Design Week Kuopio järjestettiin tänä vuonna alkuperäisellä paikallaan huhtikuun lopussa. Pääosissa stagella olivat vastuulliset tuote- ja palveluinnovaatiot, digitaalinen suunnittelu ja tekoäly sekä lasten design week. Tässä artikkelissa keskitymme Suunnitellaan kestäväksi -seminaarin ja työpajan antiin. Ne toteutettiin yhteistyössä Luova REAKTIO! ja Digital Circular Fashion House -hankkeiden kanssa.

Vihreä siirtymä vaatii jatkuvaa kehittämistä ja vain teot ratkaisevat

Käynnissä oleva vihreä siirtymä (Green Deal) vaikuttaa yhä voimakkaammin yritysten liiketoimintaan. Käytännössä se tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää taloutta, joka perustuu vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Design Week Kuopio Suunnitellaan kestäväksi -tapahtumassa 27.4.2023 keskityimme kestävyyden korulauseista kohti konkreettisempia askeleita yrittäjyydessä. Tapahtumassa kuultiin herättäviä puheenvuoroja siitä, miten ohjaava sääntely ja yritysvastuulaki vaikuttavat toimintaan ja miten asioita on lähdettävä muuttamaan konkreettisesti.
Ensimmäisenä saimme kuulla Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n (STJM) Emilia Gäddan ajankohtaiskatsauksen tekstiilialan vastuullisuus ja kiertotalous sääntelystä ja mitä se tuo mukanaan yritysten toimintaan.

Emilia nosti esiin tekstiilien vastuullisuuden ja kiertotalouden ajankohtaiset asiat, jotka yhtä lailla koskevat muitakin toimialoja.

EU:n komissio julkaisi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetusehdotuksen keväällä 2022, joka luo viitekehyksen ekosuunnitteluvaatimusten asettamiselle. Tuotteiden ympäristökestävyyskriteerit ovat asetuksen keskeistä sisältöä, joka tulee koskemaan hyvin laajaa tuotevalikoimaa. Ekosuunnitteluvaatimusten lisäksi ESPR-asetusehdotus sisältää seuraavia asioita: Digitaalinen tuotepassi, myymättömien tuotteiden hävityskielto ja raportointivelvoite, sekä pakolliset vaatimukset vihreille julkisille hankinnoille. Lisäksi EU:ssa on valmisteilla ympäristöväittämiä koskeva direktiiviehdotus, jolla puututaan viherpesuun ja ympäristömerkintöihin.

Seuraavana Toimisto 2030 Oy:n strategi ja vastuullisuusasiantuntija Sienna Kruk avasi vihreän siirtymän ja kestävä kehityksen vaikutuksia yritysten liiketoimintaan. Mitä pitää tietää yritysvastuun sääntelystä ja miten kannattaa alkaa varautumaan?
Siennan mukaan yritysten on tärkeää ymmärtää miten erilaiset toimintaympäristön muutosvoimat vaikuttavat yritysten toimintaan. ”Kokonaisvaltainen lähestymistapa on tärkeä osa yrityksen muutosjoustavuutta.”

Toimitusketjuanalyysin avulla voi selvittää, missä määrin yritys saattaa kohdata EU:n yritysvastuulain vaikutuksia. Kestävän rahoituksen taksonomian osalta voi pohtia onko toimintasi osa ongelmaa vai ratkaisua.
Sienna kehottaa ennakoimaan kartoittamalla toiminnan nykytilaa, vastuullisuusmittareita – ja tavoitteita, koska tulevaisuudessa kriteerinä rahoituksen myöntämiseen tullaan käyttämään hiilijalanjälkeä tai päästövähennyssuunnitelmaa.

Kestävyysraportointivelvoite voi ulottua myös pk-yrityksiin, joten aloita varautumaan kartoittamalla oman vastuullisuuden tärkeimmät näkökohdat.

Kolmannessa puheenvuorossa post doc tutkija Linda Turunen Aalto-yliopistosta esitteli Shades of Green (SOG ) -instrumenttia ja sen hyödyntämistä osana vastuullista liiketoimintaa. Linda listaa esityksessään neljä keskeistä neuvoa vastuullisuustyöhön:

1. Keskeneräisyyden hyväksyminen: Vastuullisuustyö on jatkuva prosessi ja
   matka, ajassa liikkuva maali.
2. Kokonaiskuvan jäsennys: Kokonaisuuden pilkkominen osiin kirkastaa konkreettiset askeleet.
3. Aktiivisia tekoja: Tiedonkulun ja tekojen tärkeys arvoketjun sisällä -vastuullisuustieto merkityksellistää menneitä ja organisoi tulevaa toimintaa.
4. Kuluttajat keskiöön: Kulutuskäyttäytymisen muutos vaatii houkuttelevia tuote-palvelukokonaisuuksia ja luotettavaa tiedon saantia.”

Kuinka voisimme huomioida ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden toiminnassa ja strategiassa?

Työpajatyöskentelyssä keskityttiin liiketoiminnan suuntaamiseen kohti vastuullisuusinnovaatioita, muutoskyvykkyyttä ja parempaa varautumista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Teemaa käsiteltiin Linda Turusen ja Minna Halmeen kehittämän Shades of Green -vastuullisuustyökalun avulla.

Tarkastelussa olivat yhtä aikaa ympäristövaikutusten lisäksi liiketoiminnan sosiaalisen vastuullisuuden ulottuvuudet, jotka koskevat niin immateriaalisia kuin materiaalisia tuotteita ja palveluita. Tämä tarkoittaa aitoja, vaikuttavia sekä aktiivisia sosiaalisen vastuun tekoja koko elinkaaren mukaisissa arvoverkossa ja alueellisissa yhteisöissä.

Työpajan tuloksina tunnistimme, että vastuullisuuden perustaso ei pian enää riitä, vaikka vastuullisuussääntely tulee ohjaamaan yritysten toimintaa kohti perustasoa joka tapauksessa. Se nähdään toiminnan perusedellytyksenä. Kilpailukyky ja -etu syntyvät aktiivisella ja jatkuvalla kehittämisellä. Lindan mukaan valmiiksi vastuullisuudessa ei tulla koskaan.

Kestävä kehitys edellyttää jatkuvaa parantamista. Tämä tarkoittaa aktiivisia tekoja kohti kiertotaloudenmukaisuutta niin materiaali- ja suunnitteluvalinnoissa kuin tuotepalvelukokonaisuuksissa. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tarkasteluun kuuluvat koko tuotteen ja palvelun elinkaari ja arvoketju sekä toiminnan laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset.

Uuden materiaaliosaamisen tarve nousi esiin vahvana kehitystarpeena ja muiden muassa tähän tarvitaan lisää koulutusta ja jatkuvaa oppimista muotoilun alueella. Uusien materiaalien saatavuus ja jäljitettävyys koettiin haasteena. Tiedon luotettavuutta on hankala lähteä jäljittämään ja pienissä muotoilualan yrityksissä ei tähän ole myöskään resursseja. Muita keskeisiä esiin nousseita haasteita olivat: vastaaminen asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, sekä monialaisuus yritysten vastuullisuustyössä ja johtamisessa.

Näiden lisäksi keskusteltiin digitalisaatioon liittyvästä sosiaalisesta vastuusta sekä digikädenjäljestä hiili- ja digijalanjäljen sijaan.

Vastuullisuussääntelyn pieni sanasto

Vihreä siirtymä tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. (Kruk, 2023)

Yritysvastuulaki on direktiiviehdotus yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta, joka sääntelee koko toimintaympäristöä ja arvoketjua. (Kruk, 2023)

Kestävän rahoituksen taksonomia luokittelee kuuden keskeisen kriteerin avulla onko yrityksen toiminta vihreän siirtymän kannalta osa ongelmaa vai ratkaisua, ja se vaikuttaa yrityksen mahdollisuuteen saada rahoitusta. (Kruk, 2023)

Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta oheisesta linkistä. Tallenne on saatavilla kahden viikon ajan:

Artikkeli on julkaistu aiemmin Digital & Circular Fashion House -hankkeen blogissa:
https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/05/02/kohti-vastuullisuusinnovaatioita-suunnitellaan-kestavaksi/

Kirjoittajat:

Laura Pakarinen ja Raisa Leinonen, Savonia-ammattikorkeakoulu