Kiertotalouden mukaiset tuotteet on suunniteltu merkitykselliseksi, kestäviksi, huollettaviksi, korjattaviksi, uudelleen hyödynnettäviksi ja kierrätettäviksi. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Kiertotalouden mukaisella suunnittelulla on valtava ympäristövaikutus, sillä 80 prosenttia kestävyyspäätöksistä tehdään suunnitteluvaiheessa. Kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun siirtyminen edellyttää monenlaista uutta osaamista ja näkökulmia perinteisen lineaarisen talousmallin mukaiseen tuotesuunnitteluun verrattuna. Tarvitaan ymmärrystä systeemi- ja elinkaariajattelusta, syvää materiaaliosaamista ja ympäristövaikutusten tuntemusta. Lisäksi tuotteiden ympärille tulee suunnitella palveluita niiden käyttöasteen ja elinkaaren pidentämiseksi. Tuote palveluna –strategiat tulisi ottaa huomioon jo muotoiluprosessin alkuvaiheessa.

Hanna Ahokas (2022) perehtyi kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun ja elinkaariajatteluun opinnäytetyössään: Valmetin sivuvirtana syntyvän märkäviiran uusiokäyttö kiertotalouden mukaisen suunnittelun avulla. Hannan mukaan suurin hyöty ja merkitys opinnäytetyössä syntyivät ymmärryksestä, kuinka hankalaa ja toisinaan lähes mahdotonta kiertotalouden mukaisesti suunniteltujen tuotteiden muotoilu on.

Hannan kokemuksen mukaan uudet opit kiertotalouden mukaisestä suunnittelusta ja elinkaariajattelusta ovat muuttaneet kokonaisvaltaisesti suhtautumista muotoiluun ja muotoilijana toimiseen. Tässä blogikirjoituksessa nostamme esiin Hanna pohdintaa kiertotalouden mukaisen suunnittelun ja elinkaariajattelun vaikutukset omaan asiantuntijuuteen.

Materiaalivalinnat ovat tärkeässä roolissa kestävässä muotoilussa

Tuotteissa käytetyt materiaalit ja niille tehdyt käsittelyt ja viimeistelyt vaikuttavat erittäin paljon kiertotalouden periaatteiden toteutumiseen. Eri materiaalien ja niiden kierrätysmenetelmien ja mahdollisuuksien tunteminen on osoittautunut erittäin tärkeäksi, kun tavoitteena on kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu. Jos tuotteiden materiaaleja ei voida kierrättää uusiksi raaka-aineiksi, eivät ne silloin ole jatkuvan kierron mukaisia. Kiertotaloudessa tärkeänä pääsääntönä on, että tuotteisiin ja niiden materiaaleihin ja raaka-aineisiin ei pitäisi lisätä mitään mikä hankaloittaisi niiden kierrättämistä kiertotalouden mukaisessa jatkuvassa kierrossa.

Kiertotaloudessa tavoitteena on myös, että materiaalinen arvo säilyy kierrossa. Kaikkia materiaaleja ei yksinkertaisesti vain voida kierrättää, ainakaan toistaiseksi. Tämän asian ymmärtäminen oli aika karua, sillä vaikka suunnittelisi tuotteet hyödyntäen useita eri kiertotalousstrategioita, eivät ne välttämättä siltikään ole täydellisesti kiertotalouden mukaisia. Tämä näkyy erityisesti suurena haasteena tekstiili- ja muotialalla, sillä poistotekstiilit sisältävät usein useita erilaisia tekstiilikuituja, jotka hankaloittavat kierrätystä tai estävät sen kokonaan (esim. muovit ja elastaani). Toinen iso haaste tekstiilien kierrätyksessä ovat synteettiset tekstiilimateriaalit ja niiden sekoitteet, sillä useimmissa synteettisten tekstiilien kierrätysmenetelmissä lajittelu on tehtävä todella tarkkaa niin kuitujen raaka-aineen, kuin niiden värienkin puolesta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työskentelee tekstiilimateriaalien parissa muotoilijana, on tulevaisuudessa seurattava aktiivisesti uusien materiaalien ja kierrätysmenetelmien kehitystä. Toivottavaa olisi, että kierrätysmenetelmät kehittyvät tulevaisuudessa niin, että suurin osa materiaaleista voisi kierrättää uusiksi raaka-aineiksi.

Elinkaariajatteluun perehtyminen ja sen mallintamiseen käytetyt menetelmät tukevat ymmärrystä positiivisista ja negatiivisista ympäristövaikutuksista

Hanna mukaan erittäin merkittävä hyöty asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on ollut elinkaariajatteluun perehtyminen ja sen mallintamiseen käytettyjen menetelmien tunteminen. Ne ovat avanneet laajemmin silmiä tuotteiden elinkaaren aikana syntyvistä ympäristö- ja kestävyysvaikutuksista. Elinkaarikartassa tuotteen koko elinkaari pyritään mallintamaan visualisesti ja tuomaan esiin kaikki sen positiiviset ja negatiiviset ympäristövaikutukset. Visualisoituna tuotteen elinkaaren hahmottaminen on huomattavasti helpompaa kuin, että se oli pelkästään tekstinä. Kun elinkaarikarttaan lisää vielä kestävyysvaikutukset sen laajemmassa merkityksessä (taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset, esteettiset ja eettiset kestävyysvaikutukset), saadaan kokonaisvaltainen ja helposti hahmotettava kuva tuotteen elinkaaresta ja sen vaikutuksista.

Elinkaariajattelussa erilaisten ympäristö- ja kestävyysvaikutuksien pohtiminen auttaa kyseenalaistamaan ja sen myötä parantamaan tuotteiden suunnitteluvaiheessa tehtyjä päätöksiä, jotka vaikuttavat tuotteen elinkaareen ja kokonaisvaltaiseen kestävyyteen haitallisesti. Toisaalta se voidaan kääntää myös niin, että kuinka positiiviset vaikutukset voitaisiin maksimoida. Elinkaariajattelun eri menetelmien käyttö vaatii aikaa ja paneutumista työhön, mutta ne ovat sen vaivan arvoisia. Hanna toivoo niiden käytön tulevan yleiseksi toimintamalliksi kaikissa tuotteiden ja palveluiden suunnittelu- ja kehitystöissä. Kun tuotteiden ympäristö- ja kestävyysvaikutukset tuodaan eri menetelmien avulla näkyväksi ja ymmärrettäväksi, vähentäisi se turhien tuotteiden ja palveluiden suunnittelua ja tuotantoa.

Molemmista menetelmistä, niin kiertotalouden mukaisesta suunnittelusta kuin elinkaariajattelusta, Hanna uskoo olevan tulevaisuudessa paljon hyötyä, jos hän pääsee työskentelemään tuotesuunnittelun ja -kehityksen parissa. Maailma tarvitsee muotoilijoita, jotka huomioivat parhaansa mukaan tuotteen kokonaisvaltaiset ympäristövaikutukset ja kiertotalouden suunnittelussaan, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään.

Tuotteen kiertotalouden mukaisen suunnittelu tarkistuslista:

1. Suunnitelluille tuotteelle/tuotteille on oltava oikeasti tarve,
2. tuotteet suunnitellaan haluttaviksi, kestäväksi ja laadukkaiksi,
3. suunnittelussa on huomioitu jätteen synnyn ehkäiseminen,
4. sekä omien että muiden teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen,
5. käytettävät materiaalit valitaan ympäristömyönteisesti ja käyttötarkoitus huomioiden,
6. tuotteiden huollettavuus, korjattavuus ja muokattavuus on otettu huomion rakenteissa, teknisessä toteuttavuudessa ja toiminnallisuudessa,
7. tuotteen uudelleen käyttö ja kierrätys,
8. sekä palvelut tuotteiden käyttöasteen ja elinkaaren pidentämiseksi suunnitellaan jo alusta asti toimivaksi kokonaisuudeksi.
   

Lue lisää aiheesta: Ahokas, H. 2022. Valmetin sivuvirtana syntyvän märkäviiran uusiokäyttö kiertotalouden mukaisen suunnittelun avulla. Lähteessä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/748773/Ahokas_Hanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y Viitattu: 23.5.2022.

Kirjoittajat: Hanna Ahokas ja Laura Pakarinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teksti on aiemmin julkaistu Digital & Circular Fashion House –hankkeen blogissa:

https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/category/yleinen/