Kieli- ja kommunikointihaasteet

Lasten kieli- ja kommunikointihaasteet ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana varhaiskasvatuksessa. Haasteet johtuvat monesta eri syistä, mutta yhtenä yleisempänä syynä on maahanmuuttajataustaisten lasten lisääntyminen varhaiskasvatuksessa, jonka myötä kieli- ja kommunikointihaasteet ovat lisääntyneet. Lapset, joilla on kieli- ja kommunikointihaasteita joutuvat eriarvoiseen tilanteeseen, jos varhaiskasvatus ei hyödynnä puhetta tukevia, korvaavia tai täydentäviä menetelmiä varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustyössä. (Siiskonen, Aro, Ahonen & Ketonen 2014,117.)

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että jokaisen lapset tulee saada laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta taustoistaan huolimatta. Tämän myötä varhaiskasvatuksen toimintamallia tulee muuttaa ja löytää sellaiset toimivat keinot joilla jokainen lapsi kieli- ja kommunikointihaasteistaan huolimatta tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi sekä voivat näin olla varhaiskasvatuksen toiminnassa osallisena, tuomalla omia mielipiteitään ja ajatuksiaan esille muiden lasten tavoin. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 3§). Tällaisen toimintamallin käynnistäminen on vaatinut ja tulee vaatimaan varhaiskasvatushenkilöstöltä uuden tiedon, taidon ja keinojen löytämistä.

AAC-menetelmät

AAC-menetelmät ovat puhetta tukevia, täydentäviä ja korvaavia menetelmiä. (Augmentative and Alternative Communication.) AAC-menetelmiin luokitellaan kuuluvaksi tukiviittomat, kuvakommunikaatio, eleilmaisut ja blisskieli. Varhaiskasvatustyössä on hyödynnetty AAC-menetelmiä, mutta tämän opinnäytetyön tarkoituksena on nostaa AAC-menetelmien merkitystä siten että varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustyön toimintamalliin sisältyisivät entistä vahvemmin AAC-menetelmät. (Merikoski & Pihlaja 2018).

Varhaiskasvatustyössä kuvakommunikaatio on varhaiskasvatuksen yleisin käytössä oleva AAC-menetelmä. Kuvakommunikaatio on puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia, jossa kuvia käyttämällä tuetaan puhuttua kieltä. Kuvia apuna käyttäen lapsi ymmärtää paremmin puhuttua kieltä ja osaa siten toimia annettujen ohjeiden mukaisesti muiden lasten lailla. Kuvat auttavat lasta ilmaisemaan itseään sekä tuomaan omia ajatuksiaan ja toiveitaan esille ja näin kykenevät olemaan osallisena varhaiskasvatuksen toimintaa kieli- ja kommunikaatiohaasteistaan huolimatta. (Siiskonen, Aro, Ahonen & Ketonen 2014, 206.)

AAC-menetelmien hyödyt varhaiskasvatuksessa

Tutkimustulokset osoittivat, että varhaisessa vaiheessa kielihaasteisiin puuttuminen ja AAC-menetelmien varhainen käyttöönotto on tärkeässä osassa lasten kommunikaatiotaitojen kehittymisen tukena. Yliherva, Rantala, Vakkila, Ebeling, Gissler, Parviainen, Moilanen (2022,17–18.) Kommunikoinnin apuvälineiden merkitys on tärkeässä asemassa lasten kielenkehityksen tukemisessa. Viestintätaidot kuten suullinen ilmaisu, lukutaito ja vuorovaikutus kehittyvät sekä haastavat käyttäytymistilanteet lieventyivät AAC-menetelmiä hyödyntämällä. Lisäksi, kommunikointitaitojen kehittymisen myötä lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa toteutui. Numminen & Ojala (2020,33.)

Oikein valituilla apuvälineillä mahdollistetaan lasten osallisuus hänelle merkityksellisiin toimintoihin ja toimintakykyyn muiden lasten lailla. On todettu, että AAC-menetelmien käyttöönoton myötä lasten ja kasvattajan välinen yhteistoimivuus ja vuorovaikutus vahvistuu. Lapsen hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä edellytyksistä on toimiva vuorovaikutus muiden kanssa. Sevón, Hautala, Hauta-kangas, Ranta, Merjovaara, Mustola & Alasuutari (2021, 114.) AAC-menetelmien merkitystä tulee nostaa entisestään varhaiskasvatustyössä lasten kielihaasteiden kuntoutuksessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin voimme varmistaa sen, että jokainen lapsi saa ”äänensä kuuluviin” ja voi tuoda omia mielipiteistään esille kieli- ja kommunikaatiohaasteitaan huolimatta ja voi toimia täysipainoisesti muiden lasten tavoin.

Kirjoittajat:

Anne Pohjonen, kuntoutuksen YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Maria Luojus, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Merikoski, Hannele & Pihlaja, Päivi 2018. Puheen ja kielen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Numminen, Sari & Ojala, Anne 2020. Parempi arki yhdessä tehden. Kommunikoinnin apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100165/57731. Viitattu 21.01.2023.

Sevón, Eija, Hautala, Paula, Hautakangas, Merja, Ranta, Minna, Merjovaara, Olli, Mustola, Marleena & Alasuutari, Maarit 2021.Lasten osallisuuden jännitteet varhaiskasvatuksessa. https://journal.fi/jecer/article/view/114152/67351. Viitattu 21.01.2023

Siiskonen, Tiina, Aro, Tuija, Ahonen, Timo & Ritva, Ketonen 2014. Joko se puhuu? Jyväskylä: PS-kustannus.

Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540. Viitattu 2.10.2022.

Yliherva, Anneli, Rantala, Leena, Vakkila, Ella, Ebeling, Hanna, Gissler, Mika, Parviainen, Tarja & Moilanen, Irma 2022.Autismikirjon häiriön varhaiskuntoutuksen toteutuminen ja toimivuus suomessa kysely vanhemmille. https://journal-fi.ezproxy.savonia.fi/kuntoutus/article/view/120021/71387. Viitattu 18.01.2023.