Ikääntyminen ei ole sairaus. Ikääntynyt on monesti vielä pystyvä ihminen, jonka toimintakyvyn ylläpitoa tulee tukea hoitokodeissa osallistavasti ja kannustavasti. Omaisten mukaan ottaminen on oleellinen osa asukkaan elämää.

Omien käytäntöjen ja toimintatapojen kyseenalaistaminen sekä ratkaisukeskeinen ajattelu vievät työtä eteenpäin ja kehittävät sitä. Hyvä esimiestyö on avainasemassa vanhustyön laadukkuuden takaamisessa. Jotta arki toimii, lähijohtajalla täytyy olla ymmärrys siitä, mitä, miksi, miten ja mitä varten hän johtaa. Johtamisen tulee tapahtua kentällä, siellä, missä työ käytännössä tehdään. Se mahdollistaa paitsi työprosessien toimivuuden havainnoinnin, lähijohtaja oppii samalla tuntemaan myös asukkaiden, omaisten ja hoitajien tarpeet.

Toinen keskeinen ikäihmisen hyvää elämää tukeva asia tekijä on asukkaan kuunteleminen ja kuuleminen. Koska asukas tietää parhaiten omat mieltymyksensä, heidän kanssaan tulee jutella ja toiveita kirjata muistiin. Useimmiten ikäihmisen vastauksena toiveisiin on hoitajan läsnäolo. Se, ettei hänen tarvitse olla yksin. Kuuntelemisen ja myötäelämisen taidot ovat tärkeitä. Esimerkiksi muistisairaan kohtaamisessa on tärkeää mennä mukaan muistisairaan maailmaan. Se, että asukas kokee tulleensa ymmärretyksi, vähentää asukkaan hätää ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.

Töissä vai kotona?

Vanhustyössä tulee ymmärtää, mitä varten palvelu on olemassa: asuvatko ihmiset hoitajien työpaikalla vai ovatko hoitajat töissä ihmisten kotona. Hoitajien perustehtävä on vastata vanhuksen perustarpeisiin ja tehdä hänen elämästään mahdollisimman mukavaa ja kodikasta. Kun päivässä on toimintaa ja sisältöä, se vaikuttaa positiivisesti muun muassa asukkaiden yöuneen. Myös sosiaalisuus on tärkeää ottaen huomioon kuitenkin jokaisen asiakkaan yksilöllisen oman tilan tarpeen.

Laadukas vanhustyö vaatii niin lähijohtajalta kuin hoitajiltakin sitoutumista ja kehittävää työotetta. Työnteon tulee olla mukavaa ja siitä pitää pystyä nauttimaan. Asiallinen huumori henkilökunnan kesken sekä henkilökunnan ja asiakkaiden välillä pitää yllä hyvää ilmapiiriä yksikössä. Mahdollisuus oman kunnon ylläpitämiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen lisäävät kokonaisvaltaista työhyvinvointia.

Kirjoittajat:
Satu Pirskanen, vanhustyön erityisasiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö -hanke, Savonia AMK
Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö -hanke, Savonia AMK

Lähteet:
Artikkeli pohjautuu syyskuussa 2021 pidettyyn webinaariin Ikä ihmisen hyvän elämän tukeminen, jossa asiantuntemuksensa jakoivat lähihoitaja, kinestetiikkakouluttaja Juuso Jokinen ja lähihoitaja, kinestetiikkakouluttaja Milla Lavikainen Anninpirtistä Sastamalasta sekä toimitusjohtaja ja sairaanhoitaja Joel Jokelainen Rebekan hoitokodista Sonkajärveltä.