”Tieto on liiketoiminnan öljy” on yksi hokemista, joita digitalisaatio on sanastoomme tuottanut. Tämä liittyy tiedolla johtamisen ja tietojohtamisen käsitteisiin. Ohjelmistokehitys on viimeisen viiden vuoden aikana tuonut käyttöömme yhä helppokäyttöisempiä kehitysympäristöjä, joiden avulla sähköisen ja rakenteellisen datan käsittely ja prosessien automatisointi on mahdollista ilman ohjelmistokehittäjän koulutusta. Miten nämä kaksi asiaa, data ja kehitysympäristöt, saadaan öljyämään yrityksen liiketoimintaa käytännössä?

Helppokäyttöisiä ohjelmistokehitysympäristöjä (ohjelmistoja) markkinoidaan ns. low-code tai no-code -ohjelmistoina, mikä tarkoittaa käyttäjän näkökulmasta sitä, että ohjelmistojen käyttö tapahtuu pääasiassa ilman koodausta graafisia elementtejä yhdistelmällä käyttötarkoituksen mukaisesti. Tällaisia ohjelmistoja ovat mm. raportointiin soveltuva Power BI ja Qlik Sense, ohjelmistoautomaation mahdollistavat UiPath StudioX ja Power Automate sekä esimerkiksi kännykkäsovelluksien tekemiseen soveltuva Power Apps. Työntekijän asema on tässä kehityksessä merkittävä, koska he voivat halutessaan toimia ns. kansalaiskehittäjinä. Erilaisten sovellusten tarve ja niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat niin suuret, että kansalaiskehittäjien avulla yritys voi kehittää toimintaansa nopeammin, täsmällisemmin ja edullisemmin.

Yrityksen johdolle tämä kehitys on haaste. Sen tulee kyetä ensinnäkin yhdistämään tämä kehitys osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa. Toiseksi tietohallinnon ja liiketoiminnassa työskentelevien työntekijöiden yhteistyö, toimintamallit ja -prosessit on mietittävä toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä on yksi keino varmistaa esimerkiksi tietoturvan ottaminen huomioon kaikissa vaiheissa. Kun kansalaiskehittäminen laajenee, niin yritys tarvitsee keskitetyn hallintajärjestelmän, jotta se voi ohjata kehitystä tehokkaasti. Kustannusten hallinnan näkökulmasta lisenssien hallinta ja mitoitus on tärkeää. Työntekijöille tulee usein yllätyksenä, että heillä on jo moni em. ohjelmistoista käytettävissä M365-lisenssin yhteydessä. Toisaalta ohjelmistoista on mahdollisuus ottaa käyttöön aluksi maksuton versio opiskelua varten. Ennen kaupalliseen tarkoitukseen tehtävää käyttöönottoa on varmistettava ohjelmistovalmistajan lisenssiehdot.

Savonian ylemmän ammattikorkeakoulun liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelmassa opiskellut Hanna-Mari Kuvaja on opinnäytetyössään tuottanut konkreettisia kehitysehdotuksia, joiden avulla yritykset voivat kehittää tieto- ja tiedolla johtamisen prosessejaan. Yksi hänen tutkimuksensa johtopäätöksistä on se, että tiedonhallintaprosessi tulee ymmärtää ja hallita kokonaisuutena. Hanna-Marin tutkimuksen mukaan tiedonhallinnan prosessin kehittämisen tulisi olla jatkuvaa ja prosessien jatkuvaan kehittämiseen soveltuu hyvin lean-ajattelu. Ohjelmistokehitysympäristöjä yhdessä ja erikseen hyödyntämällä tiedonhallintaprosessia voidaan automatisoida huomattavasti, jolloin voidaan ottaa huomioon entistä paremmin käyttäjien tietotarpeita ja toisaalta tehostaa tiedon keräämistä ja analysointia sekä raportointia.

Savonian avoimen amk:n koulutustarjonnassa on ohjelmistoautomaation osaajakoulutus, joka tarjoaa kansalaiskehittämisestä kiinnostuneille käytännönläheisen ja monipuolisen kokonaisuuden, jonka avulla yrityksen liiketoiminnan öljyäminen onnistuu.

Kirjoittaja:

Pentti Hiltunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, pentti.hiltunen@savonia.fi