KUVA 3. Kattilasegmentin siirto kattilan alle ja kattila pulttien kiristys. (Kuva: Atro Luukkonen).

Savonia-artikkeli: Leijupetikattilan muurausten uusinta ja starttipoltin

#SavoniaAMK
#SavoniaUAS

Tulipesän vanhat mitat. Kuva: Energia TKI.
Tulipesän vanhat mitat. Kuva: Energia TKI.

Energiatutkimuskeskuksen leijupetikattilan alimmille segmenteille (segmentit 4a ja 4b) on toteutettu kesän aikana muurausten uusinta.

Segmenttien muuraukset uusittiin uudella isommalla 490 mm halkaisijalla, jotta tulipesän halkaisijaa saatiin kasvatettua ylempien segmenttien kanssa samaan mittaan, koska alkuperäinen kapeampi 350 mm tulipesä osoittautui lämpötilojen suhteen hankalaksi hallita. Muurausten uusinnan yhteydessä lisättiin myös lisää yhteitä kattilasegmentteihin mm. yhde starttipolttimelle.

Muurausten uusinnan toteutti Calderys Finland Oy.

Tulipesän alempien segmenttien halkaisijan suurentamisen johdosta 3-segmenttiin oli jäämässä n. 400 mm matkalle kapeampaa muurausta. Kavennus päätettiin poistaa poraamalla paikan päällä, koska 3-segmenttistä ei tarvinnut uusia muurauksia ja segmentin purkaminen olisi ollut työläämpää kuin porauksen toteuttaminen paikan päällä.

Kavennuksen poiston toteutti Kuopion Teho-Louhinta Oy.

KUVA 2. Kuopion Teho-Louhinta Oy poistamassa kavennusta ja 3-segmentti kuvattuna porauksen jälkeen. Kuvat: Atro Luukkonen.
KUVA 2. Kuopion Teho-Louhinta Oy poistamassa kavennusta ja 3-segmentti kuvattuna porauksen jälkeen. Kuvat: Atro Luukkonen.
KUVA 2. Kuopion Teho-Louhinta Oy poistamassa kavennusta ja 3-segmentti kuvattuna porauksen jälkeen. Kuvat: Atro Luukkonen.
KUVA 2. Kuopion Teho-Louhinta Oy poistamassa kavennusta ja 3-segmentti kuvattuna porauksen jälkeen. Kuvat: Atro Luukkonen.

Kun kavennus oli poistettu ja kattilasegmentit oli saatu takaisin muurauksesta, alkoi kattilan uudelleen kasaaminen. Kattilaa kasaamassa oli kolmen hengen työryhmä.

Kattilan kasaus aloitettiin siirtämällä kattilasegmentti pumppukärryjen ja taljojen avulla kattilan alle, jossa segmentti vielä pyöräytettiin oikeaan asentoon, että polttoaineen syöttö yms. yhteet osuivat oikeille paikoille. Seuraavaksi asennettiin tiivisteet segmentin yläpinnalle. Tämän jälkeen seurasi nosto vaihe, joka toteutettiin taljojen avulla ja varmistettiin kierretangoilla. Kun segmentti oli saatu riittävän lähelle edellistä segmenttiä niin että pultit pystyttiin pujottamaan paikoilleen ja mutterit kiertämään pultteihin, aloitettiin segmenttien liittäminen käyttämällä pulttien kiristämiseen hydraulista momenttiväännintä. Segmenttien tasainen kiinnitys varmistettiin mittaamalla työntömitalla laippojen välistä rakoa. Segmentin kiinnittämisen jälkeen voitiin kytkeä muut yhteet paikalleen, jonka jälkeen voitiin aloittaa seuraavan segmentin nosto ja kiinnittäminen. Viimeisenä nostettiin paikoilleen arina ja ilmalaatikko. Aikaa kattilan kasaamiseen meni noin kaksi viikkoa.

KUVA 3. Kattilasegmentin siirto kattilan alle ja kattila pulttien kiristys. (Kuva: Atro Luukkonen).
KUVA 3. Kattilasegmentin siirto kattilan alle ja kattila pulttien kiristys. (Kuva: Atro Luukkonen).
KUVA 3. Kattilasegmentin siirto kattilan alle ja kattila pulttien kiristys. (Kuva: Atro Luukkonen).

Kattilan kasauksen jälkeen suoritettiin muurausten kuivausajo. Kuivausajo kesti kaksi vuorokautta, joista ensimmäinen vuorokausi kattilaa lämmitettiin ajamalla ramppeja 200 °C ja 500 °C käyttämällä lämpötilanousua 25 °C/h. Seuraavana vuorokautena aloitettiin lämmittämällä kattilaa 50 °C/h nousulla aina 800 °C. Loppuosa kuivausajosta lämpötila pidettiin saavutetulla tasolla.
Purkutöiden, korjaustoimenpiteiden ja uudelleen kasauksen jälkeen laitoksella ei havaittu kuivausajon aikana ongelmia, joten korjaustoimenpiteiden voidaan katsoa onnistuneen suunnitelmien mukaisesti.

KUVA 4. Starttipoltin asennettuna kattilaan (Kuva: Atro Luukkonen).
KUVA 4. Starttipoltin asennettuna kattilaan (Kuva: Atro Luukkonen).

Starttipoltin hankinta on myös edennyt syksyn aikana ja CleanFlame Oy on toimittanut starttipolttimen Energiatutkimuskeskukselle. Starttipoltinta varten toimittaja rakensi pallonivelellä varustetun laipan, millä voidaan säätää tarvittaessa starttipolttimen asentoa ja lukita se. Laipan avulla saadaan myös lukittua starttipolttimen syvyys asento.

Starttipolttimen asennus jatkuu joulukuun aikana asentamalla sytytysyksikkö sekä ilma- ja kaasuventtiilit. Ennen starttipolttimen käyttöönottoa tehdään vielä sytytysyksiköön liittyvät sähkötyöt ja vedetään ilma- ja kaasuventtiileille sekä starttipolttimelle paineilma- ja kaasulinjat.

Kirjoittaja:

Atro Luukkonen, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkeli on julkaistu aiemmin osoitteessa: https://blogi.savonia.fi/poweria/index.php/leijupetikattilan-muurausten-uusinta-ja-starttipoltin/