Messukuulumisia ISPO Munich / 28.-29.11.2022

ISPO Munich – Accelerating sports on tavannut olla maailman suurin teollinen yhteisö, josta tekstiili- ja muotialan trendit, innovaatiot ja uudet ideat kumpuavat ja siirtyvät muille alan sektoreille.

Covidin jälkeen ensi kertaa järjestettävillä messuilla katseeni kohdistui funktionaalisen muodin & teollisuuden koronan jälkeiseen tilanteeseen: Vihreän siirtymän ja kiertotalou-den tarkasteluun ja edistymiseen yritysten toiminnassa ja portfolioissa.

Messut mainostavat paluun olleen menestys. Onko positiivista pöhinää? Maailma on viime kertaan nähden (2020) täysin toisessa asennossa; on pandemia, sota ja ilmasto- ja biodiversiteettikriisi. Messuilla on edelleen esillä vahvoja brändejä, kuten Patagonia ja Scandinavian Outdoor Group SOG jäsenyrityksineen. YKK Brandnew -osasto on jälleen messujen keskeinen maamerkki. Miksi messut sitten ovat pienentyneet? Yksi vastaus on korona. Eurooppa kärsii – minulle kerrotaan erään teknologiavalmistajan messuständillä.

ISPO-messuilla on pitkät perinteet, myös minun perheessäni. Isäni oli urheilukauppias ja kävi ostoilla messuilla jo 80-luvulla. Muistan ensimmäiset ISPO-messujen terveiset tuolta ajalta – sen jonkun jännän tunnelman. Olen päässyt osaksi tätä teollista yhteisöä, jota yhdistää intohimo outdooriin. Se jännä tunne hykertelee kehossa asti.

Messut eivät ole ainoastaan uusien tuotteiden myyntiä ja markkinointia, vaan myös kohtaamisia ammattilaisten kanssa, tuotekehitystä ja uuden oppimista. Messuorganisaation tavoitteena on maailman urheilevan yhteisön kulttuurin kehittäminen ja innovatiivisten tuotteiden ja tekojen palkitseminen. We want to make sports the central driver in the life of every person on the planet (ISPO).

Tänä vuonna jaettiin ensimmäisen kerran ISPO Cup Award for Responsibility, joka meni ansaitusti Patagonialle. Tämä sosiaalisen vastuun palkinto jaetaan jatkossa urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien aloitteille, jolla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan. Patagonia kohautti bisnesmaailmaa syyskuussa ilmoittamalla, että tästä lähtien kaikki heidän voittonsa käytetään ympäristönsuojeluun. (Prüfer).

Sosiaalinen vastuu nousee esiin myös ISPO Academyn seminaarikeskusteluissa. Pohditaan Inklusiivisuuden mahdollisuuksista urheilussa ja liiketoiminnan kehittämisessä. ISPO Academy Masterclass esitteli kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden kolmepäiväisen nopean design sprintin tuloksina tulevaisuuden konsepteja, joissa kantavana ideana on sosiaalinen vastuu. Suomesta mukana oli Lapin yliopisto. Kiinnostavina nostan esiin konseptit 1. Bespoke System: kustomoidun tuotekehitysprosessin paraolympiaurheilijoille ja 2. Old to Gold -tuotepalvelusysteemin, jossa ei tuoteta tai myydä yhtään uutta tuotetta, vaan kiertotalousliiketoiminta perustuu vanhojen tuotteiden uudistamiseen ja jälleenmyyntiin.

Saksalaisen Hohenstein -tutkimuslaitoksen kaikkien tuntema ja laajasti käytetty Oekotex STANDARD 100 (turvallinen tekstiili ihmiselle ja ympäristölle) -sertifikaatin rinnalle on tullut kokonainen perhe sosiaalista ja systeemistä ympäristövastuuta tukevat sertifikaatit: ECO PASSPORT (testatut ja turvalliset kemikaalit ja viimeistelyt), Step (vastuullinen tuotanto ihmisille ja planeetalle) ja MADE IN GREEN (vastuullisesti tuotettu ja testattu). Hohenstein on vastaavanlainen organisaatio kuin meidän suomalaisten VTT, mutta paljon suurempi. Toivottavasti yritykset tarttuvat näihin. Mitä kriteereitä yrityksen tulee täyttää saadakseen käyttää näitä? Näihin pitää perehtyä lisää.

Onko Sustainability vain sana?

Kestävävyys tuntuu tarkoittavan jokaiselle vähän jotain erilaista ja se vääntyy sopivaan käyttötarkoitukseen. Se liitetään kaikkeen ja kaikkialla. Kehitys vastuullisuuden ja kierto-talouden suuntaan on ollut hidasta. Kymmenessä vuodessa ei ole paljoa tapahtunut. Messuilla todelliset vaikuttavat kiertotalouden ratkaisut ja bisnesmallit ovat harvassa. Kierrätettyjen materiaalien osuus on jonkin verran lisääntynyt. Kierrätetty polyesteri (rPET pakkausmuoveista) on ollut se jolla ollaan ratsastettu jo 15 vuotta. Niin myös tänä päivänä. Pelkkä kierrätetty tekstiilikuitu ei ole itsessään kestävä ratkaisu, jos business-as-usual on se vallitseva toimintamalli, missä ansainta perustuu aina uusien tuotteiden jatkuvalla myynnille, markkinoille ja kuluttamiselle. Tarvitaan laajempaa systeemiajattelua ja taloudellista muutosta sen keskeisen ongelman ratkaisemiseen eli kuluttamisen vähentämiseen.

Kun tarkastelen toimialan tilaa FINIX:n Shades of Green -vastuullisuus instrumentin kautta (kuvakaappaus), suuri osa messuilla esillä olevista toimijoista on tasolla 1. Minimum Integration of Sustasinability – mikä tarkoittaa pyrkimystä vähentää haitallisia vaikutuksia toimintaympäristössä. (Turunen & Halme). Päästäksemme tasolla 3. Sustainability Innovation tarvitaan paljon lisää tekoja, kuten tuotteiden elinkaaren pidentämistä, kiertotalouden mukaisesti suunniteltuja tuotteita ja palveluita.

Messumenestyksen pinnan alla kuohuu. Keskustelut kollegoiden ja tuttujen kanssa messukokemuksista kertovat turhautumisesta. Mehän tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta? Mikään ei ole muuttunut – ainakaan riittävästi.

Suomalainen suunnittelija, joka on työskennellyt useille keski-euroopaisille sportti- ja outdoor-brändeille kommentoi tunnelmia seuraavasti: Kollegoiden (suunnittelijoiden) puheista ymmärrän turhautuneisuutta muoviteollisuuden palveluksessa ja haikaillaan terveempiä firmoja ja arvoja. Ja hän jatkaa vielä: Matskupuolella huolestuttavana pidän sitä, että brändit käyttävät eco-friendlyä markkinailluusiosyistä, eli teettävät yhden mallin kalliimmasta matskusta, ja voi näin antaa vaikutelman hyväntekeväisyydestä.

Kiertotalous vaatii taloudellista muutosta

Me tarvitsemme toiminnallisia ja kestäviä ulkoiluvaatteita jatkossakin. Positiivisia esimerkkejä ja askeleitakin messuilta löytyy.

Skandinaavioutdoor-brändit ovat oma heimonsa. Ruotsalainen Woolpower voittaa Scandinavian Outdoor Awardin 11 vuotta käytössä olleella neuleella. Juryn mukaan tämä osoittaa uutta asennetta, siihen miten me käytämme, arvostamme ja suhtaudumme ulkoiluvarusteisiimme.

Suomalainen Sasta on tarjonnut outdoor-vaatteiden korjauspalvelua jo 50 vuotta. Sasta myös varmistaa, että heidän tuotteensa ovat käytössä kestäviä ja toimivia – toisin sanoen Finlandproof. Olen suunnitellut Sastan mallistoa vuosina 2007-2015. Kuinka hienoa onkaan nähdä oma perintö ja kättentuotokset messuilla.

Bergans of Norway tuo Sustainability Hubiin tänä vuonna julisteen, jossa he kertovat Redesign – Reuse – Rental – Repair -palvelukonseptistaan. Mammut on myös hoksannut elinkaariajattelun ja esittää infografiikan ja lukujen avulla toimintansa vaikutuksia ympäristöön Sustainability Hubissa. Patagonia on tuonut messuille korjauspalveluvankkurinsa. He ovat tehneet korjauskulttuurista trendin Yhdysvaltojen länsirannikolla kiertämällä korjauspalvelua tarjoavalla pakettiautolla ympäri maata. He siis vievät palvelun sinne missä ulkoilulajeja harrastetaan.

UYN – Unleach Your Nature / Bionic on italialainen brändi, joka hyödyntää biomateriaaleja, kuten selluloosaa, mm. kapokkia että biomuoveja. Heidän alusasunsa voitti ISPO Awardin seuraavin perusteluin: This innovative material combination of bio-based fibers shows that alternatives to petroleum-based synthetics are no longer dreams of the future. The material feels great and the knit combination impressively shows that knit is a technology of the future. Mielenkiintoista tässä on erityisesti italialainen paikallinen tapa tehdä ja rakentaa tekstiiliekosyysteemejä ja kokonaisia arvoverkkoja. Myös tuotteiden tuotantomenetelmä tarjoaa nollahukkamahdollisuuden, kun alusasut neulotaan ilman saumoja 3D-muotoon (seamless knit).

Ellen MacArthur Foundation esittää kolme kiertotalouden periaatetta, joilla voidaan saada myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi:

1. Jätteiden ja saasteiden poistaminen – Mitäs jos luovutaan tarpeettomista muovituotteista ja uudelleen suunnitellaan niitä vain välttämättömään tarpeeseen? Minimoidaan jätteet ja sivuvirta ottamalla käyttöön aito monomateriaaliteknologia ja nollahukkasuunnittelu (circular economy driven by design). Tämä tarkoittaa tuotteiden ja niiden lisätarvikkeiden kiertotalouden mukaista suunnittelua, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätettä ja sivuvirtaa tuotteen jokaisessa elinkaaren ja arvoketjun vaiheessa. Kaikki materiaalit kiertävät suljetussa kierrossa ja luontoon päätyy vain se mikä maatuu. Suositaan biohajoavia materiaaleja, eikä sotketa erilaista tekstiilikemiaa toisiinsa.
2. Tuotteiden kierrättäminen – Mitäs jos tuote kiertäisi uudelleen uusiotuotteeksi? Eikä luonnosta otettaisi teolliseen kiertoon mitään neitseellistä? Unohdetaan kertamuovit. Tuotteiden tulisi pysyä käytössä mahdollisimman pitkään. Kiertotalouden näkökulmasta tuotteiden uudelleen kuidutukseen päätyminen tulisi olla se viimeinen vaihtoehto. Tarvitaan bisnesmalleja (Circular Fashion Ekosystem), jotka pidentävät tuotteiden käyttöikää. Uusiotuotteet suunnitellaan merkityksellisiksi, tyyliltään aikaa kestäviksi, huollettavaksi, korjattaviksi, purettaviksi ja toimiviksi. Eikä tässä kaikki, vaan samalla kun tuotteet suunnitellaan, muotoillaan myös niiden kiertotaloutta tukevat ja tarvittavat palvelut ja palvelumallit.
3. Uudistuva luonto – mahdollistetaan luonnon monimuotoisuus. Parannetaan yritystoiminnan hiili- ja vesijalanjälkiä koko arvoketjussa. Kiinnitetään huomiota kuitujen alkutuotantoon ja vaaditaan uudistavaa maataloutta. Valitaan luomua ja lähellä tuotettua. Uudistetaan ja vahvistetaan lokaaleja arvoketjuja. Parannetaan yritystoiminnan hiili- ja vesijalanjälkiä koko arvoketjussa. Mitäs jos korvataan esimerkiksi merinovilla pohjoismaisella?

Blogi on julkaistu aiemmin Digital & Circular Fashion House -hankkeen blogissa:

https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2022/12/19/ispo-munich-messuterveiset/

Kirjoittaja:

Laura Pakarinen, funktionaalisen muodin ja muotoilun lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ellen Macarthur Foundation. Shaping a nature-positive future with the circular economy. Lähteessä:

https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/biodiversity/overview?utm_campaign=COP15&utm_medium=email&utm_source=emf_public_monthly_newsletter&utm_content=link/biodiversity&utm_term=ALL/intermediate&mc_cid=9206a90153&mc_eid=c1302a5885 [Poimittu 15.12.2022]

ISPO. 2020. To make sports* the central driver in all of us.

*Through its world-changing power we collectively create impact that matters. Lähteessä: https://www.ispo.com/en/about/purpose [Poimittu 15.12.2022]

Turunen, Linda & Halme, Minna. 2021. Shades of Green. FINEX. Lähteessä: https://finix.aalto.fi/shadesofgreen/ [Poimittu 15.12.2022]

Prüfer, Benjamin. 2022. ISPO Cup Becomes an Award for Responsibility – and Goes to Patagonia. Lähteessä: https://www.ispo.com/en/munich/ispo-cup-goes-patagonia-social-commitment [Poimittu 15.12.2022]

UYN. EVOLUTYON BIOTECH UNDERWEAR WINS ISPO AWARD 2022. Lähteessä: https://blog.uynsports.com/news/evolutyon-biotech-underwear-wins-ispo-award-2022/ [Poimittu 16.12.2022]

Ympäristöministeriö a. 2022. Suomen biodiversiteettipolitiikka. Lähteessä: https://ym.fi/suomen-biodiversiteettipolitiikka [Poimittu 19.12.2022]

Ympäristöministeriö b. 2022. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia lausunnoille – luontokato pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä. Lähteessä: https://ym.fi/-/kansallinen-luonnon-monimuotoisuusstrategia-lausunnoille-luontokato-pysaytettava-vuoteen-2030-mennessa [Poimittu 19.12.2022]