Raskaudenaikaisen liikunnan harrastaminen on turvallista ja suositeltavaa sekä odottavan äidin että kehittyvän sikiön hyvinvoinnin kannalta, mikäli äidillä ei ole todettu vasta-aiheita fyysiseen aktiivisuuteen (Luoto 2019; Perales ym. 2020). Liikunnan tunnetuista eduista huolimatta yhä useammat naiset vähentävät ja keventävät fyysistä aktiivisuuttaan odotusaikana (Aittasalo ym. 2012) ja synnytyksen jälkeen (Findley ym. 2020). Raskaudenaikaisen liikunnan vähäisyyttä voidaankin pitää merkittävänä kansanterveyden huolenaiheena, erityisesti sen tunnettujen terveyshyötyjen vuoksi (Thomson ym. 2016).

Liikunnanohjaus ja neuvonta äitiyden eri vaiheissa

Terveydenhuollon ammattilaiset voivat kannustaa raskaana olevia naisia fyysiseen aktiivisuuteen kertomalla heille liikunnan eduista (National Institute for Health and Care Excellence 2010) sekä antamalla heille selkeitä ja täsmällisiä liikuntaohjeita (Hayman, Reaburn, Alley, Cannon & Short 2020). Myös Kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän (2013) mukaan liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää jo ensimmäisiin neuvolakäynteihin, jolloin tarkoituksena on kartoittaa molempien vanhempien liikuntatottumuksia, arvioida liikunnan riittävyyttä ja kertoa liikunnan eduista. Tämän jälkeen tulisi pohtia liikunnallisia tarpeita, tavoitteita ja mahdollisuuksia sekä tehdä konkreettinen ja realistinen liikuntasuunnitelma. Ohjauksen tukena voidaan hyödyntää liikkumisen suosituksia, jotka antavat raamit liikuntaneuvonnalle (Vuori 2014, 679). Liikunnanohjausta, liikuntasuunnitelman päivittämistä ja seurantaa tulisi jatkaa aina raskauden loppuun saakka sekä mahdollisuuksien mukaan myös synnytyksen jälkeen lastenneuvolakäyntien yhteydessä (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013). Suomalaisen terveydenhuoltotutkimuksen mukaan kuntien välillä kuitenkin on eroja siinä, kuinka äitiysneuvolapalveluita järjestetään (Raussi-Lehto, Gissler, Rämö, Klementti & Hemminki 2013).

Äitien kokemuksia liikunnasta ja saamastaan liikunnanohjauksesta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa tarkoituksenani oli kuvata äitien kokemuksia liikunnasta sekä saadusta liikunnanohjauksesta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä äitien liikuntakäyttäytymisestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa uutta ja ajankohtaista tietoa äitiysliikunnanohjauksen kehittämistyön tueksi.

Tutkimuksessa haastattelin kolmeatoista 27–33-vuotiasta naista, jotka olivat synnyttäneet vuoden 2020 aikana. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun, joka toteutettiin ryhmäkeskusteluina. Ryhmäkeskustelut järjestettiin tammikuussa 2021 etänä Microsoft Teamsin välityksellä, jolloin osallistujat pystyivät osallistumaan tutkimukseen mistä tahansa päin Suomea. Näin ollen tutkimukseen oli mahdollista saada tietoa eri alueiden äitiysliikuntaan liittyvistä ohjauskäytänteistä. Toinen tärkeä etämenetelmien valintaa puoltava tekijä oli vallitseva koronatilanne. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytin induktiivista sisällönanalyysia.

Äitien liikuntakäyttäytyminen raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että äidit kevensivät ja vähensivät fyysistä aktiivisuuttaan raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Liikkumista äidit jatkoivat raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana useiden fyysisten aktiivisuuden tuottamien hyötyjen vuoksi. Lisäksi äitien liikuntakäyttäytymistä edistivät tai rajoittivat erilaiset yksilö- ja ympäristötekijät. Yleisimmät liikuntakäyttäytymistä rajoittavat yksilötekijät liittyivät raskauden ja synnytyksen aikaansaamiin kehon muutoksiin sekä niihin liittyviin yksilöllisiin tuntemuksiin, kuten kipuihin, pahoinvointiin, heikotukseen ja voimakkaaseen hengästymiseen. Yleisin liikuntakäyttäytymistä rajoittava ympäristötekijä liittyi raskaudenaikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen informaation puutteeseen, mikä lisäsi haastateltavien kokemaa epävarmuutta ja liikkumisen pelkoa äitiyden eri vaiheissa.

Liikunnanohjaus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Tuloksista selvisi, että äidit kokivat äitiysneuvolasta saadun liikunnanohjauksen riittämättömänä ja epäselvänä. Täten he tarvitsivat omaa aktiivisuuttaan liikunta-asioiden selvittämisessä. Osa äideistä koki myös saaneensa hyvää ja asiantuntevaa ohjausta äitiysliikunnan asiantuntijalta, kuten äitiysfysioterapeutilta tai äitiysliikuntaan erikoistuneelta liikunnanohjaajalta tai personal trainerilta. Tulevaisuudessa äidit toivoivat liikunnanohjauksen olevan asiakaslähtöisempää ja asiantuntevampaa äitiyden eri vaiheissa. Ohjauksen toivottiin myös sisältyvän osaksi neuvolapalveluja.

Lopuksi

Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnanohjaukseen ei ole panostettu riittävästi nykyisessä äitiyshuollossa. Äitiysneuvolatoimintaa tulisikin kehittää paitsi liikunnan edistämisen myös ennaltaehkäisevän ja toimintakykyä ylläpitävän kuntoutuksen näkökulmasta. Tulokset olivat yhteneväisiä Abbasin & van den Akkerin (2015) systemaattisen katsauksen kanssa, jonka mukaan liikunta-asioista keskustelu raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana olisi tärkeää naisten pitkän aikavälin terveyden edistämisen kannalta. Tämän voidaan katsoa lisäävän resurssien ja uusien menetelmien tarvetta äitiyshuollossa.

Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukseen ”Äitien kokemuksia liikunnasta ja saamastaan liikunnanohjauksesta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen”. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta.

Kirjoittaja: Anniina Eronen, opiskelija YAMK kuntoutuksen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:
Abbasi, Marzieh & van den Akker, Olga 2015. A systematic review of changes in women’s physical activity before and during pregnancy and the postnatal period. Journal of Reproductive & Infant Psychology 33, 325-358. https://doi.org/10.1080/02646838.2015.1012710. Viitattu 25.4.2022.

Aittasalo, Minna, Raitanen, Jani, Kinnunen, Tarja, Ojala, Katriina, Kolu, Päivi & Luoto, Riitta 2012. Is intensive counseling in maternity care feasible and effective in promoting physical activity among women at risk for gestational diabetes? Secondary analysis of a cluster randomized NELLI study in Finland. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 9, 104. doi: 10.1186/1479-5868-9-104. Viitattu 25.4.2022.

Hayman, Melanie, Reaburn, Peter, Alley, Stephanie, Cannon, Summer & Short, Camille 2020. What exercise advice are women receiving from their healthcare practitioners during pregnancy? Women and Birth 33, e357-e362. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2019.07.302. Viitattu 28.4.2022.

Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 29. Klemetti, Reija & Hakulinen-Viitanen, Tuovi (toim.) https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf. Viitattu 25.4.2022

Luoto, Riitta 2019. Liikuntasuositukset raskauden aikana. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 135, 2079-2084. https://www.duodecimlehti.fi/duo15211. Viitattu 25.4.2022.

National Institute for Health and Care Excellence 2010. Weight management before, during and after pregnancy. Public Health Guideline. Julkaistu 28.7.2010. https://www.nice.org.uk/guidance/ph27. Viitattu 25.4.2022.

Perales, Maria, Valenzuela, Pedro, Barakat, Ruben, Gordero, Yaiza, Peláez, Mireia, López, Carmen, Ruilope, Luis, Santos-Lozano, Alejandro & Lucia, Alejandro 2020. Gestational Exercise and Maternal and Child Health: Effects until Delivery and at Post-Natal Follow-up. Journal of Clinical Medicine 9, 379. doi: 10.3390/jcm9020379. Viitattu 25.4.2022.

Raussi-Lehto, Eija, Gissler, Mika, Rämö, Antti, Klementti, Reija & Hemminki, Elina 2013. Äitiysneuvola työ on järjestetty hajanaisesti. Suomen lääkärilehti 68, 2364-2369. https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.savonia.fi/pdf/2013/SLL382013-2364.pdf. Viitattu 25.4.2022.

Thomson, Jessica, Tussing-Humphreys, Lisa, Goodman, Melissa & Olender, Sarah 2016. Physical Activity Changes during Pregnancy in a Comparative Impact Trial. American Journal of Health Behavior 40, 685-696. doi: 10.5993/AJHB.40.6.1. Viitattu 25.4.2022.

Vuori, Ilkka 2014. Liikunta ja terveys: päätelmiä. Teoksessa Ilkka, Vuori, Simo, Taimela & Urho, Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. 3-7. painos. Vantaa: Hansaprint Oy, 665–681.

Kuva: Pixabay