Kunnissa tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on aiheena erittäin ajankohtainen, sillä vuoden vaihteessa voimaan astuva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallinnollisista uudistuksista. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien tehtäväksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)

Vapaa-aikatoimet hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä

Kuntien vapaa-aikapalvelut on organisoitu eri kokoisissa kunnissa eri tavalla. Suurimmissa kunnissa esimerkiksi liikunta- ja nuorisotoimet voivat olla omia kokonaisuuksia, mutta pienemmissä kunnissa eri toimet muodostavat yleensä erilaisia kokonaisuuksia. Pyhännällä vapaa-aikatoimi koostuu liikunta-, nuoriso-, ja raittiustoimista.

Vapaa-aikatoimien tavoitteena on edistää laaja-alaisesti kuntalaisten hyvinvointia sekä terveyttä. Työtä ohjaavat erilaiset lait, kuten perustuslaki, kuntalaki, nuorisolaki, liikuntalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä. Lait antavat vapaa-aikatoimien hyvinvoinnin edistämistyölle lakisääteisen perustan, tavoitteet sekä raamit, mutta lopullinen toteutustapa ja laajuus jää kunnille itselleen päätettäväksi. Kunnilla julkisina toimijoina on kuitenkin erityinen velvollisuus lisätä kuntalaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta palveluissaan. Huomioon tulee ottaa eri-ikäiset kuntalaiset, mutta erityisesti ne ryhmät, jotka ovat vaarassa jäädä palveluiden ulkopuolelle. (Ahonen-Walker 2021.)

Liikunnan ja terveyden edistäminen

Kuntien vapaa-aikatoimet edesauttavat kuntalaistensa liikkumista ylläpitämällä siihen sopivia matalankynnyksen liikunta- ja ulkoiluympäristöjä, tarjoamalla itse erilaisia liikuntapalveluita sekä tukemalla kansalaisopistojen ja yhdistysten toimintaa (Ahonen-Walker 2021).

Liikunnalla on tutkitusti lukuisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä sen on todettu auttavan sairauksien ehkäisyssä (UKK instituutti 2022). Viime aikoina tutkimustieto myös erityisesti luonnossa liikkumisen ja oleilun hyvinvointivaikutuksista on lisääntynyt (Tyrväinen ym. 2018). Säännöllinen liikunta on hyväksi kaikille ja se on osa jokaisen henkilökohtaista ja ennakoivaa terveydenhoitoa. Liikkuminen, terveet elämäntavat ja terveyskunto auttavat ylläpitämään hyvää elämänlaatua sekä terveyttä. (Laukka 2022.)

Yksilöllisten hyötyjen lisäksi liikkumisen edistämisellä on myös merkittäviä kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia hyötyjä. Riittävä terveyskunto ennaltaehkäisee esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ja lihavuuden kaltaisia kansanterveysongelmia, sekä hyvä tasapaino ja toimintakyky vähentävät kaatumistapaturmia ja edistävät iäkkäiden itsenäistä arkea. Yksilötasolla saavutetuilla positiivisilla muutoksilla hyvinvointiin ja terveyteen voi siis olla merkitystä laajemmin myös yhteiskunnalle, sillä esimerkiksi pelkästään liikkumattomuudesta aiheutuvien välittömien ja välillisten kustannusten on arvioitu olevan vuosittain jopa 3 miljardia. (UKK-instituutti.)

Nuorisotyötä, osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä

Nuorisotoimissa tehtävä nuorisotyö on kasvatuksellista työtä, jonka tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Nuorisotyö tukee lasten ja nuorten kasvua, osallisuutta sekä mahdollisuuksia luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. (Kiilakoski, Kinnunen & Djupsund 2018, Kiilakosken & Kauppisen 2021, 90 mukaan). Kerhoissa, nuorisotiloilla ja leireillä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, ylläpidetään vertaussuhteita, saadaan uusia kavereita sekä opitaan uusia asioita. Nuorisotyö tukee nuoria myös vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin, sekä kunnan kesätyöt ovat usein ensimmäinen kosketus työelämään (Saaranen 2021).

Hyvät vuorovaikutustaidot, mielekäs tekeminen, osallisuus, onnistumiset sekä kiinnittyminen osaksi erilaisia yhteisöjä ovat tärkeitä myös ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen näkökulmista (Norman ym. 2018, 11.) Tämä ei koske vain lapsia ja nuoria, sillä harrastusmahdollisuudet, liikuntasalivuorot, kansalaisopistojen ja yhdistysten toiminnan tukeminen sekä erilaiset tapahtumat luovat sisältöä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia myös laajemmin kaikkien kuntalaisten elämään.

Hyvinvointia edistävällä työllä pyritään ennaltaehkäisemään ja katkaisemaan ei toivottuja kehityskulkuja kuten yksinäisyyttä, syrjäytymistä sekä mielenterveysongelmia. Erilaisten ennalta ehkäisevien työotteiden voidaan katsoa lisäävän niin yksilön kuin yhteisönkin hyvinvointia, mutta säästävän onnistuessaan myös rahaa yhteiskunnalta. (Lundbom 2014, 10–13.)

Vapaa-aikatoimien työllä on merkitystä nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveyspalvelu uudistus tulee lisäämään kunnissa tehtävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön roolia entisestään. Samaan aikaan hyvinvointi haasteina jatkuvat koronapandemiasta syntynyt hyvinvointi- ja palveluvelka, Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousu, energiakriisi sekä turvattomuus. Nyt jos koskaan, myös ihmisten hyvinvointiin panostaminen on erityisen tärkeää.

Kuntien vapaa-aikapalveluiden tuottamilla, ylläpitämillä ja tukemilla toiminnoilla on valtavaa merkitystä eri-ikäisten kuntalaisten psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa. Aiheesta vapaa-aikatoimi hyvinvoinnin edistäjänä voit lukea lisää tammikuussa opinnäytetyöstäni HYVINVOINTIA JA HUOLENPITOA – Hyvinvoinnin edistämistyö Pyhännän vapaa-aikatoimessa

Kirjoittaja:

Riikka Teeriaho, sosionomi (ylempi AMK)

Lähteet:

Ahonen-Walker Mari 2021. Liikuntapalvelut. Kuntaliiton nettisivu. ://www.kunta-liitto.fi/opetus-ja-kulttuuri/liikuntapalvelut. Viitattu 15.12. 2022.

Kiilakoski, Tomi & Kauppinen, Eila 2021. Oppiminen nuorisotyössä. Kiistanalainen käsite käytännössä. Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja, 22, 85–111. https://doi.org/10.30675/sa.102979. Viitattu 15.12.2022.

Laukka, Pippa 2022. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim. 16.6.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00934. Viitattu 15.12.2022.

Lundbom, Pia 2014. Ehkäisevä työ käsitteenä ja toimintana. Teoksessa Ehkäisevä työ pedagogisesti. Toimi. Sanna Pylkkänen ja Reijo Viitanen. Sarja C. Oppimateriaaleja 26, 2011. Humanistinen ammattikorkeakoulu. tttps://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89066/978-952-456-184-6.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Viitattu 15.12.2022.

Norman, Maria, Odell, Heidi, Tapio Mari & Vuohelainen Elsi 2018. Nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö – hyppää kyytiin! Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://www.humak.fi/wp-con-tent/uploads/2015/08/Nuorisoalan-ehk%C3%A4isev%C3%A4-p%C3%A4ih-dety%C3%B6_hypp%C3%A4%C3%A4-kyytiin-kolmas-painos-4.pdf. Viitattu 30.12.2022.

Saaranen, Matti 2021. Nuorisotyö näkyy ja kuuluu. Pyhännän kunnan blogi. https://www.py-hanta.fi/index.php/blogit/nuorisotyo-nakyy-ja-kuuluu. Viitattu 18.11.2022

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Mikä sote-uudistus? Verkkojulkaisu. Päivitetty 7.10.2022. https://soteuudistus.fi/uudistus-lyhyesti-. Viitattu 15.12.2022

Teeriaho, Riikka 2022. Lähiliikuntamahdollisuudet ovat tärkeitä liikunnan edistämisen näkökulmasta. Valokuva. 9.2.2022. Pyhäntä

Tyrväinen, Liisa, Lanki, Timo, Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421. Viitattu 4.11.2022.

UKK instituutti 2022a. Liikkumisen vaikutukset. Verkkojulkaisu. https://ukkinstituutti.fi/liikkumi-nen/liikkumisen-vaikutukset/. Viitattu 15.12.2022.