Tämä on ensimmäinen artikkeli kolmen artikkelin sarjasta, jonka ovat kirjoittaneet Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumiskoulutuksen opiskelijat ja lehtori.

Koulutus on kolmenkymmenen opintopisteen laajuinen ja sen on toteuttanut UUDO-hankkeen ympärille kietoutunut ammattikorkeakoulujen verkosto. Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttämis- ja kehittämisosaamista tarvitsevat ammattilaiset. Sen tarkoituksena on nostaa sote-alan kiinnostavuutta alalla toimivien ja alasta kiinnostuneiden toimijoiden keskuudessa, jotta voisimme vähentää sote-alaa uhkaavaa työvoimapulaa. Hankkeen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Heidi Hautala ja Iro Manninen kertovat seuraavaksi Kehitysvammaisten palvelusäätiölle tekemästään kehittämistehtävästä, jossa he tutkivat ja ideoivat uusia ratkaisuja kehittysvammaisten digiosallisuuden kehittämiseen.

Uudet palvelumuodot tarvitsevat kehittyäkseen tietoa palveluiden käyttäjistä, odotuksista ja haasteista sekä siitä, miten digitaaliset palvelut voivat toimia yksilöllisen arjen mahdollistajina. Digitalisaation edistämisessä on tärkeää saada erilaisten käyttäjien ääni kuuluviin. Digitalisaatio voi olla osallisuuden vahvistaja, mutta myös syrjäyttävä tekijä. Teemana digiosallisuus liittyy vahvasti ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuteen yhteiskunnassa.

Kehittämistehtävämme tavoitteena oli vahvistaa kokemusasiantuntijoiden osallisuutta, tunnistaa kehitysvammaisten digiosallisuuden kehittämiskohtia sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä digiosallisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Keräsimme aiheesta tietoa digitalisaation parissa työskenteleviltä kehitysvammasektorin ammattilaisilta kyselyn avulla. Tämän lisäksi järjestimme kehitysvammaisille kokemusasiantuntijoille kaksi työpajaa. Tuotetun tiedon pohjalta nostimme digiosallisuuteen liittyviä teemoja jatkotarkasteluun KVPS Kehittämistoiminnan sisäisiä työpajoja varten.

Teimme taustatutkimusta, aineiston hankintaa ja jäsentelyä sekä analyysiä palvelumuotoilun prosessin mukaisesti samanaikaisesti. Käytimme menetelmiä joustavasti, rinnakkain ja tarpeiden perusteella, jotta työpajoista nousevaa aineistoa saatiin hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Palvelumuotoilun yhteiskehittämisen keinoilla prosessissa olivat osallisena sekä kokemusasiantuntijat että kehitysvammasektorin ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön eri työryhmien ammattilaiset.

Kehitysvammasektorin ammattilaisten vastauksista saimme myös mahdollisuuden vertailuanalyysiin. Työpajojen aivoriihet, ajatteluhattu -menetelmä ja ideoiden jalostus tuottivat paljon ajatuksia ja ideoita. Kokemusasiantuntijoille asioiden kehittämisessä mukana oleminen oli tärkeää ja merkityksellistä sekä vahvisti heidän rooliaan tiedon tuottajina ja asiantuntijoina.

Kehittämistehtävän lopputuotoksena teimme KVPS Kehittämistoiminnan käyttöön neljä käyttäjäpersoonaa. Käyttäjäpersoonien lisäksi loimme KVPS Kehittämistoiminnalle vielä neljä ideakorttia toiminnan kehittämiseen. Näiden konkreettisten materiaalien lisäksi saimme kerättyä kehittämistehtävän avulla eri näkökulmista olevaa merkityksellistä tietoa kehitysvammaisten digiosallisuudesta ja sen kehittämistarpeista.

Kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuuden vahvistamisessa on tärkeää huomioida yhdenvertaisen kansalaisuuden toteuttaminen, osallisuuden eri tasojen kehittyminen yhteiskunnan mukana ja tiedon sekä palveluiden saavutettavuuden mahdollistaminen. Tämän lisäksi palveluita ja tukea on kehitettävä tarpeita vastaaviksi, on tunnustettava kehitysvammaisten henkilöiden asiantuntijarooli sekä tunnistettava vertaistuen mahdollisuudet ja merkityksellisyys. Ammattilaisten asenteisiin pitää pystyä vaikuttamaan ja heidän osaamistaan tulee vahvistaa.

Prosessin aikana nousseista ideoista sekä ratkaisumahdollisuuksista saatiin rakennettua toimiva ja toteutettava kokonaisuus. Saavutimme kehittämistehtävälle asetetut tavoitteet ja ideakorteilla esiin nostetut ideat ovat toteuttamiskelpoisia, mikä on tietenkin myös meidän tekijöiden näkökulmasta ilahduttavaa. Kehitysvammaisilla tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevilla henkilöillä on digiosallisuuden toteutumisessa paljon haasteita, mutta myös paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota palveluissa ja niiden kehittämisessä kannattaisi hyödyntää.

Yksi kokemusasiantuntijoista kiteyttikin ajatuksen hienosti opiksi meille kaikille: ”Selkokieliset ohjeet ne pitää olla, se on kaikkien etu.”

Kirjoittajat:

Heidi Hautala, opiskelija, Seinäjoki AMK
Iro Manninen, opiskelija, Turku AMK
Timo Sirviö, lehtori, Savonia AMK