Savonia-artikkeli: Kotisairaanhoitajan työn sisältö ei houkuttele opiskelijoita

#SavoniaAMK

Keväällä 2022 pääsin keskustelemaan Savonian sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa kotihoidon sairaanhoitajan työn vetovoimaisuudesta. Opiskelijat olivat juuri tulleet työelämäjaksolta, ja muistissa olivat tuoreena kokemukset kentältä. Vetovoimainen vanhustyö -hankkeessa meitä kiinnostaa kovasti se, mitä ajatuksia tulevilla ammattilaisilla on vanhustyön veto- ja pitovoimasta. Tässä artikkelissa on nostettu esille vain muutamia keskeisiä teemoja niistä kymmenistä ideoista ja ajatuksista, joita opiskelijat aktiivisesti tuottivat.

Näyttöpäätetyötä ilman asiakaskontakteja?

Ehkä suurin yllätys oli se, kuinka opiskelijat kuvasivat kotisairaanhoitajan työtä usein lähes pelkästään toimistotyöksi. Asiakaskontaktit jäivät usein minimiin, ja työtä tehtiin koneen äärellä hoitaen monenlaisia asiakastyöhön kiinteästi liittyviä tehtäviä asiakkaiden edunvalvonta-asioista toimintakykymittareiden tallentamiseen. Itse sairaanhoidollista osaamista vaativia työtehtäviä oli vähän, mikä koettiin turhauttavana, koska halu oppia lisää juuri sairaanhoitajan ydinosaamisesta oli suuri.

Pettymys asiakaskontaktien jäädessä vähiin kuului monien kokemuksissa, sillä juuri asiakastyötähän opiskelijat olivat kovasti odottaneet työelämäjaksoltaan. Toisaalta esille nousi myös toisenlaisia esimerkkejä; monella pienemmällä paikkakunnalla työtehtävät olivat monimuotoisempia ja asiakastyö kuului jokapäiväisiin työtehtäviin. Asiakaskontaktien jääminen vähemmälle näytti olevan selkeimmin havaittavissa isoimmissa organisaatioissa.

Toimistotyön ja asiakastyön suhde kuntoon

Opiskelijat tuottivat paljon hyviä ideoita siitä, miten kotihoidon sairaanhoitajan työtä voitaisiin kehittää entistä kiinnostavammaksi ja houkuttelevammaksi. Asiakastyön lisääminen oli selkeästi ensimmäinen ja tärkein toive. Jotta kotisairaanhoitajan työ on mielekästä ja houkuttelevaa, on tärkeää, että sairaanhoitajalla on mahdollisuus käyttää koulutuksen aikana hankittua osaamistaan. Asiakastyön tärkeyttä perusteltiin laadukkaan hoitotyön toteutumisella. Tulevat ammattilaiset näkivät ehdottoman tärkeänä sen, että sairaanhoitaja tuntee hyvin asiakkaansa ja säännölliset asiakaskäynnit mahdollistavat säännöllisen toimintakyvyn ja voinnin arvioinnin.

Keinoja veto- ja pitovoiman parantamiseen

Opiskelijoilla oli ideoita myös tiimityön kehittämiseen kotihoidossa. Erityisesti kotihoidon tiimien työnkuvien päivittämistä toivottiin niin, että tiimin työtehtävät jakautuisivat jatkossa tasaisemmin. Ehkäpä myös koneen äärellä suoritettavia työtehtäviä voitaisiin jatkossa jakaa tiimin kesken entistä enemmän? Nyt moni opiskelija kuvasi sitä, että tiimin muilta hoitajilta siirtyy näyttöpäätteen äärellä hoidettavia tehtäviä sairaanhoitajalle, mikä vähentää taas aikaa jo ennestään vähäiseltä asiakastyöltä. Myös kotihoidon tiimien työn kehittämisen mahdollistaminen koettiin merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä lisäävänä tekijänä työssä ja siihen panostamista toivottiin enemmän.

Tulevat sairaanhoitajat kuvasivat myös merkittäväksi vetovoimatekijäksi tietoa siitä, että tuleva työnantaja haluaa pitää hyvää huolta työntekijöistään. Työhyvinvointiin, laadukkaaseen johtamiseen ja perehdytykseen toivottiin vahvaa panostamista. Opiskelijat näkivät tärkeäksi vetovoimatekijäksi myös sen, että tiimissä on ammattitaitoisia ja sitoutuneita työkavereita. Palkkaukseenkin opiskelijat toivoivat tomerampaa otetta; otetaan osaamisperusteinen palkkaus aidosti ja laajasti käyttöön, joka varmentaa sitä, että palkkaus toteutuu reilusti työtehtävien mukaisesti. Näin tehdystä työstä saa asianmukaisen korvauksen ja myös esimerkiksi lääkäriltä tai esihenkilöltä siirtyvät työtehtävät tulevat näkyviksi.

Kirjoittaja:

Heli Kekäläinen, vanhustyön asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, heli.kekalainen@savonia.fi