Ilmastonmuutosta käsittelevät tapahtumat ja tekstit tapaavat olla sävyltään synkkiä: uhkakuvia uhkakuvien perään. Yritetään tällä kertaa valoisampaa lähestymiskulmaa. Pohjoisten alueiden maatalouden kannalta ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma keskilämpötilojen nousu ei ole kovin ongelmallinen. Kasvukausi todennäköisesti pitenee kuukaudella. Kasvukauden lämpösumma kasvaa. Hiilidioksidipitoisuus ilmassa kasvaa, mikä parantaa kasvien kasvua.
Talvet muuttuvat todennäköisesti selkeästi leudommiksi. Toki ilmastonmuutos lisää myös sään ääri-ilmiöiden esiintymistä: kuivuusjaksoja, helteitä ja suuria kerralla tulevia sademääriä, joista puolestaan seuraa maatiloilla ongelmia. Pidetään kuitenkin kiinni positiivisuuden avulla eteenpäin -asenteesta.
Ilmastonmuutoksen myötä uusia lajikkeita pystytään ottamaan viljelyyn samoin kuin arkoja viljelykasveja päästään viljelemään entistä pohjoisempana.
Tämä koskee myös marja- ja hedelmälajikkeita. Viljelykiertojen monipuolistaminen helpottuu, kun viljelykasvivaihtoehtoja on enemmän. Kasvihuoneviljelyn kannattavuus paranee meillä, kun se nykyisissä tuottajamaissa huononee liiallisen kuumuuden vuoksi. Nurmikasvit kykenevät hyödyntämään erityisen hyvin pidentyvän kasvukauden, joten laidunkausi venyy ja säilöttävän rehun määrää on mahdollisuus vähentää.
Miten sitten hyötyä hyvistä muutoksista? Uusien viljelykasvien viljelyn opettelu voi olla järkevä panostus tulevaisuuteen. Pohjois-Savossakin syysrypsi ja -rapsi, härkäpapu sekä rehumaissi alkavat olla mahdollisia vaihtoehtoja. Ylipäätään syyskylvöisten kasvien ottaminen laajemmin mukaan viljelykiertoon on tulevaisuudessa todennäköisesti entistä kannattavampaa. Nurmi-, kerääjä- ja typensitojakasvejakaan ei sovi unohtaa. Ne parantavat ja ylläpitävät maan kasvukuntoa sitomalla hiiltä ja ravinteita maaperään.
Pellon kasvukunnosta kannattaa pitää huolta, jotta kasvit saavat hyödynnettyä parantuneet kasvuolot. Eli pH:n pitäminen hyvänä ja riittävä lannoitus on muistettava.
Kätevää on, että samoilla keinoilla, joilla hyödynnetään hyvät muutokset, ehkäistään osaltaan ilmastonmuutoksen huonoja seurauksia ja parannetaan satoja kaikissa oloissa. Nurmi- ja kerääjäkasvit ehkäisevät rankkojen sateiden aiheuttamaa eroosiota. Typensitojilla saadaan lannoitekustannuksia alas.
Pellon hyvä kasvukunto vähentää kuivuuden vaikutuksia. Syyskylvöiset ja monimuotoinen kasvivalikoima on hyvä vakuutus sään ääri-ilmiöitä vastaan. Joku tilan viljelykasveista saattaa kärsiä, mutta toiset taas tuottavat niissäkin oloissa. Monipuolistamisesta on hyötyä vaikkei ilmastonmuutoksesta tarvitsisi huolehtiakaan: viljan osittainen korvaaminen palkokasvien ja öljykasvien viljelyllä tuo paremmat tulot kuin keskittyminen pelkkään viljaan. On siis aika pohtia, miten omalla tilalla varaudutaan ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset vastaan.
Tämä artikkeli on julkaistu osana Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta. Artikkelin tausta-aineistona on Maatila 2030 ja Salinjoki -hankkeiden järjestämä webinaari Maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, jossa oli puhumassa Kaija Hakala Luonnonvarakeskukselta. Webinaari on kokonaisuudessaan katsottavissa Maatila 2030 -hankkeen Youtube-kanavalla klikkaamalla tästä.
Kirjoittaja:
Inka Nykänen
inka.nykanen@savonia.fi
TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala
Savonia-ammattikorkeakoulu