AMK-kirjastojen kansallisella käyttäjäkyselyllä 19.9. – 14.10.2022 selvitettiin asiakkaiden mielipiteitä kirjaston palveluista. Käyttäjäkyselystä tiedotettiin kirjaston kotisivuilla, Savonia-Finnan bannerissa, Instagramissa sekä kirjaston ja ammattikorkeakoulun infotauluilla. Vastaajien kesken arvottiin kansallisesti älykello, ja Savonian kirjasto arpoi lisäksi 50 kpl kirjaston omia haalarimerkkejä. 

Vastaajina etupäässä 1. ja 2. vuoden opiskelijat

Savoniasta saatiin yhteensä 512 vastausta, joista tässä käsitellään 505 vastausta; musiikin ja tanssin yksikön kirjastoa arvioineiden vastaukset huomioidaan Taideyliopiston analyysissa. Vastausmäärä kasvoi aiemmista vuosista, vuonna 2017 vastauksia oli 413 ja koronakeväänä 2020 yhteensä 251. Tässä analyysissa ei ole tehty vertailua poikkeukselliseen koronakevään kyselyyn.

Vastaajista lähes 86 % (432) arvioi Kuopion kampuskirjasto Opusta. Iisalmen kampuskirjastoa arvioi 12,3 % (62) ja Varkauden kampuskirjastoa 2,2 % (11) vastaajista. Vastauskielinä olivat suomi, ruotsi ja englanti; lähes kaikki vastaajat olivat suomenkielisiä.  

Suurin osa vastaajista oli opiskelijoita (97 %). Ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita heistä oli 68 %, ja kolmannen tai neljännen vuoden opiskelijoita 27 % (kuva 1). Opiskelijoista amk-tutkintoa suorittavia oli 92 % ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia 5,7 %. Eniten vastaajia (taulukko 1) oli terveys- ja hyvinvointialoilta (37 %), tekniikan alalta (28 %) sekä kaupan ja hallinnon alalta (14 %). 

Paikan päällä ja verkossa vähintään kerran viikossa

Kirjaston käyttö ei ole siirtynyt täysin verkkoon, sillä suurin osa (82 %) käyttää kirjastoa niin paikan päällä kuin verkossa; Iisalmessa jopa 90 %. Ainoastaan paikan päällä asioi 11 % ja vain verkossa 7 %. (Kuva 2.)

Kirjaston palveluja käyttää päivittäin tai vähintään kerran viikossa 38 %. Muutaman kerran kuukaudessa palveluja käyttää 35 % vastaajista. (Kuva 3.)

Lainataan, käytetään Finnaa ja opiskellaan kirjastossa

Suurin osa vastaajista oli lainannut, palauttanut tai varannut aineistoa (78 %), käyttänyt Finnaa (75 %), ja opiskellut tai työskennellyt itsenäisesti kirjastossa (61 %). Kyselyn perusteella e-kirjat (55 %) näyttäisivät olevan e-lehtiä (29 %) huomattavasti suositumpia. E- kirjoja ja e-lehtiä puolestaan käytetään vastaavia painettuja enemmän. (Kuva 4.)

Kirjaston henkilökunnalta tietoa oli kysynyt 53 %, Iisalmessa jopa 77 %. Iisalmen suurempaa osuutta selittänee se, että kirjastossa hoidetaan perinteisten kirjastoasioiden lisäksi myös opiskelu- ja kampuspalveluasioita, mm. opiskelijakortteihin ja lukuvuositarroihin liittyviä asioita, ateriatukikortteja ja pysäköintilupia.

Avokommenteissa henkilökunta sai kiitosta ystävällisyydestä, ammattitaidosta ja avuliaisuudesta: ”Kirjastossa on aina ollut ammattitaitoinen henkilökunta paikalla, kun olen tarvinnut apua. Kirjastosta on varattavissa myös yksityistä ohjausta tiedonhakuun, jota olen käyttänyt ja saanut siitä avun.” 

Mikä on tärkeää ja missä onnistuttiin

Palveluiden tärkeydestä asiakkaalle ja niissä onnistumisesta kysyttiin asteikolla 1 ­– 5. Useimmat asiakkaiden tärkeimpinä pitämistä palveluista nousivat kärkeen myös onnistumisina (taulukko 2). ­

Kirjaston tärkeimmät palvelut olivat (4,70 – 4,62):

• kirjaston palvelut kokonaisuutena toimivat hyvin
• kirjaston sijainti on hyvä
• kirjaston omatoimikäyttö on helppoa
• saan tarvitsemani aineiston käyttööni sujuvasti
• kirjastolla on toimivat tilat
• kirjaston aineistot vastaavat tarpeisiini

Kirjaston onnistuneimmat palvelut (4,65 – 4,50):

• kirjaston omatoimikäyttö on helppoa
• kirjaston sijainti on hyvä                     
• saan kirjastosta ammattitaitoista palvelua
• saan helposti apua kirjaston henkilökunnalta
• kirjaston palvelut kokonaisuutena toimivat hyvin
• kirjaston palveluajat ovat riittävät

Eniten parantamien varaa onnistumisessa suhteessa tärkeyteen oli (kuilu -0,35 – -0,24) :

• saan tarvitsemani aineiston käyttööni sujuvasti
• kirjaston aineistot vastaavat tarpeisiini
• Finna-hakupalvelu on helppokäyttöinen
• kirjastolla on toimivat tilat

On tärkeää reagoida kohtiin, joiden merkitys on vastaajille suuri, mutta joissa ei olla onnistuttu. Tässä aineistossa suurimmat kuilut tärkeyden ja onnistumisen välillä liittyvät aineistoihin, hakupalvelu Finnaan ja tiloihin (kuva 5). Kuilujen vaihteluväli on pieni (–0,35 ja +0,11), joten kaikissa kohdissa onnistuttiin hyvin. Seuraavana tarkastellaan suurimpia tärkeyden ja onnistumisen kuiluja.

Suurin positiivinen kuilu (onnistuminen suurempi kuin tärkeys) oli väittämällä “Kirjaston viestintä on innostavaa”. Kirjasto viestii ajankohtaisista asioista kirjaston kotisivulla, opiskelijoiden Repussa, henkilökunnan Santrassa ja Instagramissa (288 seuraajaa). Kirjaston Instagramia oli seurannut 70 vastaajaa. Uutuuksista tiedotetaan Opuksen infotaulussa, Instagramissa ja Savonia-Finnan etusivulla, jonne alakohtaiset uutuudet päivittyvät automaattisesti.

Olisi mainiota, jos kaikki kirjat olisivat myös e-kirjoina

Suurin kuilu tärkeyden ja onnistumisten välillä liittyi aineiston sujuvaan käyttöön. Avovastauksissa kritisoitiin e-aineistojen liian lyhyttä laina-aikaa, lataamisen vaikeutta, lisensseistä johtuvia rajoituksia yhtäaikaisissa käyttäjissä sekä käytettävyyttä ja selkeyttä. Kirjaston henkilökunnan kokemuksen mukaan ulkomaisten palveluntarjoajien e-kirjojen käyttö on sujuvaa. Epäselvyyksiä esiintyy eniten kotimaisen tarjoajan palveluissa.

Yksittäisissä avovastauksissa kirjan paikantamista hyllystä pidettiin hankalana. Hienoista parannusta paikantamiseen on tulossa; rakennusarkkitehtiopiskelija laati vuodenvaihteessa Kampuskirjasto Opuksen pohjapiirroksen kirjastokarttaa varten. Kirjastokartta on Kansalliskirjaston palvelu, joka mahdollistaa Savonia-Finnan kautta paikannettujen julkaisujen sijainnin näyttämisen kirjastoa esittävällä kartalla.

Kirjat liikkuvat postitse kampuskirjastojen välillä ilmaiseksi, mutta varsinkin odotusajoissa on eroja. Esimerkiksi Varkauden omatoimikirjastossa on asiakaspalvelua ainoastaan kerran viikossa, joten aineiston siirtyminen Varkauteen saattaa kestää pahimmillaan toista viikkoa. Toiminta ei luonnollisestikaan ole asiakkaiden mielestä sujuvaa, mutta tällä hetkellä se on ainoa mahdollinen palvelutapa, vaikka uusia palvelumuotoja mietitäänkin. 

Toiseksi suurin kuilu tärkeyden ja onnistumisen välillä oli aineistojen vastaavuudessa käyttäjän tarpeisiin. Avovastauksissa oli kommentteja, joissa toivottiin yksittäisiä kirjoja tai lehtiä sekä painettujen että e-kirjojen määrään lisäystä: ”Lisää tenttikirjoja”, ”Kirjaston e-aineisto on suppea ja lisäksi standardien selaaminen vaatii liian paljon kikkailua”, ”Olisi mainiota, jos kaikki kirjat olisivat saatavilla myös e-kirjoina ja niitä olisi e-kirjoina lainattavissa useita kappaleita. Tähän asti suurin osa minua kiinnostavista e-kirjoista ovat olleet varattuina, kun teoksia on lainattavissa vain yksi kappale.” Alakohtaisesti eroja ei ollut.

Finna-hakupalvelun käytettävyydessä parantamista

Kolmanneksi suurin kuilu tärkeyden ja onnistumisen välillä oli Finna-hakupalvelun käytettävyydessä. Vastausten tarkempi tarkastelu osoitti, että Finnan käyttöä hankalana pitäneistä merkittävä osa ei ollut osallistunut kirjaston järjestämiin koulutuksiin.  Avovastauksista ei löytynyt selitystä, mikä Savonia-Finnan käytössä on hankalaa. Finnan mobiilikäyttö vaikuttaisi lisääntyneen merkittävästi ja sen ulkoasuun saatiinkin parannusta vuoden alussa. Mobiilikäyttöä ei tässä kyselyssä kysytty.

Kirjaston toimivia tiloja pidetään tärkeänä, Iisalmen kampuskirjasto uudistusvuorossa

Neljänneksi suurin kuilu oli kirjaston tilojen toimivuudessa. Kirjastokohtaisissa vastauksissa oli eroja kampusten välillä. Kampuskirjasto Opuksen tiloissa on ryhmätöitä tehnyt 59 %, Iisalmessa ainoastaan 15 %. Iisalmen kampuskirjaston tiloja pidettiin muita kirjastoja vähemmän viihtyisinä ja tiloihin esitettiin uudistustarpeita: ”Yleisilmettä voisi mahdollisesti vähän freesata. Kirjastossa ei ole fyysisesti hirveän mukavia työskentely pisteitä.” Tämä on ollut tiedossa. Iisalmen kampuskirjaston uudistaminen onkin jo alkanut samanaikaisesti, kun kampuksen yleisiä sisätiloja ja ympäristöä kehitetään monimuotoiseksi luontokampukseksi, jossa lähtökohtana ovat luonto ja kestävä kehitys. Sisätiloihin tuodaan luontokokemuksia – esimerkiksi luonnon materiaaleina, väreinä, kasveina, valoina ja valokuvina – rakennuksen aikakautta ja arkkitehtuuria kunnioittaen. Ensimmäinen vaihe, jossa uusitaan kirjaston kalusteita ja sisustusta, on valmis syksyllä 2023.

Opuksen avovastauksissa toivottiin vielä lisää rauhallisia opiskelutiloja niin ryhmätyöskentelyyn kuin itsenäiseen työskentelyyn: “Isompi tila rauhalliseen ja hiljaiseen opiskeluun, mielellään niin että olisi myös mahdollisuus opiskella niin sohvalla kuin työpöydän ääressä. Etenkin rauhallinen lukunurkkaus olisi omasta mielestäni tarpeellinen.” Myös äänimaailmaan toivottiin parannusta 32 kommentissa: ”Jos äänentasoa saisi alennettua, Savonian kirjasto olisi mielestäni täysi kymppi”. Opuksen vieressä on hiljainen tila Aatos yksintyöskentelylle, mutta sen käyttöaste on vähäinen. Äskettäin valmistunut pohjapiirros Opuksesta toivon mukaan lisäisi sen käyttöä.

Kirjasto edistää opintoja ja auttaa löytämään tarvittavaa tietoa

Vaikka aineistoihin liittyvissä onnistumissa on parannettavaa, niin tämän kysymyksen vastausten perusteella kirjaston aineistoja arvostetaan: ne edistävät merkittävästi opintoja ja kirjasto auttaa löytämään tarvittavaa tietoa.  Vastaajien mielestä merkittävimmät ovat (taulukko 3):

• kirjasto on edistänyt opintojani/työtäni tarjoamalla käyttööni aineistoja
• kirjasto on auttanut löytämään tarvitsemaani tietoa
• kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat helpottaneet tiedon saantiani.

Vähiten kirjaston oli koettu vaikuttavan osaamiseen tutkimuseettisissä kysymyksissä ja tekijänoikeuksissa, uusien ideoiden syntymiseen tai sosiaalisten kontaktien vahvistamiseen ja yhteisöllisyyteen. Nämä kolme kohtaa oli todennäköisesti koettu vaikeiksi arvioida, koska noin neljäsosa jätti ne kokonaan arvioimatta.

Ilman kirjastoa käyttäisin varmaan pelkästään Googlea

Suurin osa vastanneista kertoi, että kirjaston puuttuminen hankaloittaisi aineistojen saamista. Siitä aiheutuisi lisäkustannuksia, kun kirjoja pitäisi ostaa, mm. ”jäisi moni oppikirja hankkimatta, jos ei saisi helposti kirjastosta.” Osassa vastauksissa epäiltiin, ettei kaikkea opintoihin liittyvää tulisi ostettua tai hankittua muualta, vaan ”käyttäisin varmaan pelkästään Google hakukonetta.”

Tiedonhankinta vaikeutuisi, koska ”olisi paljon vaikeampaa löytää luotettavaa tietoa.” Muissa alueen kirjastoissa ei välttämättä ole samoja aineistoja tarjolla. Useassa vastauksessa mainittiin kirjasto opiskelutilana, jolloin työskentely ja ryhmätöiden teko hankaloituisi ilman kirjaston tiloja, mm. ”hiljainen ryhmätyöskentely ei onnistuisi niin hyvin.” Myös ajanviettopaikkana kirjasto nähtiin; “kirjasto on kiva paikka viettää hyppytunteja koulussa ollessa, joten ne olisivat tylsiä jos ei olisi kirjastoa.” Tiivistettynä “Kirjastosta ei voi luopua ikinä ja piste. 😊” 

Suosittelusta keskiarvoksi lähes 9

Näyttää siltä, että kirjaston tarjoamille palveluille, kokoelmille ja kohtaamispaikoille on tarvetta. Kysymyksen miten todennäköisesti suosittelisit kirjaston palveluita opiskelijakaverillesi tai kollegallesi -vastausten keskiarvoksi (asteikolla 0-10) saatiin 8,93. Asiakasuskollisuuden NPS-arvoksi (arvosanan 9 tai 10 antaneet vähennettynä arvosanan 0-6 antaneilla) saatiin 62, kun se valtakunnallisesti oli 60. Yli 50 NPS-pistettä on tuloksena erinomainen. 

Kirjaston kokonaisarvosana oli 8,6 (asteikolla 0 – 10). Koska asiakaslähtöisyys on kirjastolle ensiarvoisen tärkeää, oli hienoa saada näin hyvä kokonaisarvosana.

Kyselyssä nousi esille kirjastotilan merkitys opiskelussa ja oleskelussa. Kyselyn tulokset vahvistivat jo aiemmin käynnistyneen Iisalmen kampuskirjaston uudistusprojektin tarpeellisuuden; kirjastoon suunnitellaan kirjojen lisäksi tilaa myös opiskelulle ja oleskelulle. Ryhmätyötilojen ja rauhallisten opiskelutilojen varaamiseen tarvittaisiin parempia tilakarttoja ja helppo tilavarausohjelma, jotta kampuksen vapaat tilat löytyisivät ja olisivat helposti varattavissa.

Kyselyn vastaajista suurin osa oli ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita. Kuinka saadaan kuuluviin avoimen ja ylemmän amk-opiskelijoiden, kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan ajatuksia seuraavaan kyselyyn vuonna 2024?

Muuttuvassa tieto- ja opiskeluympäristössä palvelujen tulee olla yhä enemmän paikkaan sitomattomia. Elektronisten aineistojen merkitys tulee kasvamaan, mutta kustannusten nousu luo tulevaisuudessa yhä enemmän haasteita. Tässä kyselyssä vain muutama vastaaja oli käyttänyt avoimen oppimisen palveluja, joten vielä ei tullut vastausta, olisiko avoimella tieteellä ratkaisumalleja monimuotoistuvassa opiskeluympäristössä.

Kirjoittajat:

Anne Mikkanen, informaatikko, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Räty-Härkönen, informaatikko, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jaana Vaittinen, tietopalvelusihteeri, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kansallisella tasolla käyttäjäkyselyn tuloksia on tarkasteltu artikkelissa https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/kaikkea-ei-voi-eika-ole-tarpeen-omistaa-itse-amk-kirjastojen-kayttajakysely-2022