Hyvää huomenta, on aika ottaa lääkkeet!

Kotihoidon asiakkaan päivä käynnistyy usein lääkkeiden ottamisella ja moni kotihoidon asiakas ottaa lääkkeensä tänä päivänä itsenäisesti kuultuaan vastaavan kehotuksen lääkkeenottamisesta. Kehotus ei tule kuitenkaan kotihoidon hoitajan sanomana, vaan kehotuksen antaa lääkeannostelurobotti, joka huolehtii oikea-aikaisesta lääkkeensaamisesta yhä useammalla kotihoidon asiakkaalla, sillä teknologiset ratkaisut ovat tulleet osaksi kotihoidon palveluita tarjoamaan hyötyjä niin henkilöstölle kuin asiakkaille. Teknologiaa ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi ja siksi tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa, miten teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa voidaan edistää.

Väestön ikääntyminen pakottaa kehittämään kotihoidon palvelujärjestelmää ja edistämään digitalisaatiota

Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestön ikääntyminen näkyy erityisesti ikärakenteen muutoksena, jossa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ja työikäisten pienenee. Tämä aiheuttaa haasteita yhteiskunnalle, julkisen talouden kestävyydelle ja palvelujärjestelmille, kun työelämän ulkopuolella olevien osuus kasvaa, työikäisten osuus laskee ja samalla palvelutarve lisääntyy. (Kestilä & Martelin 2018.) Suomalainen vanhuspolitiikka painottaa ikääntyneiden kotona asumisen ensisijaisuutta myös silloin, kun ikääntynyt tarvitsee säännöllistä tukea ja palvelua. Iäkkäiden kotona asumista tuetaan ennaltaehkäisevillä ja toimintakykyä edistävillä toimintatavoilla ja kotiin tarjottavilla palveluilla, joista kotihoito on yksi osa. Kotihoidon palvelutarpeen noustessa, kotihoidon kehittäminen ja kotiin tarjottavien palveluiden monipuolistaminen on tärkeää sekä kotihoidon asiakkaiden että kotihoidon henkilöstön kannalta, jotta ikääntyneille voidaan tarjota laadukasta kotihoitoa. (STM 2020.)

Digitalisaation edistäminen ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on yksi keskeinen keino kehittää iäkkäiden palveluita ja vastata kasvavaan palvelutarpeen kysyntään. Digitalisaatio ja teknologiset ratkaisut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon. Ne tukevat iäkkäitä omatoimiseen elämään ja tuovat turvaa iäkkäiden kotona asumiseen.

Palveluiden järjestäjille digitalisaatio ja teknologia tarjoavat uudenlaisia vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseen ja mahdollisuuden tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa. Ammattilaisille mahdollistuu uusia tapoja tehdä työtä ja tarjota parempaa palvelua ja hoitoa, mahdollisesti myös enemmän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. (STM 2020.) Ilman teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja laajempaa hyödyntämistä kotihoidon kasvavaan kysyntään ei voida vastata eikä kotihoidon palveluita voida kehittää ja laajentaa (Ventä ym. 2018).

Lääkeannostelurobotti osana kotihoidon palveluita

Kehittyvä robotiikka on yksi keskeinen keino vastata kotihoidon kasvavaan palvelutarpeeseen ja mahdolliseen työvoimapulaan tuoden turvaa ikääntyneiden elämään ja mahdollistamaan kotona asuminen yhä pitempään (Van Aerschot, Turja & Särkikoski 2017; Niemelä & Sachinopoulou 2019).

Lääkeannostelurobotti on kehittyvästä teknologiasta yksi esimerkki. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lääkeannostelurobotti tarjoaa monia hyötyjä ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Esimerkiksi Rantanen, Parkkari, Leikola, Airaksinen ja Lyles (2017) ovat tutkimuksessaan osoittaneet niin asiakkaiden kuin hoitohenkilöstön suhtautuvan lääkeannostelurobottiin myönteisesti ja robotin parantavan lääkehoidon turvallisuutta. Lääkeannostelurobotti tukee kotihoidon asiakkaan lääkehoitoon sitoutumista ja mahdollistaa lääkkeiden ottamisen oikeaan aikaan, ilman kotihoidon hoitajan käyntiä. Vaikka lääkeannostelurobotti ei voi valvoa ja varmistaa todellista lääkeannoksen ottamista ja lääkkeen ohjeen mukaista käyttöä, voidaan lääkeannostelurobotin kuitenkin uskoa turvaavan lääkkeiden suunnitelman mukainen käyttö ja lääkkeiden täsmällinen ottaminen oikeaan aikaan, sillä tutkimusten mukaan noin 99 % lääkeannoksista on otettu robotista pois oikea-aikaisesti (Leikola, Rantanen & Airaksinen 2018).

Lääkeannostelurobotti vapauttaa kotihoidon henkilöstön aikaa, kun hoitajan ei tarvitse käydä asiakkaan luona kotikäynnillä vain lääkkeiden antamiseen liittyvän tehtävän vuoksi. Eikä asiakkaan lääkkeiden ottoa tarvitse suunnitella kotihoidon käyntirytmien ja aikataulujen mukaisesti. Lääkeannostelurobotti vaikuttaa näin lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen, kun lääkkeiden ottoajankohta voidaan suunnitella kunkin lääkkeen optimaalisen ottoajankohdan mukaisesti ja samalla voidaan huomioida myös lääkkeen käyttäjän omat rytmit. (Rantanen ym. 2017; Leikola ym. 2018.)

Tutkimus kertoo hoitajien kokemuksista lääkeannostelurobotin käyttöönotosta ja käytöstä

Toukokuussa valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin kotihoidon hoitajien (n=13) kokemuksia lääkeannostelurobottien käyttöönotosta ja käytöstä, jotta lääkeannostelurobottien käyttöönottoa voitaisiin laajentaa yhä useammalle asiakkaalle ja integroida robotti yhä vahvemmin osaksi kotihoidon palveluita.

Helppokäyttöinen laite auttaa hoitajia työssä ja tukee oikea-aikaisen lääkehoidon toteuttamista sopivan asiakasryhmän kohdalla
Kotihoidon hoitajat suhtautuivat lääkeannostelurobottien käyttöönottoon pääosin positiivisella asenteella ja kokivat laitteiden käyttöönoton mielenkiintoiseksi. Positiivinen asenne ja positiiviset kokemukset auttoivat hoitajia hyväksymään lääkeannostelurobotit osaksi omaa työtään kuin myös asiakkaidensa arkea ja ennakkoluulot hälvenivät varsin nopeasti, kun hoitajat pääsivät harjoittelemaan ja käyttämään lääkeannostelurobotteja käytännön työssään.

Hoitajien käyttäjäkokemuksissa korostui lääkeannostelurobotin käytettävyyteen liittyvät tekijät ja hoitajat kokivat laitteen pääsääntöisesti selkeäksi, yksinkertaiseksi ja helppokäyttöiseksi. Nämä laitteen ominaisuudet koettiin tärkeäksi niin hoitajien itsensä kuin kotihoidon asiakkaiden kannalta, jotta lääkeannostelurobotit palvelevat sekä kotihoidon henkilöstöä että asiakkaita toivotulla tavalla.
Lääkeannostelurobotin soveltuvuus kotihoidon asiakkaille jakoi hoitajien mielipiteitä osittain ja käyttäjäkokemuksissa nousi esille juuri sopivan asiakasryhmän merkitys. Arvioitaessa lääkeannostelurobotin soveltuvuutta asiakkaalle, asiakkaan kuntoisuus ja toimintakyky on ratkaiseva tekijä. Lisäksi asiakkaan pitää olla lääkemyönteinen ja yhteistyökykyinen ottamaan lääkeannostelurobotti käyttöön.

Kokemuksien perusteella lääkeannostelurobottien käyttöä on laajennettu muille asiakkaille ja periaatteena on etsiä koko ajan uusia mahdollisia asiakkaita, joille lääkeannostelurobotti voisi soveltua.

Hoitajat olivat pääsääntöisesti varsin yksimielisiä lääkeannostelurobotin tuomista hyödyistä kotihoidon työmäärään, asiakaskäyntien suunnitteluun ja helpottamaan ruuhkahuippuja esimerkiksi aamuisin. Kotihoidon hoitajat kokevat työssään aikapainetta ja tähän haasteeseen lääkeannostelurobotti koettiin hyväksi avuksi, kun kaikkien asiakkaiden luona ei tarvitse käydä samassa aikaikkunassa esimerkiksi aamuisin kello 7-9 välillä. Asiakkaat saavat otettua lääkkeensä omatoimisesti lääkeannostelurobotin avulla oikeaan aikaan ja näin kotihoidon käynti voidaan suunnitella myöhempään ajankohtaan eikä käynnin tarvitse ajoittua juuri ruuhkaisimpaan aikaan. Osalla asiakkaista kotihoidon käyntejä oli myös voitu vähentää lääkeannostelurobotin ansiosta ja tämä on kasvavan asiakasmäärän vuoksi tärkeä tekijä helpottamaan kotihoidon työmäärää. Lisäksi niillä asiakkailla, joilla kotihoidon käynnit olivat sisältäneet vain lääkehoidon toteutuksen, lääkeannostelurobotin ansiosta kotihoidon käyntejä oli voitu vähentää jopa niin merkittävästi, että kotihoito käy vain kerran viikossa tai kahden viikon välein lääkeannostelurobotin täyttöpäivänä.

Onnistunut käyttöönotto vaatii suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä sekä oikea-aikaista koulutusta, perehdytystä ja käyttäjätukea

Hoitajat toivat esille koulutuksen, perehdytyksen, harjoittelun, työkaverin tuen ja avun saamisen merkityksen. Vaikka hoitajat kokivat lääkeannostelurobotin yksinkertaiseksi ja helppokäyttöiseksi ja moni oli oppinut sen käytön nopeasti, korostui koulutuksen ja perehdytyksen merkitys ja ettei ollut hyvä toimintatapa, jos hoitaja joutui opettelemaan laitteen käytön itsenäisesti asiakkaan luona. On tärkeää saada perehdytys oikea-aikaisesti ja varata harjoitteluun riittävästi aikaa jokaiselle, sillä jokainen oppii omalla tavallaan, omaan tahtiin. Koska hoitajien vastuulla on kertoa lääkeannosteluroboteista kotihoidon asiakkaille ja perehdyttää asiakkaat laitteiden käyttöön, on hoitajilla oltava riittävä osaaminen itsellään ennen asiakkaiden luokse menoa. Perehdytyksen ja työkaverilta saadun tuen rinnalla hoitajat kokivat kuvalliset ohjeet ja laitetoimittajan puhelintuen tärkeäksi avuksi etenkin ongelmatilanteissa.

Kotihoidon hoitajat nostivat esille myös suunnitteluun, johtamiseen ja yhteistyöhön liittyviä näkökulmia. Lääkeannostelurobotin käyttöönotto vaatii vastuuhenkilöt koordinoimaan käyttöönottoa ja hoitamaan käytännön järjestelyitä sekä kouluttamaan ja perehdyttämään henkilöstöä. Yhteistyötä tarvitaan työvuorosuunnittelussa ja työnjaossa sekä apteekin kanssa. Avoimuus ja yhteishenki työyhteisössä koettiin tärkeiksi ja esimerkiksi yhteiset suunnittelupalaverit koettiin tarpeellisiksi.

Myös kotihoidon asiakkaat suhtautuvat lääkeannostelurobottiin pääosin myönteisesti

Hoitajat toivat esille myös kotihoidon asiakkaiden kokemuksia lääkeannosteluroboteista. Yhtä lailla asiakkailla oli ollut alussa ennakkoluuluja ja osin vastustusta ottaa lääkeannostelurobotti käyttöön ja hoitajien oli pitänyt pehmitellä ja perustella laitteen tuomia etuja. Asiakkaat olivat kuitenkin oppineet käyttämään laitetta varsin helposti ja hoitajien vastauksissa välittyi kotihoidon asiakkaiden positiiviset kokemukset laitteesta. Asiakkaat pitivät esimerkiksi laitteen tuomasta mahdollisuudesta ottaa lääkkeet itse sen sijaan, että tarvitsee odottaa hoitajan tuloa. Vaikka suurella osalla asiakkaista lääkeannostelurobotin käyttö oli onnistunut, oli osalla myös jouduttu lopettamaan laitteen käyttö esimerkiksi asiakkaan vastustuksen tai toimintakyvyn vuoksi.

Kirjoittajat:
Satu Kuukkanen, Hyvinvointikoordinaattori-opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
Riitta Turjamaa, jatkuvan oppimisen johtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kestilä, Laura & Martelin, Tuija 2019. Suomen väestörakenne ja sen kehitys. Teoksessa Laura Kestilä & Sakari Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 26-45. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137498/THL_Suomalaisten%20hyvinvointi%202018.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Leikola, Saija, Rantanen, Pekka & Airaksinen, Marja 2018. Lääkemuistuttajista älykkäiksi lääkehoidon koordinaattoreiksi. Sic! Lääketietoa Fimeasta verkkolehti 3/2018. https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/laakemuistuttajista-alykkaiksi-laakehoidon-koordinaattoreiksi.

Niemelä, Marketta & Sachinopoulou, Anna 2019. Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka kotona – pilotointiympäristöjen kehittäminen. VTT Technology. https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2019/T355.pdf.

Rantanen, Pekka, Parkkari, Timo, Leikola, Saija, Airaksinen, Marja & Lyles, Alan 2017. An In-home Advanced Robotic System to Manage Elderly Home-care Patients’ Medications: A Pilot Safety and Usability Study. Clinical Therapeutics 39 (5), 1054-1061. https://doi.org/10.1016/j.clinthera.2017.03.020.

Sinervo, Timo, Vehko, Tuulikki, Josefsson, Kim & Lehtoaro, Salla 2018. Pohdintaa ja suositukset. Teoksessa Tuulikki Vehko, Kim Josefsson, Salla Lehtoaro & Timo Sinervo (toim.) Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 64-71. https://core.ac.uk/download/pdf/185275715.pdf.

Sosiaali- ja terveysministeriö STM 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Van Aerschot, Lina, Turja, Tuuli & Särkikoski, Tuomo 2017. Roboteista tehokkuutta ja helpotusta hoitotyöhön? Työntekijät empivät, mutta teknologia ei pelota. Yhteiskuntapolitiikka, 82 (6), 630–640. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135717/YP1706_VanAersch%20otym.pdf?sequence=2.

Ventä, Olli, Honkatukia, Juha, Häkkinen, Kai, Kettunen, Outi, Niemelä. Marketta, Airaksinen, Miimu & Vainio, Terttu 2018. Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030. Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161102/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf?sequence=1&isAllowed=y