VirTech hanke järjesti 360°-kuvausten ja ympäristöjen tuottaminen -koulutuksen. Tämän koulutuksen kouluttajana toimi TKI-asiantuntija Jesse Honkanen Savonia-ammattikorkeakoululta. Koulutuspäivän aikana Jesse Honkanen perehdytti virtuaalikierrosten ja 360°-ympäristöjen perusteisiin, harjoiteltiin 360°-kuvaamista mobiililaitteilla ja 360°-kameroilla sekä nähtiin esimerkki siitä, kuinka virtuaalikierros voidaan yhdellä tapaa tehdä 360°-kuvista. Lisäksi kävimme läpi Matterport-alustan perusteita, ympäristöjen luontia ja muokkaamista.

360°-ympäristöt ja virtuaalikierrokset

Monelle 360°-kuvat käsitteenä on jollain tavalla tuttu ja moni on törmännyt niihin esim. asuntoesittelyiden yhteydessä. Tässä alla peruskäsitteitä:

• 360°-kuva: 360°-kuvilla tarkoitetaan kuvia, jotka kattavat ympäristön joka suuntaan (360° vakaasuuntaisesti ja 180° pystysuunnassa)
• 360-ympäristö: ”Virtuaalikierroksella” (virtual tour) voidaan usein tarkoittaa 360-ympäristöjä. Perusperiaatteina 360-ympäristöissä on kuitenkin vierailla paikoissa virtuaalisesti. 360-ympäristöt koostuvat yleensä useammasta 360°-kuvasta, jolloin voi liikkua kuvasta toiseen.
• 360°-video: Muuten sama idea kuin 360°-kuvissa, mutta ympäristö esitetään jatkuvana videona. Paras katselukokemus 360°-videoista saadaan VR-laseilla.
• Projektio: 360-kuvissa kaksi yleisintä projektiota on kuutiokartat (cube map) ja tasavälinen lieriöprojektio (equirectangular projection), joka on kaikille tuttu maailman kartasta. Projektiolla tarkoitetaan, kuinka saadaan esitettyä esimerkiksi maapallo 2-ulotteisena kuvana.
• Image Stitching: Kuvien koostamisprosessi, jossa kuvat liitetään toisiinsa esimerkiksi muodostamaan 360°-kuva.

Miksi 360-ympäristöjä sitten halutaan luoda? Eniten näitä tekniikoita on käytetty eri tiloihin ja ympäristöihin tutustumiseen virtuaalisesti, esimerkiksi kiinteistönvälityksessä päästään etänä katsomaan myytäviä tai vuokrattavia tiloja, jolloin mahdollisesti voidaan tehdä ainakin alustavia päätöksiä jo ilman fyysistä vierailua kohteeseen. Esittelykäytön lisäksi 360-ympäristöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi korvaamalla ainakin osittain fyysisiä kierroksia tiloissa, esimerkiksi henkilöstön perehdyttämisessä, turvallisuuskoulutuksissa tai jos tilat ovat sellaisia, joissa ei voi olla ilman toiminnan pysäyttämistä vierailun ajaksi. Näiden lisäksi ympäristöjä on tehty mm. rakennusten ja tilojen dokumentoimista varten, historiallisten kohteiden tallentamista varten ja antamaan parempi kokonaiskuva ja paikalla olon tuntua (verrattuna tavallisiin valokuviin ja videoihin). Hyvin tehdyt 360-ympäristöt on koettu lisäarvoa tuottavina ja näiden käyttö on lisääntynyt myös koulutusympäristöinä.

Alustoista ja 360-ympäristöjen ominaisuuksista. Markkinoilla on nykyisin lukuisia eri alustoja, joiden avulla voidaan tehdä erilaisia 360-ympäristöjä. Muutamia mainitakseni: Matterport, Marzipano, Theasys, Lapentor, Google Street View, Thinglink, Kuula ja 3D Vista. Alustojen mukaan näissä on erilaisia ominaisuuksia, joita ympäristöissä voidaan hyödyntää. Muun muassa 360°-kuvien linkitys toisiinsa, taustamusiikkia, infopisteitä, suoria upotteita (esim. television kohdalle kuva/video), infotekstejä, pohjakartta, 3D-mallinnus tilasta, VR-yhteensopivuus jne. Alustasta riippuen voi olla myös erilaisia tapoja tehdä 360-ympäristöjä. Kuvaamistavalla ei yleensä ole merkitystä alustan kannalta ja yleensä alustoille viedäänkin valmiiksi yhteen liitettynä (image stitching).

360°-ympäristön luomisprosessi

Suunnittelu: 360°-ympäristön luominen kannattaa aloittaa huolellisella suunnittelulla, miksi ympäristö halutaan tehdä, keitä varten ympäristöä ollaan tekemässä ja mitä ympäristöllä halutaan saada aikaiseksi? On myös syytä tutustua erilaisiin alustoihin ja miettiä mikä sopii omiin tarkoituksiin parhaiten?

Kuvaaminen: Kun suunnitelmat on selvät mitä halutaan tehdä niin tilat pitää valmistella kuvaamista varten, yleensä tilat kannattaa järjestellä valmiiksi. Kaikki esineet ja laitteet mitä ympäristössä halutaan tuoda esille, on hyvä miettiä etukäteen ja kuinka ne kannattaa tiloihin sijoitella. Tiloja ei pitäisi myöskään mennä muuttamaan kesken kuvauksien parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kuvaukset olisi mahdollisuuksien mukaan myös järjestettävä niin, ettei tiloissa ole henkilöitä kuvauksen aikana.

Kuvien vienti alustalle: Alustan valinnan mukaan, otettuja kuvia voi muokata etukäteen, jonka jälkeen kuvat viedään valitulle alustalle (vientitapa voi vaihdella alustojen välillä). 360°-ympäristön luominen ”kierrokseksi” tapahtuu linkittämällä useampi kuva toisiinsa, niin että kuvista muodostuu kokonainen ympäristö. 360°-ympäristön luomisen jälkeen on aika laittaa haluttuja lisäyksiä ympäristöön, jotka alustasta riippuen vaihtelevat infoteksteistä 3D-pohjakarttoihin.

Jakaminen: Kun ympäristö on saatu valitulle alustalle haluttuun kuntoon ja ympäristöön on lisätty tarpeelliseksi nähdyt lisäykset ja muokkaukset, on aika lähteä jakamaan 360°-ympäristöä valitulle kohdeyleisölle. Yleensä näille ympäristöille tuleekin oma verkko-osoite, jota sitten voidaan helposti jakaa.

Kirjoittaja:

Kimmo Pakarinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, kimmo.pakarinen@savonia.fi

Lähde:

Jesse Honkanen (Savonia-ammattikorkeakoulu): 360°-virtuaaliympäristöjen tuottaminen -koulutusmateriaali. Viitattu 22.04.2022