Maatalouden teknologian kehitys vie yhä tarkempaan ja tuottavampaan tuotantopanosten käyttöön.

Täsmäviljelyä harjoitti jo Jussi suolla kuokkaa heiluttaessaan, kun valitsi parhaita alueita viljelyyn, sillä täsmäviljely on oikeiden tuotantopanosten käyttöä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kokemus kerrytti viljelijälle tietoa, missä ja miten vilja kasvaa parhaiten. Tieto kulki suullisesti edelliseltä polvelta seuraavalle.

Digimaatalous tuo kokemuksen tueksi mitattua digitaalista tietoa esimerkiksi pellon kosteudesta, maan lämpötilasta tai lehmän päivittäin tuottamasta maitomäärästä ja sen laadusta. Näin viljelijä voi tehdä päätöksiä aiempaa tarkemman tiedon pohjalta.

Älymaatalous on digitaalisen tiedon jatkojalostamista eri toimenpiteiden toteuttamiseksi. Älymaatalouden sovellus ehdottaa kerätyn tiedon perusteella, mitä viljelijän tulisi tietynlaisen sään vallitessa, pellon ollessa tietyssä tilassa tiettynä aikana kesästä, pellollaan tehdä.

Seuraava askel on autonominen älymaatalous, jossa laitteet suorittavat toimenpiteitä itsenäisesti ennalta määrättyjen ehtojen täyttyessä. Joitakin yksinkertaisia esimerkiksi sääasemiin liitettyjä navetan tai kasvihuoneen ilmastointia säätäviä laitteita on toki jo käytössä, mutta pelloilla omatoimisesti liikkeelle lähteviä laitteita ei vielä merkittävästi.

Mihin digiä ja älyä tarvitaan?

Takavuosien viljelijä näki kuivuudesta kärsivän kasvin alkavan lakastua. Digimaatalouden aikana mittari kertoo viljelijälle pellon kosteuden lukuna. Älymaataloudessa sovellus hälyttää pellon kosteuden alkaessa laskea ja ehdottaa kastelua. Pidemmälle vietynä se käynnistää itse siihen kytketyn kastelulaitteen, ellei säätietojen perusteella ole tiedossa piakkoin tulevaa sadetta.

Älymaatalouden hyöty on juuri ennakoinnissa. Laitteet ja sovellukset keräävät tietoa eri lähteistä ehdotustensa tai toimiensa perusteeksi. Ne perustuvat paljon laajempaan taustatietoon kuin mitä ihminen pystyy käsittelemään. Kone ei väsy, vaan käsittelee tietoa kellon ympäri ja huomaa kaiken siihen ohjelmoidun.

Digi tai äly ei kuitenkaan vähennä viljelijän osuutta tuotannon onnistumisessa. Hän määrittelee laitteiden ja sovellusten tuottaman tiedon käyttökelpoisuuden ja päättää tehtävistä toimista, mutta tieto on käytettävissä paljon aikaisemmin kuin aiemmin.
Digi- ja älymaatalous ovat merkittävä apu, mutta viljelijän on tunnettava peltonsa ja karjansa. Hyvienkin satelliittikuvien ja karttasovellusten näyttämien peltokuvien hyödyntäminen vaatii pellollaan astelevan isännän tietotaitoja tai aktiivisuusmittarin tulkinta hoitajalta hyvää karjasilmää.

Digitaalisuus ja älymaatalous auttavat viljelijää kohdentamaan tuotantopanoksia parhaalla tavalla, niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Lannoitus on mahdollista kohdentaa parhaiten tuottavalla tavalla ja lypsyrobotti antaa karjanhoitajalle aikaa keskittyä lehmien muuhun hyvinvointiin.

Tulevaisuus on automaatiossa. Jos nyt ajo-opastin neuvoo traktorin rattia kääntävää pysymään pellolla oikealla linjalla auton navigaattorin tapaan tai ajo-opastin pitää koneen oikealla linjalla, lisääntyy automaattiohjaus lähivuosina. Kuski traktoriin yhä tarvitaan, vaikka traktori liikkuu pellolla ennalta määrättyjä ajolinjoja pitkin ja kääntyy päisteissä.

Autonomisesti toimivat laitteet, jotka käynnistyvät ja tekevät toimenpiteen kerätyn tiedon perusteella itsenäisesti viljelijän ennalta määrittelemien ehtojen mukaisesti, ovat kasvava osa tulevaa maataloutta.

Erilaisia mittauslaitteita on viime vuosina tullut käyttöön runsaasti ja niitä hyödynnetään tulevaisuudessa yhä enemmän reaaliajassa. Esimerkiksi riviviljelyyn tarkoitetuissa erikoiskylvökoneissa käytetään kosteusanturia, joka säätää sen perusteella kylvösyvyyttä. Vastaavat ovat joskus arkea useammilla tiloilla.

Autonomisuuden lisääntyminen mahdollistaa koneiden pienentämisen, koska väsymätön kone toimii vaikka kellon ympäri, mutta viljelijä vain poikkeustapauksissa. Pienemmät koneet vähentävät maan tiivistymisen riskiä, mikä parantaa maan kasvukuntoa ja on ympäristön kannalta parempi.

Uusi teknologia vaatii tiloilta investointeja ja varsinkin uusi teknologia on hintavaa. Se jarruttaa nopeaa kehitystä.

ÄlyAgri yhdistää

Älymaatalouden eri toimijoiden verkostoituminen on tärkeää alan kehityksen kannalta. Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman ÄlyAgri-verkostohanke kokoaa yhteen alan hanketoimijoita ja teknologia-alan yrityksiä.

Hankkeessa on mukana ammattikorkeakouluja, ammattiopistoja, neuvontajärjestöjä, tutkimuslaitoksia, alan yrityksiä sekä kuntia. Verkoston rakentamisen lisäksi hanke jalkauttaa tutkimusosaamista ja innovaatioita yritysten käyttöön, tekee tunnetuksi tutkimusympäristöjä sekä jakaa tietoa älymaataloudesta ja tuottaa siihen liittyvää materiaalia opetuskäyttöön.

ÄlyAgri on järjestänyt Älytärskyt-webinaareja, joissa on käsitelty digi- ja älymaatalouden laitteita ja sovelluksia ja esitelty yritysten älymaatalouden tuotteita. Tärskyt on tallennettu ja ne ovat vapaasti katsottavissa Vimeossa (hakusana älyagri). Kanavalla on myös muita tallenteita aiheeseen liittyen.

Verkoston toiminnalle vaikuttaa olevan tarve, sillä verkoston jäsenet osallistuvat aktiivisesti hankkeen toimintaan ja kokevat sen höydylliseksi. Mukaan verkostoon mahtuu yhä, jos uskot sinulla olevan jotain annettavaa älymaatalouteen, ota yhteyttä hankkeen koordinaattoriin.

Kirjoittajat:

Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija

Timo Teinilä, lehtori, hankkeen koordinaattori

Fiia Ritvanen, projektiasiantuntija

Essi Keto, tki-asiantuntija