Kunnan järjestäessä perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa on se lakisääteistä toimintaa, ja kunnat saavat sen järjestämiseen valtionosuutta. Toimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisen tuen päätöksen oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Kunta voi järjestää toiminnan itse tai hankkia sen palveluntuottajilta. Kuitenkaan aamu- ja iltapäivätoimintaan ei ole subjektiivista oikeutta eikä näin kunnilla ole sen järjestämisvelvollisuutta.

Kuntiin jäi Hyvinvointialueiden rakentumisen myötä vuodenvaihteessa 2023 sivistystoimen palvelukokonaisuus, johon myös aamu- ja iltapäivätoiminta sisältyy. Monessa kunnassa on yhdeksi strategian kärjeksi kirjattu hyvinvoinnin edistäminen, joka on myös yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeisistä tavoitteista. Suomen kunnista 98 % on ymmärtänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan merkityksen ennaltaehkäisevänä ja lasten hyvinvointia turvaavana toimintana. Kuntakohtaisesta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta tulisi löytyä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen tavoitteet, jolloin niiden toteutumista myös arvioidaan aktiivisesti.

Mistä muodostuu lasten hyvinvointi ja miten aamu- ja iltapäivätoiminnalla voidaan tukea sitä?

Lasten hyvinvoinnin kokonaisuus muodostuu terveydestä ja fyysisestä toimintakyvystä, tyytyväisyydestä elämään, turvallisista vuorovaikutussuhteista sekä materiaalisesta hyvinvoinnista (Minkkinen 2015, 61–62). Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaan (Opetushallitus 2011, 9) lasten hyvinvointi koostuu osallisuuden, ryhmään kuulumisen ja turvallisuuden tunteesta. Päivittäiset toiminnan monipuoliset sisällöt vahvistavat osaltaan hyvinvoinnin kokemusta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnasta peritään toimintamaksu ja jotta kaikilla lapsilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan, tulisi kunnassa olla käytössä maksualennus tai -huojennus käytänteet. Pienituloisille perheille toimintamaksu saattaa olla liian suuri ja näin esteenä lapsen toimintaan osallistumiselle. Valitettavasti läheskään kaikissa kunnissa ei ole mahdollista saada hyvitystä toimintamaksuihin ja lapsi voi joutua viettämään iltapäivänsä yksin.

Kunnan toimintasuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joilla perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaiset lasten hyvinvointia edistävät tavoitteet toteutuvat. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimintaan resurssointia, koordinointia, sitoutuneisuutta, ammattitaitoisia ohjaajia, perehdyttämistä ja koulutusta, tiivistä yhteistyötä koulujen, perheiden ja toimintaa järjestävien palveluntuottajien kanssa sekä toiminnan laadun arviointia. Myös päättäjille on hyvä viedä tietoa aamu- ja iltapäivätoiminnan merkityksestä lasten hyvinvoinnin näkökulmasta, jonka perusteeksi löytyy jo paljon tutkimuksellista näyttöä.

Jyväskylässä jälkkäriläisiä ja heidän vanhempiaan kuullaan säännöllisesti toteutettavilla asiakaskyselyillä

Jyväskylässä aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan Jälkkäriksi. Tänä lukuvuonna (2022–2023) toimintaan osallistuu iltapäivisin klo 12–17 noin 1500 lasta. Jälkkäri -toimintaa järjestetään sekä opetuksen omissa että palveluntuottajien ryhmissä. Toiminnan kokonaiskoordinaatiovastuu on kunnalla.

Jyväskylässä on tehty tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. Yhteisesti laadittuun kehittämissuunnitelmaan on kirjattu toimenpiteet ryhmien yhdenvertaisen laadun varmistamiseksi. Kehittämissuunnitelma on osa Jyväskylän kaupungin tilaamaa opintoihini liittyvää kehittämistyötä.

Osana kehittämissuunnitelmaa on Jälkkärin palvelulupaukset, joita on valmisteltu yhdessä sekä palveluntuottajien että ohjaajien kanssa. Palvelulupaukset ovat sopimuksia, joihin jokainen toimija ja toiminnassa työskentelevä ohjaaja voi sitoutua. Palvelulupaukset ovat laadukkuuden raamina ja turvaamassa lasten hyvinvointia kaikissa Jyväskylän Jälkkäreissä. Huhtikuussa 2023 toteutetaan jälleen lasten ja heidän vanhempiensa tyytyväisyyskyselyt, jossa he pääsevät arvioimaan palvelulupausten toteutumista omissa ryhmissään.

Hyvinvoinnin kokonaisuuden arviointiin liittyvät asiakaskyselyt toteutettiin edellisen kerran keväällä 2021. Lasten ja vanhempien vastauksissa korostuivat kaverit ja turvalliset aikuiset sekä ulkoilu, liikkuminen ja monipuoliset sisällöt. Vanhemmat kokivat tärkeänä, ettei lapsen tarvitse olla yksin iltapäivisin ja vanhempi voi olla rauhallisin mielin työtehtävissään.

Asiakastyytyväisyyskyselyjen ryhmäkohtaiset tulokset käydään aina läpi kunnan koordinaattorin, rehtorin, palveluntuottajan ja ryhmän ohjaajien kanssa ja tulosten perusteella määritellään kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle.

Lisää tietoa tyytyväisyyskyselyjen tuloksista voi lukea Hyvinvoiva jälkkäriläinen -blogikokonaisuudesta https://peda.net/jyvaskyla/aji (Virtakallio & Vuolle-Oranen 2021–2022). Blogitekstit ovat julkisia, mutta niitä pääsee kommentoimaan vain kirjautumalla Peda.net-sivustolle.

Blogikokonaisuus toimi myös osana opintoihini liittyvää kehittämistyötä, jossa tarkasteltiin aamu- ja iltapäivätoimintaa lasten hyvinvoinnin tukena ja laadittiin kehittämissuunnitelma Jyväskylään. Kehittämistyö on luettavissa maaliskuussa 2023 osoitteessa: https://www.theseus.fi/.

Kirjoittaja:

Tella Vuolle-Oranen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kinnunen, Juha-Matti 2023. Juliste: Jälkkärin palvelulupaukset. Tilaustyö. Jyväskylä 20.1.2023.

Minkkinen, Jaana 2015. Lapsen hyvinvointimalli. Lasten emotionaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet alakoulussa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto 2015. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9822-0. Viitattu 20.2.2023.

Opetushallitus 2011. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011. Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere.

Virtakallio, Päivi & Vuolle-Oranen, Tella 2021–2022. Peda.net Jyväskylä 2021. Hyvinvoiva jälkkäriläinen. Blogi. https://peda.net/jyvaskyla/aji. Viitattu 20.2.2023.