Tunnetko eronneita ihmisiä, onko lähipiirissäsi eroperhe-isä? Ero koskettaa lähes meitä kaikkia jollakin muotoa elämän varrella. Tilastokeskuksen (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2020) mukaan vuosittain Suomessa avioeroon päättyy 13–14 000 avioliittoa. Eronneiden määrä on pysynyt samalla tasolla jo yli 20 vuotta.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Nikander kertoo Ylelle (Yle 2020) antamassaan haastattelussa, että riski erota on suurimmillaan kolmannen tai neljännen avioliittovuoden aikana. Samassa Ylen haastattelussa (Yle 2020) Väestöliiton asiantuntija Minna Jaakkola toteaa pienten lasten vanhempien päätyvän aiempaa useammin avioeroon. Tämä tarkoittaa sitä, että huomattava määrä lapsia kasvaa ja kasvatetaan eroperheessä.

Eron jälkeistä vanhemmuutta on tutkittu paljon, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Eroperhe-isistä tutkimuksia ei kuitenkaan juurikaan ole. Anni Kuhmonen ja Mila Simonen (2023) ovat tehneet opinnäytetyön, jonka tavoitteena oli suunnitella ja kehittää perheohjaajien työn tueksi työväline eroperhe-isien kanssa työskentelyyn. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää perheohjaajien ja eroperhe-isien ajatuksia sekä kokemuksia perheohjauksesta. Perheohjaajien ajatuksia selvitettiin Webropol-kyselyn avulla. Eroperhe-isille oli suunniteltu tehtäväksi puhelinhaastattelu, mutta yhtään eroperhe-isää ei tavoitettu tutkimukseen. Teoriaan ja perheohjaajilta saatuun tietoon perustuen opinnäytetyön tuotoksena syntyi Huomaa isä -kortti. Kortin tarkoituksena oli tukea perheohjaajia työskentelyssä eroperhe-isien kanssa.

Eroperhe-isien aktivoinnin haastavuus

Opinnäytetyötä tehdessä selvisi, että eroperhe-isiä oli vaikea saada mukaan opinnäytetyön tutkimukseen. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa oli huomattu sama ilmiö. (Kuhmonen & Simonen 2023.) Mistä eroperhe-isien huono osallistuminen tutkimuksiin johtuu? Kokemus palveluihin osallistumisesta on hieman samansuuntainen. Eroperhe-isien osallistuminen ja osallisuus on polarisoitunutta; ne ketkä pärjäävät, pärjäävät hyvin, ne ketkä haparoivat isyydessä, ovat kipeästi tukea vailla. Tuntuu, että isät, jotka eniten tarvitsisivat tukea ja ohjausta, ovat haastavimpia saada mukaan perheohjaukseen. Kehitetyistä palveluista ei ole apua, jos ihmiset eivät hakeudu niihin. Lastensuojelulla on usein ikävä maine, kuinka saada ihmiset ymmärtämään, ettei kyse ole rangaistusperustaisesta toiminnasta.

Uusien sukupolvien myötä isyys muuttuu

Jokaisella meistä on joku ajatus isyydestä. Ajatukset ja kokemukset ovat hyvin monisyisiä, eikä asiaa yksinkertaista se, että isyys on muuttunut kautta historian ja tulee muuttumaan. Isyys mukautuu kunkin aikakauden tarpeiden, vaatimusten ja ihmisten sekä yhteiskunnassa olevien arvojen mukaan. Eroperhe-isyys on koko isyyden historian mittakaavassa uusi ilmiö. Isyyden perustehtävät eivät katoa tai muutu eron myötä, mutta ne toteutuvat uudella tavalla. Isyyteen liittyvä keskustelu, isien oma aktiivisuus sekä esilletulo tukevat kaikki osaltaan sitä ajatusta, että isät haluavat säilyttää suhteensa lapsiinsa ja olla tärkeä osa lapsen elämää myös vanhempien eron jälkeen. Isyys ei miesten kokemuksen mukaan ole enää vain velvollisuus. Toisiko yhteiskunnallinen isyyden vahvistaminen mukanaan tasa-arvoa perheeseen ja vanhemmuuteen. Voisiko tämä parhaimmillaan jopa ehkäistä eroja?

Kulttuurisidonnainen isyys

Mitä nykyään voimakkaasti yhteiskuntaan vaikuttava globaalius merkitsee isyydessä? Tilastokeskuksen (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2021) mukaan Suomen väestöstä vuonna 2021 oli ulkomaalaistaustaisia vähän alle 470 000 eli 8,5 %. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uudenlaista isyyttä ja perhekulttuuria. Voisi ajatella, että kulttuurierot yhdistettynä eroon lisäävät tarvetta perheohjaukselle. Mutta kuinka saada selville, millaista tukea monikulttuuriset eroperhe-isät tarvitsevat? Kokemukseni on, että kulttuurieroja ilmenee myös Suomen sisäisesti; maaseudun ja kaupungin isät ovat keskenään erilaisia, he tulevat erilaisesta toimintakulttuureista. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt Huomaa isä -kortti vastaa isyyden huomioimisen perustarpeisiin, riippumatta kulttuuritaustasta.

Voisiko vastaus olla kaikille isille avoin ryhmä- ja vertaistoiminta?

Kun tarjolla on ohjattua vertaistoimintaa isille, sinne saapuvat yleensä asiasta kiinnostuneet ja aktiiviset isät, ja tämä lisää polarisaatiota isien kesken. Kuinka saada mukaan ne isät, jotka hyötyisivät toiminnasta eniten? Harmi että sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaauudistus toteutettiin elokuussa 2022, minulla olisi ollut siihen sopiva ehdotus. Tarjolla voisi olla ”isyys -paketti” johon kuuluisi vertaistoimintaa, koulutusta ja aktiivista isyyden tukemista, esimerkiksi perheohjausta, ja paketin valittuaan ja suoritettuaan olisi palkkiona 12 ylimääräistä vanhempainvapaapäivää. Moni isä voisi tarttua tarjoukseen. Toiminta olisi ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen palvelua, johon osallistuttuaan iseillä olisi paremmin työkaluja selvitä isyyden haasteista. Heidän olisi tarvittaessa helpompi ottaa vastaan sekä sitoutua eri palveluihin esim. perheohjaukseen.

Kirjoittaja:

Anni Kuhmonen, Sosionomi, Sosiaalialan YAMK -tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu. Kuhmonen työskentelee sosiaaliohjaajana varhaisen tuen palvelujen lapsiperheiden sosiaalityössä.

Lähteet:

Kuhmonen, Anni & Simonen, Mila 2023. Eroperhe-isät lapsiperheiden kotipalvelussa ja perhetyössä – Eroperhe-isien huomioiminen perheohjauksessa. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2020. Tilastokeskus. Siviilisäädyn muutokset. https://www.stat.fi/til/ssaaty/2020/ssaaty_2020_2021-06-18_tie_001_fi.html. Viitattu 7.4.2023.

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2021. Tilastokeskus. Maahanmuuttajat väestössä. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html. Viitattu 8.4.2023.

Yle uutiset 2020. Pienten lasten vanhemmat päätyvät avioeroon nyt aiempaa useammin. https://yle.fi/a/3-11176149. Viitattu 8.4.2023.