Sähköisten palveluiden tarjonta ja käyttö lisääntyvät jatkuvasti sosiaali- ja terveysalalla. Esimerkiksi etäasioinnin käyttöaste on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 2013 asti. Myös lapsiperheiden palvelut siirtyvät sähköiseen muotoon ja palveluita tarjotaan yhä enemmän esimerkiksi erilaisina etäasioinnin tapoina ja kanavina.

Lapsiperheiden toiveita ja tarpeita sähköisille palveluille selvitettiin sähköisellä kyselyllä

Sipilä (2022) tutki opinnäytetyössään tamperelaisten 0–12-vuotiaiden lasten vanhempien kokemuksia ja toiveita lapsiperheiden sähköisistä palveluista. Lisäksi kartoitettiin toiveita tulevaisuuden sähköiselle perhekeskukselle. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tampereen kaupunki. Kyselyyn vastasi yhteensä 28 (n = 28) henkilöä.

Vanhemmat toivovat helppoa ja nopeaa etäasiointia ammattilaisten kanssa

Sähköisistä palveluista suurin osa vastaajista oli käyttänyt sähköistä ajanvarausta, koulujen ja varhaiskasvatuksen viestintäalustaa sekä täyttäneet ja lähettäneet hakemuksia ja lomakkeita. Muutamat vastaajat olivat käyttäneet vuorovaikutteisia etäpalveluita, kuten Web-viestintää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, verkkokursseja ja -valmennuksia tai etäluentoja ja tapaamisen korvaavaa puhelua ammattilaisen kanssa.

Suurin osa vastaajista oli asioinut sähköisissä palveluissa lapsen terveyteen tai sairastumiseen, raskauteen ja synnytykseen sekä koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyen.

Perheiden tiedon tarpeisiin voidaan vastata sähköisellä tietopankilla

Kysyttäessä sähköisiin palveluihin liittyviä toiveita, yli puolet vastaajista ilmoitti toiveekseen mahdollisuutta asioida sähköisesti etävastaanotoin tai Chat-viestein ammattilaisen kanssa. Myös nopeat viestinnän välineet sekä sähköisten palveluiden käyttö mobiililaitteilla korostuivat toiveissa. Muutoin sähköisiä palveluita haluttiin jatkossa käyttää muun muassa ajanvaraukseen, sähköisiin lomakkeisiin sekä oirekyselyihin (Taulukko 2).

Tiedon saannin näkökulmasta, perheet toivovat löytävänsä monipuolisesti tietoa lapsiperheiden eri tuen tarpeisiin ja tiedon tulisi olla helposti saavutettavissa. Verkkopalvelusta tietoa toivottiin löytyvän vanhemman omaan jaksamiseen, mielenterveys- ja päihdeasioihin, parisuhteeseen, eroon, lähisuhdeväkivaltaan tai elämän kriisitilanteisiin.

”Esim. neuvolaan voisi olla 1,5-2v välillä yhteydessä uni- ja uhma-asioista. Haluaisin näihin tukea, mutta en niin kovasti, että yrittäisin varata paikan päälle ylimääräistä aikaa.”

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lapsiperheiden sähköisten palveluiden kehittämisessä

Lapsiperheiden tiedon tarpeet ovat monipuolisia ja perheet toivovat yhä enemmän sähköisiä asiointi- ja tiedonsaantimahdollisuuksia. Perheet toivovat helppoja tapoja saada yhteyden ammattilaiseen ja tunnistavatkin jo toimivia asioinnin tapoja. Tiedon tarpeisiin ja helpomman asioinnin tarpeisiin pyritään vastaamaan valtakunnallisella lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla ja siihen liittyvällä sähköisellä perhekeskuksella. Sähköisellä perhekeskuksella tarkoitetaan sähköistä alustaa, johon on koottu lasten, nuorten ja perheiden palvelut helposti saataville. Tämän opinnäytetyön tulosten avulla sähköisen perhekeskuksen tarjoamia palveluita voidaan kehittää tarjoamalla sekä kohdennettuja sähköisiä palveluita että tarpeeseen vastaavaa täsmätietoa.

Tässä kyselyssä ei selvitetty asiakkaiden kokemuksia sosiaalisesta mediasta tiedon ja tuen tarjoajana, mutta osa kyselyyn vastanneista mainitsi hyödyntäneensä sosiaalista mediaa tiedon etsimiseen. Jatkotutkimusehdotuksena onkin sosiaalisen median näkökulman tarkastelua. Lisäksi syytä olisi selvittää lasten ja nuorten toiveita ja tarpeita sähköisille palveluille.

Opinnäytetyö julkaistaan syksyllä 2022 Theseuksessa:
Sipilä, Heidi: SÄHKÖINEN PERHEKESKUS – Lapsiperheiden tarpeet ja toiveet sähköisille palveluille

Kirjoittajat:

Heidi Sipilä, terveydenhoitaja, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) -koulutusohjelman opiskelija

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hietanen-Peltola, M.; Vaara, S.; Hakulinen, T. & Hastrup, A. 2020. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronakeväänä 2020 − Tuloksia kouluterveydenhuollon verkoston ja perhekeskusverkoston tiedonkeruista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.9.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140127/TY%c3%962020_026_Lasten%20nuorten%20ja%20perheiden%20peruspalvelut%20koronakev%c3%a4%c3%a4n%c3%a4%202020_s.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Kiiveri, S.; Koivisto, J.; Koivumäki, L.; Lahdensivu, M.; Leinonen, A.; Nieminen, S.; Närhi, M.; Pirttijärvi, M. & Huovila, M. Sähköinen perhekeskus. Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 57/2018. Viitattu 3.9.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161209/Rap_57_18_Sahkoinen%20perhekeskus_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kyytsönen, M.; Vehko, T. & Aalto, A-M. 2021. Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt: joka viides asioi sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollossa viime vuonna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.9.2022. https://thl.fi/fi/-/sahkoisten-palveluiden-kaytto-on-lisaantynyt-joka-viides-asioi-sahkoisesti-sosiaali-tai-terveydenhuollossa-viime-vuonna

Palmén, M.; Korpela, M. & Saranto, K. 2012. Identifying health and wellbeing related information man-agement activities and needs in families with young children. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 4(3), 165–176. https://journal-fi.ezproxy.savonia.fi/finjehew/article/view/6917

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Viitattu 5.9.2022. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lasten-ja-lapsiperheiden-hyvinvointi