Perhekuntoutuksesta voimavaroja

Jokainen meistä kaipaa kiitosta, kehuja, kannustusta ja kunnioitusta. Kehittyäksemme tarvitsemme muiden näkökulmia ja neuvoja rakentavasti ja kannustavasti. Lisäksi positiivinen palaute lisää itsevarmuutta ja nostaa mielialaa. Erityisesti lasten ja perheiden parissa työskennellessä nämä asiat korostuvat, koska kyseessä on hyvin henkilökohtaiset ja sensitiiviset asiat.

Monen suurin toive on ehjä ja hyvinvoiva perhe. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Varhaisen tuen tehottomuus ja riittämättömät mielenterveyspalvelut lisäävät vuosi vuodelta lastensuojelun asiakkuuksia ja kodin ulkopuolisia sijoituksia. Vuonna 2019 tehtiin ennätys kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä, ja Covid-19-pandemian aiheuttama tilanne on nostanut lastensuojelujärjestelmämme ongelmavuoren huippua koko ajan ylemmäs. Liian monen lapsen kohdalla huostaanotto tai sijaishuoltoon sijoittaminen jää ainoaksi keinoksi. (Araneva 2021.)

Covid-19-tilanteen lisäksi nyt myös Ukrainan sotatilanne luo hätää ja ahdistusta perheisiin. Opinnäytetyöni käsittelee aihetta, miten lasta ja lapsen perhettä on mahdollista tukea perhekuntoutuksen avulla ja opinnäytetyössäni suunnittelin perhekuntoutusmallin yksityiseen lastensuojeluyksikköön.

Vanhemmat kokevat riittämättömyyttä ja epäonnistumista vanhempina

Vanhemmille on tärkeää tulla nähdyksi muuna, kuin vain epäonnistuneena vanhempana. He tarvitsevat tunteen kuulumisesta, arvosta, arvokkuudesta ja kunnioituksesta. Yhteistyössä ja avustustoimenpiteissä on lähestyttävä näkökulmasta, jossa vanhemmat ja ammattilaiset voivat rakentaa yhdessä. (Syrstad 2020, 106.)

”Olenko riittävä vanhempi. Tätä vanhemmat tuovat usein esille. Arkirutiineista ja rajoista kiinnipitäminen. Vanhemmat miettivät olenko huono äiti tai isä, kun lapseni on sijoitettu.”

Lastensuojeluyksikön työntekijä.

Vanhempien ainutlaatuiset ja kokemusperäiset tiedot tulisi ottaa huomioon. Jos vanhemmille annetaan mahdollisuus olla muutakin kuin epäonnistuneita vanhempia, heidän ei tarvitse taistella niin lujasti säilyttääkseen identiteettinsä hyvänä vanhempana. (Syrstad 2020, 106.) Myötätunto, ystävällisyys ja oikeudenmukaisuus ilman arvostelua ovat keskeisiä tekijöitä perheiden parissa työskentelyssä. Työssä korostuvat myös kumppanuus ja positiiviseen keskittyminen. Työskentelyn perheiden kanssa on oltava myös aina tuomitsematonta ja kunnioittavaa. (Devaney & Dolan 2014, 16–18.)

Myötätunto, ystävällisyys ja oikeudenmukaisuus ilman arvostelua ovat keskeisiä tekijöitä perheiden parissa työskentelyssä.

Perhekuntoutus lapsiperheiden tukena

Perhekuntoutus on lapsen hyvän kasvun ja kehityksen vahvistamista yhdessä vanhempien kanssa. Siinä olennaista on oppiminen ja ohjaus, vanhemmuuden taitojen vahvistaminen sekä perheenjäsenten yhteisten tavoitteiden ja keinojen löytäminen. (Pärnä 2010, 45.)

Perhekuntoutusta käytetään usein, kun lapsen kehityksen ja terveydentilan vaarantumista pidetään todennäköisenä ilman vahvaa puuttumista tilanteeseen. Lain mukaan ei kuitenkaan ole estettä perhekuntoutuksen käyttöön varhaisemmassa vaiheessa, jolloin perheen tilanne ei ole vielä kriisiytynyt. (Araneva 2016, 263.) Perhekuntoutuksen tuen tarpeen voi aiheuttaa esimerkiksi lasten kaltoinkohtelu tai muut vanhemmuuteen liittyvät puutteet ja perheiden ongelmat voivat olla hyvin monimuotoisia ja laajoja.

Taloudelliset ja ihmissuhteiden haasteet ja menetykset voivat lisäksi kuormittaa perhettä ja ongelmiin käsiksi pääseminen vaatii jatkuvaa ja luotettavaa suhdetta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. (Alatalo, Lappi & Petrelius 2017, 19–21.)

Perhekuntoutuksessa olennaista on vanhemmuuden taitojen vahvistaminen sekä perheenjäsenten yhteisten keinojen ja tavoitteiden löytäminen.

Lastensuojelun perhekuntoutuksessa on pääasiassa avohuollon asiakkuudessa olevia lapsia ja kuntoutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lapsen perheen ja yhteistyötahojen kanssa. Kuntoutuksen tavoitteet ja pituus sovitaan yksilöllisesti perheen tarpeen mukaan ja siihen hakeudutaan kotikunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijän ohjaamana. Perhekuntoutuksessa voidaan käyttää esimerkiksi toiminnallisia- ja seikkailullisia menetelmiä, ryhmätoimintaa, asiantuntija- tapaamisia ja vuorovaikutuksen menetelmiä. (Mannerheimin lastensuojelun lasten ja nuorten kuntoutussäätiö 2021.)

Opinnäytetyöni tulosten pohjalta suunniteltiin perhekuntoutusmalli, johon koottiin toiveet, toimintamenetelmät ja toteutustavat perhekuntoutukselle lastensuojeluyksikköön. Keskeisiksi tekijöiksi tuloksista nousivat ryhmätoiminta, vanhemmuuden tukeminen, avoin keskustelu ja vertaistuki. Toimintaviikonloput perheille ja erilainen ryhmätoiminta nähtiin lapsia ja perheitä yhdistävänä toimintana.

Tärkeäksi koettiin myös tuomitsematon, kunnioittava ja myötätuntoinen työskentelytapa perheiden kanssa.

Takaisin omaan kotiin?

Tuija Eronen (2013) kuvastaa tutkimuksessaan lasten polkuja viisi vuotta huostaanoton jälkeen. Heistä 28 prosenttia oli ollut jossakin vaiheessa sijoitettuna biologisten vanhempiensa luokse ja tuon viiden vuoden aikana monen lapsen kohdalla oli aloitettu kotiutukseen tähtäävä työskentely, joka ei ollut johtanutkaan lapsen pysyvään kotiin palaamiseen. Osa jo kotiutetuista lapsista oli myös otettu uudelleen huostaan. (Eronen 2013, 77–80.)

Osa huostaanotoista johtuu siitä, että nuori on vain ajautunut väärille raiteille ja vaikeuksiin. Vanhempien roolissa voisi tällöin olla kuka tahansa meistä. Perheiden tukemisessa ongelmien ja epäkohtien sijaan tulisi keskittyä positiivisten ominaisuuksien ja mahdollisuuksien vahvistamiseen (Devaney ym. 2014, 16).

Ethän siis tuomitse vaan kiitä, kehu, kannusta ja kunnioita. Jokainen vanhempi toivoo onnelliset lapset ja jokainen lapsi onnelliset vanhemmat.

Kirjoittajat:

Laura Heinonen, sosionomi (AMK), kuntoutuksen YAMK -tutkinnon opiskelija, terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Maria Luojus, lehtori FT, terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

ALATALO, Marjo, LAPPI, Kari & PETRELIUS, Päivi 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelu perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. [Verkkoaineisto]. Thl.fi. [Viitattu 2021-04-15.] Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134616/URN_ISBN_978-952-302-859-3.pdf?sequence=1

ARANEVA, Mirjam 2021. Kuka korjaisi lastensuojelujärjestelmämme? 9.4.2021 Sosiaalialan blogi ammattilaisille. [Verkkoaineisto]. Sos-lapsikyla.fi. [Viitattu 2021-05-25.] Saatavissa: https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/04/09/kuka-korjaisi-lastensuojelujarjestelmamme/

DEVANEY, Carmel & DOLAN, Pat 2014. Voice and meaning: the wisdom of Family Support veterans [Verkkoaineisto]. Ebscohost.com [Viitattu 2021-11-09.] Saatavissa: https://web.b.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=18&sid=0b098c69-af36-4ebf-b1ad-0e5e9146f5b7%40sessionmgr4007

ERONEN, Tuija 2013. Viisi vuotta huostaanotosta. Seurantatutkimus huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista. [Verkkoaineisto]. Julkari.fi. [Viitattu 2021-05-25.] Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104355/URN_ISBN_978-952-245-833-%209.pdf?sequence=1

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, lasten ja nuorten kuntoutussäätiö 2021. Lastensuojelullinen perhekuntoutus. [Verkkoaineisto]. Lastenkuntoutus.net [Viitattu 2021-12-08.] Saatavissa: https://www.lastenkuntoutus.net/perheille/lastensuojelullinen_perhekuntoutus

PÄRNÄ, Katariina 2010. Perhekuntoutus lasten ja perheiden palveluna. Teoksessa: Voimaannuttavat suhteet perhekuntoutuksessa. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö.

SYRSTAD, Ellen 2020. To understand the incomprehensible: A qualitative study of parents’ challenges after child removal and their experiences with support services. [Verkkoaineisto]. Ebscohost.com [Viitattu 2021-11-09.] Saatavissa: https://web.b.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=8&sid=0b098c69-af36-4ebf-b1ad-0e5e9146f5b7%40sessionmgr4007