Kasvukausi 2022 oli vaihteleva Suomessa: jollain alueella kärsittiin liiallisesta kuivuudesta ja toisaalla liian kovista sademääristä. Ilmatieteenlaitoksen sivuilla (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvukausi-2022) Jokioisissa lämpösumman kertyminen kasvukaudella 2022 ei poikennut kovinkaan paljoa keskimääräisestä. Sen sijaan Sodankylässä lämpösummaa kertyi keskivertotilastoon nähden enemmän.

Itä-Suomen ja Kainuun alueella vettä saatiin vaihtelevasti. Paikoitellen sademäärät olivat todella runsaita, jopa 70–100 mm kerralla, kun taas toisaalla sateiden tuoma vesimäärä oli vain muutaman millimetrin. Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa haastateltiin kolmea maidontuottajaa ja kysyttiin, miten kasvukausi 2022 heidän mielestään meni. Haastateltavat olivat Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta.

Pohjoissavolaisella maitotilalla kasvukausi oli onnistunut, ja heidän tilallaan säilörehunurmet, ohra, kaura ja hernevehnäseos kasvoivat hyvin. Säilörehunurmien ainoaksi ongelmaksi muodostuivat paikalliset rankkasateet, ja säilörehun ensimmäinen sato jouduttiinkin aumaamaan erittäin märkänä. Jos tuleva talvi on kylmä, rehu tulee jäätymään ja jäisen rehun syöttäminen karjalle ei onnistu. Viljojen suhteen kaikki sujui hyvin ja lakoontumisilta vältyttiin, vaikka alueella oli rajuja ukkosmyrskyjä. Viljat myös tuleentuivat ajallaan, joten puinnit saatiin aloitettua hyvissä ajoin poutasäässä.

Kainuussa alkukesä oli hyvin kylmä, mutta viljelijän mielestä niin oli parempi, kuin että olisi ollut liian kuuma. Ensimmäinen säilörehusato onnistui erittäin hyvin, mutta toinen sato jäi pienemmäksi helteiden takia. Loppukesä oli Kainuussa todella kuiva ja kuuma, ja sateita olisi kaivattu enemmän. Keväällä tehdyt lannoitukset kuitenkin onnistuivat ja satotasot olivat viljelijän mukaan hyvät. Perinteiset haasteet, kuten konerikot, hidastivat sadonkorjuuta.

Myöhäinen kevät hankaloitti viljojen kylvöä Pohjois-Karjalassa. Myöhästyneen kylvöajan takia koko vilja-ala kylvettiin ohralle. Viljalla satotaso jäi huonoksi joillakin vedenvaivaamilla lohkoilla. Vilja kuitenkin tuleentui ajoissa ja puinnit päästiin aloittamaan hyvissä ajoin. Säilörehua tuli riittävästi kahden sadon periaatteella, joskin ensimmäinen sato korjattiin hiukan vanhana. Säilörehun lisäksi tilalla tehtiin pitkästä aikaa myös kuivaa heinää vanhemmilta nurmilta.

Vaihteleva sää toi siis haasteita jollain alueilla, ja alueellisia eroja sateiden suhteen olikin. Nurmisäilörehua saatiin tarpeeksi jokaisella alueella, ainoastaan Pohjois-Savossa paikalliset kuurot kastelivat ensimmäistä nurmisäilörehusatoa ja Kainuussa toinen nurmisäilörehusato jäi pienemmäksi kuivuuden takia. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa viljat tuleentuivat ajallaan ja puinnit aloitettiin hyvissä ajoin. Ilmaston muuttuessa vaihteleva sää tuo haasteita viljelyyn, ja siihen on varauduttava tulevaisuudessa.

Kirjoitus on laadittu Kestävyyttä nurmesta -hankkeessa, jonka ovat rahoittaneet ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Kirjoittajat:

Henna Hyttinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Outi Kuvaja, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu