Toisen asteen ammatillinen koulutus on kokenut monia muutoksia viimeisten vuosien aikana. Isot muutokset sekä pandemia yhdessä ja erikseen ovat lisänneet ammatillisen opettajan työn kuormittavuutta ja vaikuttaneet työhyvinvointiin.

Työhyvinvointi ja uudistumiskykyisyys eli resilienssi ovat tänä päivänä tärkeämpiä teemoja kuin koskaan. Työn kuormittavuudella puolestaan on suuri merkitys työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin yhtenä keskeisenä lähtökohtana on työkyky, mikä rakentuu työn vaatimusten ja ihmisen voimavarojen välisestä tasapainosta. Työn vaatimukset muodostuvat työympäristöstä, työyhteisöstä, työn sisällöstä ja vaatimuksista sekä työn organisoinnista ja johtamisesta. Ihmisen voimavarat muodostuvat puolestaan terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta sekä arvoista ja asenteista. Työkyky muodostuu rakennelmista, joissa on edellä mainittuja eri kerroksia ja näiden kaikkien kerrosten tulisi olla tasapainossa. Tämä tasapaino kuitenkin muuttuu ja vaihtelee työelämän eri vaiheissa, siksi tarvitaankin jatkuvaa työn ja ihmisen voimavarojen yhteensovittamista. (Kauhanen 2016.)

YAMK-opinnäytetyön tuloksia työn kuormittavuudesta

Ammatillisen opettajan työn kuormittavuutta ja työhyvinvointia uudistumiskykyisyyden kannalta tutkittiin laadullisena haastattelututkimuksena YAMK-opinnäytetyönä. Tutkimuksen kohteena oli ammatillinen oppilaitos Etelä-Suomessa.
Tulosten perusteella esille nousi, että kuormittavuutta lisää suuri työn määrä, asioiden keskeneräisyys sekä ohjeiden ja sääntöjen jatkuva muuttuminen. Opiskelijoiden haasteelliset, ennakoimattomat tilanteet ja sitoutumattomuus opintoihin lisäävät henkistä kuormittavuutta. Kuormittavuutta lisää myös se, että opiskelijoilta vaaditaan koko ajan vähemmän ja yksilöllisten polkujen suunnittelu opiskelijoille on haasteellista.

Kuormittavuutta puolestaan vähentää mahdollisuus osittain vaikuttaa siihen, koska tekee työtä sekä halu tehdä työt loppuun. Ajanhallinnassa tuli selkeästi esille, että joustava ja itsenäinen työ vähentää kuormittavuutta, koska silloin työhön vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät. Vaikka suuri työmäärä ja töiden keskeneräisyys koettiin kuormittavina tekijöinä, niin esille nousi kuitenkin vastaavasti töiden loppuunsaattamisen tärkeys kuormitusta vähentävänä ja työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Monessa vastauksessa tuli tosin esille, että omaa jaksamista lisäisi, jos vielä laittaisi puhelimen kiinni työajan jälkeen. Töiden hyvä organisointi sekä tiimin hyvä henki lisäsivät työhyvinvointia. Näitä tuloksia tukee myös Lipposen (2020) ja Pennosen (2021) näkemykset siitä, että moni työn sisältöön ja määrään liittyvä seikka voi olla sekä kuormitustekijä että voimavara. Työn kuormittavuutta vähentävänä seikkana he tuovat esille työn itsenäisyyden sekä työpaikan kannustavan ilmapiirin sekä mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön. He painottavat myös työn vaihtelevuutta, sujuvaa yhteistyötä, esihenkilön ja työkavereiden tukea ja arvostusta sekä organisaatiotason toimivia käytänteitä.

Työhyvinvoinnin lisääntyminen

Oma valinta siitä koska tekee työtä vähentää kuormittavuutta ja lisää työhyvinvointia. Juuti & Vuorela (2015) tuovat esille omat vaikuttamismahdollisuudet työn sisältöön ja työolosuhteisiin voimakkaina työhyvinvointia lisäävinä seikkoina. He painottavat myös johtajuuden merkitystä töiden organisoinnissa ja vahvan toimintakulttuurin luomisessa. Heidän mielestään henkilöstön sitoutuneisuus lisääntyy, kun pääsee itse vaikuttamaan työoloihin ja työn tekemiseen. Hyvä johtaja toimii tässä lähinnä tukihenkilönä.

Työoloilla ja työyhteisöllä on suuri merkitys työhyvinvointiin. Asioita tulisi ajatella uudella tavalla ja ottaa riskejä ja kokeilla uusia toimintamalleja. Vaikka viimeaikojen muutokset ammatillisessa koulutuksessa ovat muuttaneet työn luonnetta, tämän opinnäytetyön tutkimuksen perusteella nimenomaan tiimin yhteistyöllä on positiivinen vaikutus siihen, että kuormittavuustekijät vähenevät ja yhteistyöllä ne saattavat jopa muuttua voimavaroiksi. Kun puhalletaan ’yhteen hiileen’, ja ratkaistaan asioita yhdessä, työhyvinvointi lisääntyy ja kuormittavuus vähenee.

Kirjoittajat:
Carola Nenonen, Wellness – palveluliiketoiminnan johtaminen, Restonomi YAMK
Markku Haapakoski, KTT, Yliopettaja, Savonia Master School
Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303073158

Lähteet:
Juuti, Pauli & Vuorela, Antti 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Juva: Bookwell Oy.
Kauhanen, Juhani 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Kehittämisohjelman laatiminen. Viro: Printon.
Lipponen, Krisse 2020. Resilienssi arjessa. Tallinna: Printon.
Pennonen, Marjo 2021. Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Tallinna: Printon.