Kotisairaalahoidolla tarkoitetaan määräaikaista kotiin tuotettavaa sairaalapalvelua, kuten soveltuvia erikoissairaanhoidon palveluita tai palliatiivista ja saattohoitoa. Tutkimusten mukaan kotisairaalahoito vähentää infektioita ja sairaalahoitoon liittyvien komplikaatioiden riskiä. Kotisairaalahoito edistää perheenjäsenten hoitoon osallistumista, mahdollistaa läheisen suhteen ammattilaisiin ja parantaa elämänlaatua. Muita merkittäviä kotisairaalatoiminnan hyötyjä ovat muun muassa nopeampi kotiutuminen sairaalahoidosta, sairauksien pahenemisvaiheiden vähentyminen, vähentyneet päivystyskäynnit, alhaisempi sairaalaan takaisinottoaste, palliatiivisen hoidon toteutuminen kotona, tehokkaat ennaltaehkäisyn, terveyden edistämisen ja kuntoutuksen keinot sekä terveydenhuollon kustannusten aleneminen.

Lasten kotisairaalatoiminnan perustana Suomessa on YK:n lasten oikeuksien sopimus sekä Nordisk förening för sjuka barns behov:n (NOBAB) lasten sairaanhoidon laatustandardit. Lapsi tulisi ottaa sairaalahoitoon vain silloin, kun hoitoa ei voida toteuttaa yhtä hyvin kotona tai polikliinisesti. Kansainvälisesti ja kansallisesti tulevaisuuden tavoitteena on, että lapsille voidaan tarjota yhä useammin sairaalahoitoa kotona. Lasten kotisairaalassa voidaan hoitaa muun muassa vakaavointisia suonensisäistä antibioottihoitoa tarvitsevia lapsia, syömään opettelevia ja valohoitoa tarvitsevia vastasyntyneitä sekä syöpähoitoja saavia lapsia. Kotisairaalassa hoidetaan myös parantumattomasti sairaita lapsia elämän loppuun saakka.

Palliatiivinen hoito on oireenmukaista, aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa, jota tarjotaan parantumattomasti sairaalle tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavalle potilaalle sekä hänen perheelleen. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, joka kestää yleensä muutamia viikkoja tai päiviä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2019 julkaiseman suosituksen mukaan tavoitteena on mahdollistaa sairaan tai kuolevan lapsen hoitaminen kotona silloin, kun se on lapsen ja perheen toive ja lapsen voinnin puolesta mahdollista.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lasten palliatiivisen työryhmän toimesta on toteutettu lasten palliatiivista ja saattohoitoa kotona vuodesta 2016 lähtien. Muille lapsipotilaille kotisairaalapalvelua ei ole ollut toistaiseksi tarjolla. Talven 2023 aikana YAMK-opinnäytetyössä suunniteltiin ja kehitettiin teoreettinen lasten kotisairaalamalli asiantuntijatyöryhmätyöskentelyä ja Lean-menetelmiä hyödyntäen. Kehittämistyön tuloksena määriteltiin lasten kotisairaalan toiminta-alue, potilasryhmät ja tarjottavat palvelut. Lasten kotisairaalamallin tavoitteena on edistää tasalaatuisen ja tasavertaisen lasten hoitotyön toteutumista kotisairaalaympäristössä silloin, kun se on lapsen ja perheen näkökulmasta paras vaihtoehto. Tulevaisuudessa lasten kotisairaalapalveluita tullaan tarjoamaan laajasti eri potilasryhmille. On tärkeää, että hoitava lääkäri arvioi aina yksilöllisesti lapsen soveltuvuuden kotisairaalahoitoon. Tärkeitä edellytyksiä kotisairaalahoidon toteutukselle ovat perheen kotihoidon toive, ja valmiudet hoitaa sairasta lasta kotona.  

Tulevaisuudessa tavoitteena on, että KYS:sta noin puolen tunnin ajomatkaetäisyydellä asuvia vakaavointisia lapsipotilaita olisi mahdollista hoitaa kotisairaalassa. Lapsen ja perheen on tärkeää saada tilanteeseensa sopivaa hoitoa joustavasti palveluverkostossa. On tärkeää edistää toimintaa, joka mahdollistaa perheiden mahdollisimman normaalin arjen säilymisen lapsen sairaudesta huolimatta.

Kirjoittajat:

Katja Karttunen, sh

YAMK opiskelija, palliatiivinen hoitotyö, Savonia AMK

Elina Turunen, TtT

Lehtori, Savonia AMK

Lähteet:
Heino-Tolonen, Tarja 2017. Turvattomuuden kokemisesta kohti arjen helpottumista – Substantiivinen teoria perheen arjesta selviytymistä edistävästä perheen ja sairaanhoitajan yhteistyöstä hoidettaessa äkillisesti sairaalahoitoa vaativaa lasta lasten kotisairaalassa. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0512-3.

Karttunen, Katja 2023. Lasten kotisairaalamallin kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Kuopio: Savonia ammattikorkeakoulu.

Lopes-Junior, Luis Carlos, Pessanha, Raphael Manhaes, Bomfim, Emiliana & De Lima, Regina Aparecida Garcia. Cost-effectivenes of home care services versus hospital care for pediatric patients worldwide: A protocol for systematic review and meta-analysis. Medicine 101 (41).

Saarto, Tiina & Finne-Soveri, Harriet 2019. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2019: 68. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4126-7.

Ollila, Marja. 2018. Kotisairaalan käsitteistä ja lainsäädännöstä. Teoksessa Pöyhiä, Reino, Güldogan, Eeva & Vanhanen, Aija (toim.) Kotisairaala. Kustannus Oy Duodecim.

Saarto, Tiina 2015. Mitä palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan? Teoksessa Saarto, Tiina, Hänninen, Juha, Antikainen, Riitta & Vainio, Anneli (toim.) Palliatiivinen hoito. Kustannus Oy Duodecim.