Kun ihmiselle sattuu onnettomuus ja hän joutuu hakeutumaan päivystykseen näyttämään vammaansa niin ensimmäiseksi vammasta otetaan röntgenkuvat, jonka jälkeen on helpompi tehdä päätöksiä hoitolinjasta. Jos murtuma on hyväasentoinen, valitaan konservatiivinen hoitolinja eli murtunut raaja kipsataan. Kipsauksen yhteydessä potilasta haastatellaan ja kartoitetaan mahdollinen apuvälineiden tarve. Alaraajamurtumissa ainakin kyynärsauvat ovat tarpeellisia ainakin alkuun, jolloin potilaalla ei ole lupaa eikä mahdollisuutta varata koko painolla murtuneelle jalalle. Muiden apuvälineiden tarve harkitaan potilaskohtaisesti, jolloin huomioidaan arjessa pärjääminen ja asuinympäristö. Kuntoutuspolun (kuva 1.) suunnittelemisessa suositellaan käytettävän SMART-työkalua. SMART on helppo ja nopea käyttää päivystysympäristössä. SMART tulee englanninkielisistä sanoista S=spesific (spesifinen), M=measurable (mitattava), A=achievable (saavutettavissa oleva), R= relevant (kuntoutustoimin saavutettavissa oleva tavoite, T= timed (aikataulutettu). (Autti-Rämö 2021.)

Tärkeä osa potilaan kuntoutuspolkua on myös potilasohje, joka annetaan potilaalle kotiin. Ohjeen tulee olla selkeä, informatiivinen ja nopeasti luettavissa. Ohje on hyvä käydä suullisesti läpi potilaan kanssa, jotta voidaan varmistua, että potilas on ymmärtänyt mitä kaikkea kuntoutuminen vaatii. Potilasta on hyvä opastaa tekemään liikeharjoitteita, joilla ylläpidetään murtuneen raajan verenkiertoa ja toimintakykyä, jolloin kipsin poistamisen jälkeen kuntoutuminen on nopeampaa. Nykyään on suositeltavaa, että potilasta kannustetaan tekemään arjen pieniä askareita kivun sallimissa rajoissa. (Hellstén, Kettunen 2021.)

Potilasohjauksessa on tärkeää välttää ilmaisuja kuten ”älä” ja ”ei saa”, jottei potilaan pelko-välttämisuskomusta ruokita huomamatta. Pelko-välttämisuskomus ilmenee usein potilaan puheessa siten, että potilas kommentoi jonkin asian olevan yleisesti tiedossa kuten murtunutta raajaa ei saa käyttää lainkaan. Pelko-välttämisuskomus on joko sosiaalista perua tai kokemuksen kautta tullutta tietoa, jolla voi olla kuntoutumista hidastava vaikutus. (Hellstén, Kettunen 2021.)

Kipsin kanssa kotiin lähtevän potilaan kanssa on hyvä käydä yhdessä läpi kuntoutussuunnitelma ja miten kipsin kanssa toimitaan kotona. Potilasta on hyvä muistuttaa hyvistä elintavoista kuten monipuolisesta ravinnosta. Nikotiinituotteiden käyttö saattaa hidastaa murtuman paranemista ja alkoholin käyttö lisää kaatumisriskiä. Potilaalle tulee olla myös selvää, millaisissa asioissa tulee olla yhteydessä hoitaneeseen tahoon sekä missä ja milloin kipsi poistetaan. Kipsin poiston yhteydessä on myös murtuman paranemisarviointi.

Moniammatillinen yhteistyö luunmurtumapotilaan ohjauksessa

Työntekijöiden ottaminen mukaan luunmurtumapotilaan ohjauksen ja kuntoutuspolun suunnitteluun lisää työntekijöiden mielekkyyttä käyttää ja hyödyntää potilasohjetta apuna potilaan ohjauksessa kotiutustilanteessa. Terveydenhuolto on muuttumassa ja tulevaisuudessa töitä tullaan tekemään tiimeissä, jotka koostuvat eri alojen asiantuntijoista. Tämä lisää kustannustehokkuutta ja potilasystävällisyyttä, jolloin tiimi tekee esimerkiksi yhden alkukartoituksen potilaan kuntoutustarpeesta ja jokainen asiantuntija tuo oman osaamisensa sen ympärille. (Isoherranen 2012; Pöyry-Lassila 2017, 25–31; Yhteiskehittäminen 2018.)

Opinnäytetyöni perusteella arviointipaneeli oli hyvä tapa jakaa ajatuksia ja saada perspektiiviä kotihoito-ohjeluonnokseen. Arviointipaneeli on yksi moniammatillisen kehittämisen muoto, jossa eri alojen asiantuntijat saivat mahdollisuuden vaikuttaa luunmurtumapotilaan ohjeistukseen ja kuntoutukseen. Työntekijöillä on näkemystä siitä, mitä ohjeessa tulisi olla ja millaisiin asioihin potilaat useimmiten tarvitsevat neuvoja. Arviointipaneelissa todettiin, että päivystyksessä ei ole niin kutsuttua yleisohjetta ja sellaiselle olisi kova tarve. Luunmurtumapotilaan kotihoito-ohje tulee pääasiassa Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksen lääkintävahtimestareiden käyttöön, mutta on tärkeää, että ohjeen oikeellisuuden varmistamiseen käytettiin myös sairaanhoitajaa ja fysioterapeuttia, jotta ohjeissa pystyttiin ottamaan huomioon myös luunmurtuman paranemiseen vaikuttava elintapaohjaus.

Opinnäytetyöni keskeinen johtopäätös on, että luunmurtumapotilaan ohjeistukseen ja kuntoutuspolun kehittämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä tulevaisuudessa yhä useampi potilas hakeutuu murtuneen raajan kanssa julkiseen päivystykseen. Myös väestön ikääntyminen ja monikulttuurisuus tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa kuntoutuspolun potilasohjausta.

Kirjoittajat:

Tiina Tarkiainen, sairaanhoitaja, kuntoutuksen YAMK-tutkinto-opiskelija
Maria Luojus, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Autti-Rämö Ilona, 2021. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Artikkeli. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo16318 Viitattu 13.6.2022

Hellstén Kati, Kettunen Jyrki, 2021. Kirjalliset potilasohjeet auttavat potilasta toipumaan toimenpiteestä. Tutkimusartikkeli. Arcada. https://www.arcada.fi/fi/artikkeli/tutkimus/2021-06-09/kirjalliset-potilasohjeet-auttavat-potilasta-kuntoutumaan Viitattu 9.1.2022

Isoherranen Kaarina, 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37493/isoherranen_vaitoskirja.pdf?sequence=1 Viitattu 6.6.2022

Pöyry-Lassila Päivi, 2017. Palveluiden yhteiskehittäminen ja tuottaminen. Artikkeli. Julkaisu toim. Noso & Pohjonen. Kansalainen keskiöön! Näkökulmia sote-uudistukseen. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/04/nakokulmia-sote-uudistukseen-3.pdf Viitattu 10.6.2022

Yhteiskehittäminen, 2018. Artikkeli. THL. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosku/sosiaalisen-kuntoutuksen-opas/yhteiskehittaminen Viitattu 10.6.2022