Opinnäytetyötä voidaan tehdä yhdessä erilaisin moniammatillisin toteutuksin. Hyvää jälkeä -tutkimushankkeen osana toteutettavien ammattikorkeakoulun perustutkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden ohjauksen tueksi organisoidut opinnäytetyöpajat antavat moniammatillisuuden oppimiselle hyvän pohjan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työn tekeminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisääntynyt tutkimustieto sekä alalla jatkuvasti tapahtuvat uudistukset ovat entisestään kasvattaneet moniammatillisen työn merkitystä. Moniammatillisen työn osaamista on esitetty edelleen yhtenä tulevaisuuden osaamistarpeena. (Kangasniemi et al. 2018; Mönkkönen & Kekoni 2020). Yhteiskunnalliset muutokset työn muutoksineen edellyttävät myös tutkimus- ja kehittämisosaamista. Se mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin sekä työelämän innovaatioiden kehittämisen (Arene ry. 2017).

Moniammatillisuudella tarkoitetaan erilaisia asiakastyöhön liittyviä vuorovaikutustilanteita. Kyse voi olla esimerkiksi erilaisten verkostojen yhteistoiminnasta, viranomaisten keskinäisestä yhteistyöstä tai organisaation sisäisen ja ulkoisen yhteistyön muodoista. (Mönkkönen & Kekoni 2020.) Sisäinen moniammatillisuus tarkoittaa työyhteisön eri ammattiryhmien (sosionomi, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja) yhteistä, jaettua ammatillista toimintaa organisaation perustehtävien ja asiakasprosessien toteuttamiseksi. Ulkoinen moniammatillisuus on puolestaan yhteistyötä muissa organisaatioissa työskentelevien ammattilaisten kanssa ja tai laajemmin ajateltuna uusia organisaatioidenkin rajoja ylittäviä toimintamalleja. (Nummenmaa 2004.)

Moniammatillisen työn osaaminen edellyttää oman ammattialan asiasisältöjen oppimisen lisäksi muun muassa koordinointi- ja vuorovaikutustaitojen sekä sitoutumisen oppimista. (Mönkkönen & Kekoni 2020.) Niitä tulisi saada harjoitella jo opiskeluaikana.

Ammattikorkeakoulujen haasteena on, miten jo koulutuksen aikana voitaisiin tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia moniammatilliseen, dialogiseen ja yhteisölliseen oppimiseen tutkivalla ja kehittävällä työotteella. Yhtenä pedagogisena työskentelymuotona voivat toimia esimerkiksi hanketyöskentelyyn integroidut ohjatut pienryhmät, joita Savonia-ammattikorkeakoulussa on kokeiltu osana Hyvää jälkeä -tutkimushanketta. Tässä moniammatillisuudella tarkoitetaan eri alojen opiskelijoiden yhteistyötä, jolloin voidaan saada erilaisia näkökulmia ja samalla tieto käsiteltävästä asiasta laajentuu (Kontio 2013).

Hyvää jälkeä -hankkeessa (2021-2023) tutkitaan lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoa. Savonia-amk:ssa hankkeen toteutukseen osallistuu hanketutkijoiden rinnalla amk- ja yamk-opiskelijoita opinnäytetöillään. Opinnäytetöiden ohjausta on toteutettu hankkeessa moniammatillisissa opinnäytetyön työpajoissa, jolloin oman alan substanssiosaamisen vahvistamisen lisäksi syvennetään osallistujien moniammatillisen työn osaamista. Oman opinnäytetyön esittely ja yhteinen ammatillinen keskustelu opettajien ja vertaisoppijoiden kanssa lisäävät ymmärrystä omasta ammatillisuudesta, harjaannuttavat vuorovaikutustaitoja ja laajentavat kunkin osallistujan ymmärrystä käsiteltävistä teemoista.

Hyvää jälkeä -opinnäytetyön työpajoja on järjestetty Savoniassa syksystä 2021 alkaen. Kokoontumisia on ollut noin kerran kuukaudessa, ja ne on toteutettu etäyhteydellä. Tarvittaessa opiskelijoille on järjestetty myös henkilökohtaista ohjausta. Ryhmään on osallistunut opiskelijoita sosionomi amk-, sosionomi yamk-, hyvinvointikoordinaattori yamk- ja kuntoutus (sosiaali- ja terveysala) yamk-tutkinto-ohjelmista. Jokaisen opiskelijan opinnäytetyöaihe nivoutuu jälkihuolto-teemaan, mutta jokainen tekee opinnäytetyötä oman tavoitetutkintonsa orientaatiosta käsin.

Opiskelijoilla ja ohjaajilla on ollut yhteinen verkkoympäristö (Teams), jossa on kootusti tietoa Hyvää jälkeä -hankkeesta, hankkeen tutkimusorientaatiosta ja tutkimuksen tekemisen prosessin etenemisestä. Verkkoympäristössä on kukin voinut esimerkiksi jakaa löytämiään ajankohtaisia lähteitä aihealueesta. Opinnäytetyön työpajat ovat toimineet kyselytunti- ja opiskelijoiden aktiivisuus -periaatteella. Työpajoissa on ollut mahdollisuus keskustella itselle haastavista seikoista opinnäytetyön teossa ja jakaa hyviä käytänteitä, materiaaleja yms. muiden samaan aihepiiriin opinnäytetöitä tekevien kanssa.

Opinnäytetyön työpajojen toimintaperiaatteina ovat olleet opiskelijalähtöisyys ja osallisuus. Opiskelijat ovat saaneet ohjausta ja vertaistukea niihin kysymyksiin, jotka ovat auttaneet heitä etenemään omassa opinnäytetyöprosessissaan.

Kokemukset em. pienryhmätyöskentelystä ovat olleet myönteisiä. Opiskelijat kuvasivat heille suunnatussa Forms-kyselyssä (lokakuu 2022) moniammatillisuutta tahtotilaksi ja osaksi arkeaan. He kokivat myös, että monialaisuus laajentaa omaa näkemystä: jälkihuoltoa voi tarkastella useista eri viitekehyksistä käsin ja keskustelu eri tutkimusasetelmista rikastuttaa omaa näkökulmaa. Monitoimijuutta ryhmän opiskelijat kuvasivat yhdessä toimimiseksi yhteisen asiakkaan asioissa sekä tehokkaaksi työtavaksi.

Opinnäytetyön ohjauksen muotona työpajatyöskentely sai kiitosta: “ei ole ollut sellaista asiantuntija-oppilas -asetelmaa vaan koen kuuluvani tähän toimijoiden laajaan porukkaan. Olen ymmärtänyt vihdoin, että myös tämmöinen rooli voi olla oppilaitosmaailmassa ja, että sitä on hyvä tukea.”

Opettajina jaamme opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyön työpajatyöskentelyn merkityksestä moniammatillisuuden vahvistajana. Monialaisten opinnäytetyön työpajojen ohjaaminen on ollut omaa työtä rikastuttavaa ja uusia oivalluksia antavaa. Yhteinen tutkimusaiheeseen liittyvä keskustelu syventää ja laajentaa omaa näkökulmaa sekä antaa mahdollisuuksia eri rajapinnoille kehitettävälle yhteistyölle.

Kirjoittajat ja opinnäytetyön työpajojen ohjaajat:

Auli Pohjolainen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tuija Pakarinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arene ry. 2017. Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevasta rakenteellisesta kehittämisestä 2017.

Kangasniemi Mari, Hipp, Kirsi, Häggman-Laitila, Arja, Kallio, Hanna, Karki, Suyen, Kinnunen, Pirjo, Pietilä, Anna-Maija, Saarnio, Reetta, Viinamäki, Leena, Voutilainen, Ari & Waldén, Anne. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.

Kontio Mari 2013. Jaetun ymmärryksen rakentuminen moniammatillisten oppilashuoltoryhmien kokouksissa. Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526202747.

Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa A. Hujala ja H. Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press. 215-240. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9.

Nummenmaa, Anna Raija 2004. Moniammatillisen ohjauskulttuurin kehittäminen. Teoksessa Kasurinen, Helena (toim.) 2004. Ohjausta opintoihin ja elämään – opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus, 113–122.

Artikkelin ensijulkaisu on Tampereen yliopiston verkkosivuilla.