Kuulokkeet ja mikrofoni punaisella pohjalla.

Savonia-artikkeli: Kun koolla ei ole väliä – Podcastin tekemisessä sisältö määrää

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Tehtävässäni Savonian viestintäasiantuntijana sparraan ja autan mielelläni kaikissa podcasteihin liittyvissä kysymyksissä. Nyt kun takana on neljä vuotta sparraamista, huomaan jo ihmisten kysymyksissä tiettyjä toistuvia teemoja.

Yksi näistä teemoista on podcast-jakson kesto ja aiheesta riittää näkemyksiä laidasta laitaan. Yleisin mielipide tuntuu olevan se, ettei nykyihmisen keskittymiskyky yksinkertaisesti riitä pitkäkestoiseen kuunteluun, joten kannattaa tehdä lyhyitä, vartin mittaisia jaksoja.

Väitöskirjatututkimukseni keskittyy podcastien kuuntelijasuhteeseen, joten minulla on tarjota täydellinen ja tyhjentävä vastaus tähän pulmaan: sopivaa podcast-jakson pituutta ei ole olemassa.

Podcastien kuunteleminen on ajasta ja paikasta riippumatonta. Usein se täydentää muuta toimintaa, kuten matkustamista tai siivoamista. Podcasteja kuunnellaan yleensä kuulokkeista, mikä auttaa kuuntelijaa keskittymään omaan maailmaansa paikasta riippumatta. (Schlütz & Hedder, 2022, 460.)

18–25-vuotiaat nuoret aikuiset ovat kaikista ikäryhmistä aktiivisimpia audiomedian käyttäjiä, mutta kaikissa ikäryhmissä kuunnellaan. Kuuntelijoissa ovat edustettuna kaikki sukupuolet, ammatit ja hiustyylit. Koska kuka tahansa voi olla podcastisi kuuntelija, myös kuuntelutapoja ja -tavoitteita on loputtomasti.

Podcastien kuuntelemisen tavoitteet liittyvät esimerkiksi tiedonhankintaan, yksinäisyyden vähentämiseen ja eskapismiin. Kuten kaikkea vuorovaikutusta, myös kuuntelemista säädellään tilanteen ja tavoitteen mukaan. (Gearhart ym., 2014, 679.) On kuuntelijan tavoitteena sitten saada tietoa podcastin käsittelemästä aiheesta tai kadota hetkeksi äänikerronnan maailmaan, hän haluaa hyvää ja kiinnostava sisältöä. Kuuntelijan ikää tai äänestystottumuksia tärkeämpää podcast-jakson pituuden päättämisessä on siis sisältö. Se menee kaiken muun edelle, se määrää joka ikisen päätöksen, jonka teet aina käsikirjoituksesta editointiin ja julkaisuun asti.

Kuvittele, että olet henkilö, joka on tottunut kuuntelemaan vartin mittaisia nopeita uutispodcasteja. Sitten automatkan ratoksi valitset uuden podin, jonka jaksot kestävätkin 40 minuuttia. Mikään muu kuin jakson sisällön kiinnostavuus ei saa sinua jatkamaan kuuntelua. Kiinnostavasti kerrotut tarinat tai faktat tempaavat mukaansa vannoutuneimmankin pikakuuntelijan, kun tähdet ovat kohdallaan.

Toisaalta, jos huomaat nauhoitusvaiheessa, että haastateltavasi onkin tänään aiempaa hiljaisemmalla päällä, älä yritä venyttää sisältöä väkivalloin. Sinun ei tarvitse käyttää liikaa aikaa sen miettimiseen, minkä mittaisia jaksoja kuuntelijasi haluaisi kuunnella. Sisältö on se, joka määrittää jaksosi keston.

Kirjoittaja:

Klaudia Käkelä-Nuutinen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Gearhart, C.C., Denham, J.P. & Bodie, G.D. (2014) Listening as a Goal-Directed Activity, Western Journal of Communication, 78(5), 668-684, DOI: 10.1080/10570314.2014.910888

Schlütz, D. & Hedder, I. (2022). Aural parasocial relations: Host–listener relationships in podcasts. Journal of Radio and Audio Media, 29(2), 457−474, DOI: 10.1080/19376529.2020.1870467