Lastensuojelu koskettaa suurta joukkoa lapsia, nuoria ja perheitä. Vuonna 2020 Suomessa tehtiin lastensuojeluilmoituksia 87 233 lapsesta, kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 19 000 nuorta ja lasta. Tilastojen mukaan samana vuonna lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli miltei 50 000 lasta ja nuorta. Tämä tarkoittaa, että 4 prosentilla väestön 0–20-vuotiaista oli lastensuojelun avohuollon asiakkuus. (Tilastoraportti 19/2021.)

Lastensuojelussa toimitaan tasapainoisen ja turvallisen lapsuuden mahdollistamiseksi. Lapsuudessa saadut hyvät eväät kantavat pitkälle, joskus eväitä valmistamaan tarvitaan omaa perhettä laajempi kokoonpano. Lastensuojelun tarkoituksena on tukea perheitä, varmistaa lapsen riittävän hyvät kasvuolosuhteet ja tarvittaessa ammatillisen avun keinoin turvata lapsen elämää. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.)

Negatiivisuus leimaa lastensuojelusta käytävää keskustelua

Lastensuojelu on tunteita herättävä asia. Siihen liittyy usein negatiivisuuden ja häpeänkin leima − kukapa haluaisi olla tilanteessa, jossa ulkopuolisen tahon on puututtava perheen tilanteeseen lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lastensuojeluun liittyvä julkinen keskustelu käydään usein aikuisnäkökulmasta ja sitä leimaa ongelmakeskeisyys. Keskustelun keskiössä ovat vaikeuksissa kamppailevat perheet kasvatuksen haasteineen, työnkuorman alla uupuvat sosiaalityöntekijät tai väärinymmärretyiksi ja -kohdelluiksi itsensä kokevat vanhemmat.

Kuinka lastensuojeluun liitettävä negatiivinen ajattelu ja kokemukset voisivat kääntyä ja muuttua positiivisiksi? Kuinka huomio saataisiin kiinnitettyä apuun ja tukeen, sen sijaan, että keskiössä ovat epäonnistumisen kokemukset, uupuminen, leimautumisen pelko tai syyllisyys?

Lapsi lastensuojelun keskiöön

Yksi ratkaisu positiivisen näkökulman voimistamiselle on katseen siirtäminen lapseen. Kun lastensuojelua aletaan tarkastella lapsen näkökulmasta ja sitä toteutetaan lapsikeskeisesti, toiminnan positiiviset puolet voivat nousta esille. Lapsikeskeisyys nousi keskeisesti esille Elli Voutilaisen (2022) sosionomi (YAMK) -opintoihin liittyvässä opinnäytetyössä, joka koski lastensuojelullisessa perhekuntoutuksessa tehtävää arviointia ja tiedon muodostamista. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena.

Lapsen roolin ja aseman merkitys lastensuojelun keskeisimpänä asiakkaana korostuu. Lapsikeskeisen lastensuojelun toteutuminen perhekuntoutuksessa edellyttää lapsen tietoista huomioimista perhekuntoutuksen pääasiallisena ja ensisijaisena asiakkaana. Perhekuntoutusprosessi tavoitteineen on suunniteltava ja toteutettava tästä lapsikeskeisestä lähtökohdasta käsin. Erityisesti kun tavoitellaan lapsen todellista osallisuutta prosessissa ja nähdään lapsen suojelun toteutuminen sen ensisijaisena tavoitteena.

Parhaimmillaan lapsen osallisuus toteutuu, lapsen ajatuksia kuullaan, hänen subjektiutensa palvelun keskeisimpänä toimijana voi toteutua ja lapsi saa osakseen ymmärrystä. Hänet kohdataan sensitiivisesti ja arvostaen. Lastensuojelu tarjoaa lapselle tai nuorelle kokemuksen siitä, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Toiminnan tavoitteena on lapsen parhaan toteutuminen.

Lapsikeskeisyys tarkoittaa sen todeksi ottamista, että ”lapsi ei ole tavallinen yhteiskunnallisen palvelun käyttäjäasiakas – onhan kyse lapsen koko elämästä (Rousu 2007)”. Petrelius tutkijakumppaneineen (2016) korostaakin, ettei palvelun ja tuen tarpeen arviointi yksin riitä. Lastensuojeluun liittyvässä arvioinnissa on myös tarkasteltava ja etsittävä vastausta siihen, millainen lapsen elämäntilanne on kokonaisuudessaan.

Lapsen vahvuuksien huomioiminen ja myönteinen tunnistaminen

Anne-Mari Jaakola (2020) tuo väitöskirjassaan esille merkityksen, joka liittyy lapsen vahvuuksien huomioimiseen. Hänen tutkimuksensa mukaan on merkittävää, että muodostettaessa tietoa lapsen elämänkokonaisuudesta huomio kiinnitetään lapsen vahvuuksiin. Tämä edellyttää lapsen kanssa työskentelyä ja lapseen tutustumista. Vahvuuksien huomioimisen ohella Jaakolan tutkimuksessa merkittäviksi tarkasteltaviksi teemoiksi nousevat lapsen sosiaaliset suhteet, niiden laajuus ja laatu sekä lapsen kasvuympäristö ja siihen kuuluvien aikuisten toiminta lapsen kehityksen ja kasvun tukijoina. Lapsen kanssa työskentely ja luottamuksellisen suhteen luominen lapseen ovat oleellisia osia lapsikeskeisesti toteutettavaa lastensuojelua.

Myönteinen tunnistaminen on varsin sopiva lähtökohta lapsikeskeisen työskentelyn toteuttamiselle. Sen avulla lapsi tulee kohdatuksi omana itsenään, työskentely keskittyy selvittämään kuka ja millainen lapsi on ja millaisia asioita hän pitää tärkeinä. (Malja, Puustinen-Korhonen, Petrelius & Eriksson 2019.) Oleellista on myös huomioida, että lapsen kanssa työskenneltäessä tavoitteena ei ole vain tiedon hankkiminen ja tuottaminen. Työskentelyn lähtökohtina ovat lapsen aito kohtaaminen, sensitiivinen ja mentalisoiva eli lasta ymmärtävä ote ja halu auttaa lasta juuri siinä hetkessä.

Kirjoittajat:

Elli Voutilainen, sosionomi (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma
Minna Hoffrén, FT, lehtori, Savonia-amk, Master School

Lähteet:
Malja, Marjo, Puustinen-Korhonen, Aila, Petrelius, Päivi & Eriksson, Pia 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto.

Petrelius, Päivi, Tulensalo, Hanna, Jaakola, Anne-Mari & Hietamäki, Johanna (toim.) 2016. Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. THL Työpaperi 33/2016. Helsinki.

Rousu, Sirkka 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa, Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta. Acta nro 197. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Lastensuojelun sähköinen käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivusto. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja.

Tilastoraportti 19/2021. Lastensuojelu 2020. Koronavuosi ei korostunut lastensuojelun tilastoissa -vaikutusten odotetaan näkyvän viiveellä. Julkaistu 7.6.2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Voutilainen, Elli 2022. Arviointi ja tiedon tuottaminen perhekuntoutuksessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus