. Opiskelijat toimivat itsenäisesti ryhmissä ja jakavat kokemuksia johonkin kriisiin liittyen. Opiskelu tapahtuu verkkovälitteisesti hyödyntäen myös erilaisia sosiaalisen median kanavia.

Opiskelijan työkuorma on noin kaksi opintopistettä. Opintoja koordinoi Minnesotan yliopisto Yhdysvalloista. Verkostossa on mukana eri terveysalan oppilaitoksia useista maista, kuten Belgiasta, Hollannista, Tanskasta, Itävallasta, Etelä-Afrikasta, Englannista, Japanista ja Yhdysvalloista. Savonia-ammattikorkeakoulu liittyi tähän verkostoon keväällä 2022. Ensimmäiset opintoihin osallistuvat opiskelijat olivat bioanalytiikan tutkinto-ohjelmasta.

Opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavat käsityksen jostain heille läheisestä kriisistä ja pohtivat sitä laajemmasta näkökulmasta. Siten ymmärrys kriisikokemuksesta syvenee ja kehittää potilaan kohtaamisessa tarvittavaa empatian ja myötätunnon taitoja. Lisäksi tavoitteena on ongelmaratkaisu- ja päätöksentekotaitojen kehittäminen, moniammatillinen yhteistyö ja monikulttuurisuustaitojen kehittäminen. Käsiteltävä kriisi voi olla ihan mikä tahansa. Esimerkiksi auto-onnettomuus, tulipalo, riippuvuus, masennus tai krooninen sairaus.

Moduuli etenee kuuden tehtävän avulla ja se on mahdollista tehdä aina yhden lukukauden aikana. Ensin jokainen osallistuja kirjoittaa esseen omakohtaisesta kriisistä. Seuraavaksi on neljä Zoom-tapaamista ryhmän kanssa. Nämä tapaamiset nauhoitetaan ja nauhoitus lähetetään oman koulun opettajalle katsottavaksi. Tapaamiset ovat kestoltaan noin tunnin mittaisia. Ensimmäisessä tapaamisessa ryhmä esittäytyy ja sopii aikataulusta. Toisessa tapaamisessa jokainen esittää oman kriisinsä ja ryhmä valitsee yhden, jota lähtee jatkotyöstämään. Kolmanteen tapaamiseen ryhmä valmistautuu aihepiiriin eri lähteiden avulla ja syventää tapaamisessa aihepiiriä keskustellen ja lähteisiin peilaten. Neljännellä kerralla opiskelijat esittävät yhteisen näkemyksen kriisistä. Esitys voi olla esimerkiksi PowerPoint ja siinä vertaillaan eri maiden käytäntöjä ja kulttuuria peilaten myös omaan ammattialaan. Viimeinen tehtävä on kirjallinen itsearviointi, jossa reflektoidaan omaa oppimista.

Ryhmät muodostuvat kahden eri maan opiskelijoista ja kussakin ryhmässä on 3-5 osallistujaa. Minnesotan yliopistosta tehdään ryhmäjaot aina lukukauden alussa. Tiedot ryhmien kokoonpanosta lähetetään kunkin koulun yhteyshenkilölle, joka jakaa tiedon edelleen opiskelijoille sähköpostilla. Keväällä 2022 Savoniasta oli kaksi toisen lukukauden bioanalyytikkoa kolmen hollantilaisen sairaanhoitajaopiskelijan ryhmässä ja kaksi neljännen lukukauden bioanalyytikkoa yhden tanskalaisen fysioterapiaopiskelijan kanssa. Yhteydenpito alkaa siis sähköpostilla. Kuitenkin alusta voi vaihtua, kuten näissäkin ryhmissä kävi ja Whatsapp oli lopulta kätevin viestintäkanava. Tapaamiset hoituivat Zoomin välityksellä. Haasteita oli tuonut Zoomin rajattu, maksuton käyttö 40 minuuttiin. Videoiden jakamiseen oli käytetty WeTransfer- ja YouTube -alustoja.

Kummallakin ryhmällä oli ollut haasteena yhteisten aikataulujan ja tapaamisten sopiminen. Koulujen opetus oli eri rytmistä ja esimerkiksi loma-aikoina tai koeviikkoina vastausten saaminen kansainvälisiltä kumppaneilta viipyi. Epätarkkuutta oli ohjeissa ja niiden noudattamisessa oli ollut tulkintaa. Kuitenkin kumpikin ryhmä sai tehtyä kaikki kuusi tehtävää oikein mallikkaasti. Keskustelut olivat moninaisia ja kommunikointi mutkatonta. Ryhmien välille oli syntynyt nopeasti luottamus ja yhteistyötä oli ollut helppo tehdä. Ryhmän tuki oli auttanut asian käsittelyssä ja ymmärtämisessä. Rohkeus kohdata erimaalaisia ja ratkoa pulmia yhdessä vieraalla kielellä oli ollut mielekästä. Tämä auttoi myös astumaan oman mukavauusalueen ulkopuolelle, ja jatkossa opiskelijat pystyvät hyödyntämään tämänkaltaista rohkeutta potilaskohtaamisissa. Oli ollut kiinnostavaa kuulla ja oppia eri maan käytännöistä ja toimintatavoista kohdatessa erilaisia kriisejä. Taito kohdata kriisin kohdanneen potilaan kehittyi. Kokemuksellinen oppiminen koettiin mielekkääksi ja virkistäväksi tavaksi oppia.

CRISIIS-moduuli on integroitu bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa osaksi Tulevaisuuden laboratorioinnovaatiot ja moniammatillinen yhteistyö -opintojaksoa. Muissa sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmissa moduuli on myös vaivatonta sisällyttää opetussuunnitelmiin, koska se on selkeä oma kokonaisuus.

CRISIIS-moduulin verkkosivuilta saa lisätietoa opintokokonaisuudesta. https://familynursingnetwork.org/crisiis-folder/countries/ .

Opiskelijoiden palautteen perusteella CRISIIS-moduulia kannattaa jatkaa myös tulevina lukukausina Savoniassa. Ohjeita voidaan tarkentaa ja kokemusta on kertynyt myös tehtävien vaatimuksista. Moduuliin pääsee mukaan ilmoittautumalla yhteyshenkilölle, joka on tällä hetkellä Ulla Korhonen ulla.korhonen@savonia.fi . Opiskelijoiden sitovat ilmoittautumiset on tehtävä syyskuun alussa (5.9.2022 mennessä) ja tammikuun alussa (9.1.2023 mennessä). Ryhmäytymisen jälkeen opiskelijoiden etenemisen seurannan tekee kunkin tutkinto-ohjelman opettaja.

CRISIIS-moduuli antaa helpon tavan kohdata eri kulttuureja ja oppia vertaisilta luottamuksellisessa yhteisössä. Tervetuloa joukolla mukaan!

Taloudellisesta tuesta huolimatta vaihtoon lähteminen ei ole kaikille opiskelijoille mahdollista, esimerkiksi perhesyiden vuoksi. Koronapandemia on rajoittanut matkustamista ja on jouduttu miettimään uudenlaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Erilaiset virtuaalivaihdot ja verkkovälitteinen yhteistyö ovat näin ollen erinomaisia mahdollisuuksia päästä mukaan vaihtoihin matkustamatta mihinkään.

Virtual exchange-tapahtuman ja CRISIIS -moduulin kaltaisia vaihtoja on mahdollisuus soveltaa lähes mihin tahansa aiheeseen ja opintojaksoon liittyen. Opettajien verkostoituminen erilaisten vaihto-ohjelmien kautta, ja helposti paikasta riippumattomien videoneuvottelu- ja muiden järjestelmien käyttö avaa loputtomasti vaihtoehtoja käytännön toteutuksiin. Lämmin suositus kokeiluihin!

Kirjoittajat:

Mirja Saukkonen, TtM, bioanalytiikan lehtori
Ulla Korhonen, TtM, bioanalytiikan lehtori

Lähteet:
Nordplus. 2020. Verkkosivusto. https://www.nordplusonline.org/about/nordplus/ Viitattu 10.8.2022
Savonia-ammattikorkeakoulu 2022. Opetussuunnitelma. Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma. https://www.savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/opetussuunnitelmat/?yks=KS&krtid=1530&tab=1 Viitattu 10.8.2022