Luovuus on ihmisyyden osa, jota jotkut eivät ajattele edes omaavansa. Luovuudessa on kyse ongelmanratkaisuprosessista, jonka tuotoksena syntyy jotain aineetonta tai aineellista. Luovuus liitetään usein taiteelliseen luovuuteen, kuten taitoon maalata tauluja tai soittaa soitinta. Mutta se on paljon muutakin. Vaikka osaamista ei olisikaan luovien ajatusten varsinaiseen toteuttamiseen, ajattelukin riittää. Toteuttamiseen voi hyödyntää toisten ihmisten, taikka teknologian apua.

Ihmisen luovaa työskentelyä on historian saatossa onnistuttu helpottamaan ja monipuolistamaan erilaisilla keksinnöillä ja teknologioilla. Viimeisimpien vuosikymmenien digitaalinen kehitys ja sen monipuolistuminen on myös lähentänyt joitakin luovia aloja: elokuva- ja pelialoilla voidaan nykyisin hyödyntää samoja osaajia ja pelimoottoreita niin elokuvien, kuin digipelien tuotantoon. Tulevaisuudessa eri ammattialoilla ja tehtävissä käytetään yhä enemmän samoja sovelluksia ja osaajia.

Tekoäly luovuuden tukena

Parhaillaan eletään kuitenkin aikaa, jolloin tekoäly on alkanut tulemaan ihmisosaajien rinnalle: erilaiset tekoälysovellukset ovat olleet jo pitkään kokeellisessa kehityksessä ja kehityksen alkutaipaleilla ne olivat enemmäkseen vain surkuhupaisia tapauksia. Kuitenkin viimeisen parin vuoden aikainen kehitys on tuonut tekoälylle vakuuttavuutta ja globaalia näkyvyyttä, että mitä kaikkia mahdollisuuksia se lopulta meille tuokaan.

On kuitenkin selvää, että tekoälysovellukset ovat erinomaisia työkaluja ihmisen luovalle työskentelylle, niin tekstin tuottamisessa, digitaalisessa kuvittamisessa ja kuin musiikintuotannossakin. Ne nopeuttavat työtä, täydentävät osaamista ja hurjimmillaan luovat annettujen kriteerien pohjalta valmiita teoksia. Esimerkiksi ne, joiden piirustustaito ei ole kovin hyvä, voivat ilmaista visuaalista luovuuttaan tekoälyn avustamana.

Mutta onko tekoälysovellusten hyödyntäminen esimerkiksi kuvataiteessa oikeaa luovuutta ja tekeekö se ihmisen luovasta työskentelystä vain laiskaa ja tylsää? Vastaus riippuu paljon siitä, että minkälaisina työkaluna tekoälyä tullaan käyttämään: esimerkiksi tekoälyn luodessa kuvitusta, voidaan ajatella sen ”varastavan” artistien tyylejä ja taideteoksia, joista tekoäly sitten yhdistelee ihmisen lausumien kriteerien mukaisen uuden teoksen. Taiteen luominen on usein kuitenkin muualta tietoisesti sekä tiedottomasti lainaamista ja inspiroitumista. Joten onko ”ajattelutason luovatyöskentely” tekoälyä hyödyntäen yhtään sen erilaisempaa verrattuna perinteisiin taiteen menetelmiin?

Tietysti itse ihmisen luoman teoksen työstöjälkeen ja ainutlaatuisuuteen vaikuttaa enemmän artistin osaaminen. Tekoälyn hyödyntämistä kuvataiteen työkaluna voidaan verrata enemmänkin valokuvaamiseen tai kuvapankkien hyödyntämiseen. Tekoäly tarjoaa ”valmiin” kuvan ihmisen piirrokseen ja/tai kirjoittamiin kriteereihin perustuen. Tätä ihminen voi sitten työstää ja korjailla kuvanmuokkausohjelmia hyödyntäen, aivan kuten valokuvaakin.

Tällaisesta työstämisprosessista voidaan ajatella, että tekoälyn mahdollisesti hyödyntämiä tekijänoikeudellisia teoksia on työstetty niin paljon muuksi, jolloin ne voidaan tulkita tekoälyä hyödyntäneen ihmisen uusiksi omiksi teoksiksi, lakia rikkomatta. Jos kuitenkin tekoälyllä halutaan täysin kopioida tunnettujen artistien tyylejä ja näin hyödyntää kaupallisesti heidän mainettaan, on se sekä moraalisesti, että lain puitteissa väärin. Tekoälylle ollaan kuitenkin määrittelemässä uusia lakeja ja rajoituksia, jotka lopulta tarkentavat ja helpottavat niin tekoälysovellusten hyödyntämistä, että artistien tekijänoikeuksien puolustamista.

Uhka ammattiosaamiselle?

Luovien alojen ammattilaisilla voi tulevaisuutta ajatellen olla pelko, että tekoäly tulee haittaamaan heidän ammattiosaamistaan ja korvaamaan heidät työssään. Tietysti huoli voi olla aiheellinen, kun jokaisella on mahdollisuus toteuttaa nopeasti digitaalista taidetta tyylillä, josta artisti on tunnettu. Kaikki kuitenkin riippuu ammattilaisista itsestään. Samat tekoälysovellukset voivat olla heillekin hyödyksi, sillä kyseessä on tämän päivän luovaa työtä helpottava teknologia.

Loppuun voisi todeta, että tekoäly sinällään ei ole uhka, vaan sen kanssa tehokkaasti työskentelevät muut ammattilaiset. On siis annettava mahdollisuus uusille, helpommille ja tehokkaammille kynnystä alentaville tavoille toteuttaa luovuutta. Nyt ja tulevaisuudessa, tekoälyä ja uusia teknologioita tulee ajatella ennemminkin työkumppaneina kuin uhkina.

Tutustu Luovat teknologiat -julkaisuun klikkaamalla tästä.

Kirjoittaja:

Kalle Sievänen, TKI-asiantuntija, Luovat REAKTIO! -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

https://www.tuumakustannus.fi/luovuustekeeel%C3%A4m%C3%A4st%C3%A4parempaa.html
https://yle.fi/a/74-20009842