Huhtikuun alussa 2022 Kiuruvedellä lanseerattiin uusi tapahtuma nimeltä Hingunniemen hevoskasvatuspäivä. Tapahtumassa välitetään ajankohtaista hevosalan tietoa ja opitaan hevoskasvatuksen teemoista käytännönläheisesti, kuten esimerkiksi tällä kertaa hevosten liikkeiden arvioimisesta maneesiympäristössä. Hevoskasvatuspäivän oleellisena tavoitteena on, että kasvattajat pääsevät kohtaamaan ja keskustelemaan hevoskasvatuksen eri teemoista.

Ensimmäisen Hingunniemen hevoskasvatuspäivän teemana olivat hevosen luonne jalostuksen näkökulmasta sekä varsojen erilaiset vieroituskäytänteet. Moni hevoskasvattajien tapahtumista järjestetään eteläisemmässä

Suomessa, joten Ylä-Savossa pidettävä tapahtuma on erittäin tervetullut erityisesti pohjoisemmille hevoskasvattajille ja kasvatuksesta kiinnostuneille. Hevoskasvatuspäivän järjesti Maatila 2030 -hanke. Tapahtuma tullaan järjestämään tulevaisuudessa vuosittain.

Hevoskasvatuspäivän aloittivat hevoskasvattaja ja näyttelytuomari Katja Kannisto sekä suomenhevoskasvattaja ja agronomi Toini Immonen. He luennoivat hevosten luonteesta ja sen arvioimisesta. Hevosen luonteen muodostavat niin perinnölliset, kuin ulkoisetkin tekijät. Luonnetta voidaan arvioida monin erilaisin termein, ja termejä voidaan myös tulkita hieman eri tavalla. Se, onko esimerkiksi vireys luonteenpiirteenä positiivinen vai negatiivinen asia, riippuu muun muassa hevosen käyttötarkoituksesta, johon se on jalostettu.

Hevosen luonnetta on arvioitu kautta aikojen käyttökokeissa. Niissä saadaan arvosteltua luonnetta ja ominaisuuksia, jotka on saavutettu koulutuksen ja koulutettavuuden avulla. Katja oli listannut hevosten luonnearvioita, mistä hahmottui, kuinka luonteen arvioiminen on muuttunut ajan saatossa. Esimerkiksi luonteenpiirteitä kuvaavat termit ovat jonkin verran monipuolistuneet 2000-luvun puolella.

Katja ja Toini esittelivät jalostustavoitteissa esiintyviä luonnetermejä niin juoksijoille kuin ratsuhevosillekin. Luennolla käytiin läpi luonteen arvioimista käyttökokeissa. On tärkeää muistaa, että hevosen luonnetta punnitaan koko jalostusarvostelutilaisuuden ajan eikä ainoastaan silloin, kun hevosta ajetaan tai ratsastetaan. Luonne arvioidaan sanallisesti sekä pistein, joista alhaisin on 4 (hylätty) ja korkein 10 (kiitettävä). Toini muistutti, että vaikka arvosana 7 (hyvänpuoleinen) mielletään usein huonoksi, se on kuitenkin hyvä arvosana ja siihen voi olla tyytyväinen.

Myös paneelikeskustelussa käytiin läpi hevosen luonnetta kasvatustyössä. Panelisteina toimivat Toini Immosen ja Katja Kanniston lisäksi menestyneet hevoskasvattajat Mikko Väisänen, Petra Rantala ja Elina Jääskelä sekä eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Anna-Mari Olbricht.

Paneelikeskustelun juontajana oli Ylä-Savon ammattiopiston opettaja ja hankeasiantuntija Jenna Hartojoki, shetlanninponikasvattaja hänkin. Panelistit kertoivat kokemuksiaan luonteen tärkeydestä ja sen huomioimisesta kasvatustyössä. On oleellista pohtia, millaiseen käyttötarkoitukseen hevosia tai poneja halutaan kasvattaa. Lasten ja nuorten käsiteltäviksi tarkoitetut ponit eivät voi olla luonteeltaan samanlaisia kuin esimerkiksi kilpailevat hevoset. Lasten ja nuorten käyttöön jalostettavien ponien toivotaan olevan sopeutuvaisia ja helposti käsiteltäviä. Jääskelä kommentoi, että hän huomioi luonteenpiirteet myös ponin myyntitilanteessa.

Hän haluaa, että oikeanlainen poni menee oikeanlaiseen perheeseen. Rantala puolestaan arvostaa kisahevosen voittoprosenttia, sillä se kertoo suoritusvahvuudesta ja työnteon moraalista. Moni panelisteista toivoi, että hevonen on luonteeltaan nöyrä ja hevoselta löytyy palveluhalukkuutta, oli kyseessä sitten ratsu tai ravuri. Hevoskasvattajalle on aina jännittävää, millainen varsasta tulee. Kaikki hevoset ovat yksilöinä erilaisia. Mikäli oreilla tai tammoilla on jo jälkeläisiä, niistä voidaan päätellä, mitä ominaisuuksia kyseiset yksilöt periyttävät.

Kirjoittajat:

Krista Tirronen, projektiasiantuntija, luonnonvara-ala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala, Savonia-ammattikorkeakoulu