Lämmin kesä suosi erityisesti eteläisiä rikkakasvilajeja. Viime kesänä jopa ilmiöksi nousi rikkakananhirssi: Siitä kertyi runsaasti uusia havaintoja ympäri maata. Lisäksi edellisvuosista poiketen sitä oli paikoitellen peltolohkoilla runsaasti.

Ruotsinkielisen neuvontajärjestön NSL:n kasvinsuojelututkija Lotta Poikolainen piti Kasvinsuojeluseuran syyspuinti -tapahtumassa esityksen rikkakananhirssistä ja kokonaisvaltaisesta rikkakasvien hallinnasta. Terho Hyvönen Luonnonvarakeskus Lukesta puolestaan kertoi hiljattain meille saapuneista koisokasveista kehtokoisosta ja mustakoisosta, jotka niin ikään nauttivat pitkästä lämpimästä kasvukaudesta.

Yksivuotinen rikkakananhirssi on maailmalla yksi pahimmista rikoista ja se hyötyy ilmastonmuutoksesta, sillä se on C4 kasvi, eli se kykenee yhteyttämään tehokkaasti lämpimässä. Suurin osa viljelykasveista kuin myös rikkakasveista kuuluu C3 kasveihin, joilla yhteyttämisen tehokkuus laskee radikaalisti kuivalla ja kuumalla säällä. Rikkakananhirssi on monella tapaa ikävä rikkakasvi: se on vahva ja kookas kilpailija, jolla on suuri siementuotanto ja jopa kymmenen vuotta maassa säilyvät siemenet.

Viime kesän ennätysmäinen havaintomäärä selittyy Poikolaisen mukaan maan poikkeuksellisella lämpenemisellä. Siemeniä on todennäköisesti ollut maassa jo pitkään, mutta kasvi vaatii korkean itämislämpötilan. Helteiden kuumentamassa maassa siemenet itivät runsain mitoin. Kun kuivuus vielä vaivasi viljelykasveja pitäen kasvustot harvoina, rikkakananhirsillä oli tilaa kasvaa. Siemenet tulevat pellolle alun perin siemenseoksien mukana, työkoneissa sekä lannan mukana, mutta kerran pellolle päädyttyään rikkakananhirssi tuottaa valtavat määrät siementä maaperän siemenpankkiin. On erittäin todennäköistä, että rikkakananhirssistä tulee meilläkin merkittävä riesa.

Myös kehtokoiso ja mustakoiso ovat yksivuotisia ja ne tarvitsevat korkean lämpötilan taimettumiseen, joskaan ei yhtä korkeaa kuin rikkakananhirssi. Ne eivät pärjää kilpailussa viljoille, mutta rivikasvien, kuten porkkanan ja perunan, viljelyssä ne ovat ongelmallisia.

Etenkin kehtokoiso valloitta tilaa tehokkaasti. Ne aiheuttavat ongelmia myös tuoreherneen viljelyssä: myrkylliset marjat muistuttavat herneitä. Koisokasveina ne voivat toimia isäntäkasvina myös useille muille perunan taudeille. Kehtokoison tiedetään toimivan perunaruton isäntäkasvina ja mahdollistavan perunanviljelyssä erityisen ongelmallisten munaitiöiden tuotannon. Toisin kuin rikkakananhirssi mustakoiso ja kehtokoiso eivät onneksi ehdi kovin hyvin kypsyttämään siemeniään meidän kasvukaudellamme. Ilo voi jäädä kuitenkin lyhyeksi. Luonnonvalinta voi jalostaa meidän oloihimme sopivan kannan nopeastikin ja kasvukausien ennustetaan meillä pitenevän ilmaston muuttuessa.

Ilmaston muuttuminen tulee siis näkymään rikkakasveissakin. Pidemmät ja lämpimämmät kasvukaudet tarkoittavat nykyään eteläisten rikkakasvien levinneisyysalueiden ja menestymisvyöhykkeiden siirtymistä kohti pohjoista. Uusia lajeja tulee ja osa harvalukuisista tulokkaista runsastuu. Jo mainittujen lisäksi rikkapuntarpää, pantaheinät sekä viherrevonhäntä todennäköisesti tulevat valtaamaan alaa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös sään ääri-ilmiöiden kautta: Viime kesänä kuivuus näivetti viljelykasveja ja antoi ikävästi tilaa rikkakasveille, mutta yhtä lailla liiallisten sateiden vaivaama kasvusto mahdollistaa rikkojen riehaantumisen. Uusien rikkakasvien torjunnassa on luonnollisesti aina omat niksinsä.

Rikkakananhirssi itää myöhään ja kehittää helposti resistenssin torjunta-aineille. Koisoihin tarvitaan tarkkaan valitut aineet. Yksi osa ilmastoturvaa tilalla on opetella tunnistamaan tulokaslajit, jotta torjuntakeinot osataan valita ja ajoittaa oikein. Toki oikein noheva saa havainnoinnilla myös ainakin hidastettua tulokaskasvien asettumista pellolleen.

Nyt on puhuttu paljon kasveista. Seuraavassa ja viimeisessä osassa siirrytään toisenlaisten elävien pariin, sillä vuorossa on asiaa kasvitaudeista ja -tuholaisista.

Tämä on toinen osa kolmiosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään viime kesän sääolosuhteiden vaikutuksia sadon laatuun ja määrään. Artikkeli on julkaistu osana Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta. Artikkelin tausta-aineistona on Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti -tapahtuma, joka järjestettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa 2.11.2021. Tapahtuman tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä.

Kirjoittaja:

Inka Nykänen
inka.nykanen@savonia.fi
TKI-asiantuntija, Luonnonvara-ala
Savonia-ammattikorkeakoulu