Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään loppuelämään, sekä ihmislähtöiseen ja kunnioittavaan saattohoitoon. Saattohoito tarkoittaa kuolevan ihmisen hoitamista hänen elämänsä viimeisinä viikkoina tai päivinä. Hyvällä laadukkaalla saattohoidolla tuetaan myös muistisairasta ihmistä elämään niin täysipainoista elämää kuin mahdollista myös tehostetun palveluasumisen yksiköissä.

Sosiaali- ja terveysministeriön 2017 antaman saattohoitosuosituksen mukaan ihmiselle on tarjottava hyvää laadukasta saattohoitoa, siellä missä hän on. Tämän vuoksi on tärkeää, että tehostetun palveluasumisen piirissä olevat ihmiset hoidetaan omassa kodissaan kuolemaansa saakka. Tehostetun palveluasumisen henkilökunnalla tulee olla osaamista ja keinoja hoitaa palliatiivista ja saattohoitoa vaativia asukkaita, sekä kohdata heidän läheisiään.

On tunnistettu, että hoitajat kaipaavat tukea saattohoidettavien oireiden tunnistamiseen ja ennakoimiseen, läheisten kohtaamiseen sekä psykososiaalisen ja eksistentiaalisen tuen antamiseen. Läheiset toivoivat ihmislähtöistä ja yksilöllistä saattohoitoa. Saattohoidon laatuun pystytään vaikuttamaan lisäämällä hoitohenkilökunnalle koulutusta ja erityisosaamista. Saattohoidon koulutuksella on myös vaikutusta hoitajien työnhyvinvointiin, jaksamiseen ja asenteeseen.

YAMK-opinnäytetyönä toteutetussa kehittämistyössä muistisairaiden palvelutalon hoitohenkilökunta arvioi tarvitsevansa saattohoitoon liittyvää lisäkoulutusta etenkin oirehoitoon, kuolemasta puhumiseen sekä läheisten ohjaamiseen. Koulutustarpeiden perusteella yksikköön luotiin koulutussuunnitelma, mikä sisälsi kaikkiaan kahdeksan koulutustapahtumaa syksyn 2022 aikana. Koulutusten sisällöt käsittelivät muun muassa saattohoitopotilaan oirehoitoa, lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitomenetelmiä, psykososiaalista tukea, sekä yhteistyötä läheisten kanssa, henkilökunta suoritti myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman saattohoitopassin.

Koulutuskokonaisuuden jälkeen hoitohenkilökunta arvioi koulutusten tuottaneen lisää osaamista muun muassa psykososiaalisen tuen toteuttamiseen, kuoleman puheeksi ottamiseen ja omaisyhteistyöhön. Koulutuskokonaisuus lisäsi rohkeutta läheisten mukaan ottamiseen saattohoitotyöhön. Läheisiä on ohjattu ja osallistettu esimerkiksi läheisen avustamiseen ruokailussa sekä suun hoidossa.

Henkilökunnan kokemusten mukaan koulutuksiin osallistuminen vahvisti heidän ammattitaitoaan ja lisäsi heidän osaamistaan kuolevan ihmisen oirehoidossa sekä lääkkeellisillä että lääkkeettömillä hoitomenetelmillä. Henkilökunta arvioi myös, että koulutusten jälkeen heillä on vahvaa osaamista saattohoidon tarpeen tunnistamiseen ja lähestyvän kuoleman merkkien arvioimiseen.

Hoitohenkilökunta hyötyy ammatillisesta palliatiivisen- ja saattohoidon lisäkoulutuksesta muistisairaiden hoitotyössä. Oppilaitosten ja työelämäorganisaatioiden tulisi järjestää monipuolisia, eri tasoisia ja pituisia tarkoituksen mukaisia koulutuksia työelämän organisaatioiden tarpeisiin kansallisten linjausten mukaisesti.

Kirjoittajat:

Laura Huttunen, SH YAMK -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Turunen, lehtori, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Huttunen Laura, 2023. Hoitohenkilökunnan saattohoito-osaamisen kehittäminen tehostetun palveluasumisen yksikössä. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Työryhmän suositus osaamisen laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuolloin palvelujärjestelmälle. http://stm.fi/documents/1271139/5933711/RAPORTTI_Palliatiivisen+hoidon+ja+saattohoidon+järjestäminen.pdf/b3877884-2344-44e4-bc05-f0d12785c1c0. Viitattu 11.5.2021.
Vattula, Kati, Rajala, Mira, Kuivila, Heli-Maria, Hökkä, Minna & Kaakkinen, Pirjo 2020. Lähihoitajien kokemukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta. Hoitotiede 32 (2), 122–133.
Voutilainen, Päivi & Löppönen, Minna 2020. Hyvä ympärivuorokautinen hoito. Käypähoitosuositus. https://www.kaypahoito.fi/nix01676. Viitattu 27.4.2021.