”Ihanan inspiroivaa!”
”Tämä oli super-mielenkiintoista.”
”Ollaan kyllä ihan ytimessä! Kun opiskelijalla on kapteenin rooli suhteessa omaan opiskeluunsa ja oppimiseensa ja itseluottamus omiin kykyihin on (opettajan/ohjaajan tuella) kunnossa, pohja opiskeluhyvinvoinnillekin on vahva.”
Kommentit ovat Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhdessä järjestämän webinaarin chatistä. Webinaarissa kysyttiin, onko opiskeluhyvinvoinnin perusta pedagogiikassa. Yhteisesti totesimme, että mitä suurimmassa määrin on, sillä opettajan pedagogiset ratkaisut koskettavat jokaista opiskelijaa.
Jos etäopiskelu kuormittaa, motivaatio laskee
Webinaarissa pohdittiin, miksi korona-aikainen etäopiskelu on sopinut toisille ja toisille tuottanut tuskaa. Jaana Viljaranta, Itä-Suomen yliopiston oppimisen motivaatiotutkimuksen professori, kertoi opintoihin sitoutumisesta motivaation odotusarvoteorian näkökulmasta.
Kolmessa yliopistossa talvella 2020–2021 tehdyssä tutkimuksessa opiskelijoista tunnistettiin kuusi motivaatioprofiilia. Suurin joukko oli kohtalaisen motivoituneet, joilla opiskelu sujui varsin hyvin koronatilanteessakin. Ne opiskelijat, joille uuden opiskelumuodon haltuunotto oli vaikeaa tai jotka olisivat mieluummin opiskelleet kampuksilla, olivat kaikkein kuormittuneimpia etäopiskelusta.
Etäopiskelusta kuormittuneilla motivaatio opiskella laskee odotusarvoteorian mukaan. Silloin opintojen viivästyminen tai keskeyttäminen tulee todennäköisemmäksi. Jos opiskelija kuitenkin on hyvin sitoutunut opintoihinsa, etäyhteyksien kuormittavuus ei välttämättä vähennä motivaatiota.
Opiskelijakyselyjen mukaan opettajien digipedagogiset taidot vaihtelevat huomattavasti. Opettajien osaamisella ja asenteella on ollut varsin suuri merkitys sille, miten opiskelijat ovat kokeneet etäopiskeluajan ja miten motivoituneita he ovat olleet opintoihinsa. Ollaan tekemisissä opiskeluhyvinvoinnin kanssa.
Mitä opettaja voi tehdä, jotta opiskelijat voivat hyvin?
Digipedagogiikan lehtori Satu Aksovaara JAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta opasti opettajia ja ohjaajia Learning Design -ajattelutapaan. Hän korosti, että Learning Design eli oppimisen muotoilu on mindset, jossa opiskelija ja oppiminen ovat keskiössä.
Kun opiskelija on opintojensa kapteeni, kaikki itseohjautuvuuden elementit – omaehtoisuus, pystyvyys ja merkityksellisyys – ovat mukana. Opettajaa voi kuvata arkkitehtinä, joka digitalisaatiota hyödyntäen suunnittelee entisestään monimuotoistuvia oppimisprosesseja.
Satu Aksovaara kysyi, suunnittelevatko korkeakouluopettajat vielä opetustilanteita vai joko on päästy siihen, että suunnitellaan opiskelijan oppimista ja siihen liittyviä prosesseja. Opettaja voi tukea opiskelijaa tarttumaan oman oppimisensa peräsimeen monella tapaa. Hän voi mm. suunnitella oppimistehtävät niin, että opiskelija huomaa oman oppimisensa ja reflektoi omaa prosessiaan tai rakentaa digitaaliseen oppimisympäristöön osaamisesta palautetta antavia kohtia, joissa hyödynnetään tekoälyä ja oppimisanalytiikkaa.
Nostamalla opiskelijanäkökulman keskiöön Learning Design toimii oppimisen (ilon) ja samalla opiskeluhyvinvoinnin varmistajana.
Webinaarin aineistoihin voi tutustua tapahtuman verkkosivuilla: https://www.savonia.fi/tapahtumat/webinaari-korkeakoulujen-opettajille-ja-ohjaajille-onko-opiskeluhyvinvoinnin-perusta-pedagogiikassa-ke-13-10-klo-8-30/
Webinaarin järjestivät yhteistyössä OKM-rahoitteiset Suotuisa- ja Sillat-hanke. Se kokosi yli 120 korkeakoulupedagogiikan asiantuntijaa ja asiasta kiinnostunutta lähes 20 korkeakoulusta ajankohtaiseen ja aktiiviseen keskusteluun. Asiaan palataan vielä!
Marja Kopeli
koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen / Suotuisa-hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu