Inkontinenssi eli virtsankarkailu aiheuttaa usein psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, kuten masennusta, sosiaalista yksinäisyyttä, heikentynyttä itseluottamusta, perheen sisäisiä ongelmia, hajuhaittoja. Siitä on tullut yksi tärkeimmistä kansanterveyteen vaikuttavista kroonisista sairauksista. Kerääntymiseen liittyvät oireet ovat pakkovirtsankarkailu, ponnistusvirtsankarkailu, sekamuotoinen virtsankarkailu, yliaktiivinen rakko ja nokturia eli yövirtsaisuus. Tyhjentymiseen liittyvät oireet ovat virtsaamisen aloittamisen vaikeus, epätäydellinen virtsarakon tyhjentyminen, heikko tai katkeileva virtsasuihku ja jälkitiputtelu. Ylivuotovirtsankarkailussa virtsan karkaaminen liittyy virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön eli virtsaretentioon sekä virtsaumpi.

Inkontinenssille altistavia tekijöitä on useita

Inkontinenssi ei ole yksistään iäkkäiden naisten ongelma. Naisen ikääntyessä virtsaputki lyhenee, sen sulkupaine pienenee ja limakalvo ohenee estrogeenituotannon vähenemisen vuoksi ja ilmaantuu karkailua. Yli 30-vuotiailla naisilla, jotka eivät ole synnyttäneet, on myös lisääntynyttä inkontinenssia. Raskaudella ja synnytystavalla on havaittu olevan vaikutusta inkontinenssiongelmiin. Ylipaino on yksi suuremmista riskitekijöistä. Mitä suurempi BMI (> 24) sitä korkeampi riski virtsankarkailuun. Hoitamattomat emättimen alueen valko- ja punajäkälä voivat kurouttaa ja liimata ihoaluetta yhteen ja näin aiheuttaa virtsaamisongelmia.

Perussairaudet voivat aiheuttaa inkontinenssioireita kuten neurologisten sairaudet, diabetes sekä uniapnea. Lääkkeet ja niiden yhteisvaikutus voi myös altistaa inkontinenssivaivoihin. Emättimen limakalvojen kuivuminen ja ohentuminen liitetään yleensä vaihdevuosiin. Samaista ongelmaa voi esiintyä synnyttämättömillä ja synnyttäneillä naisilla, jolloin voi esiintyä inkontinenssiongelmia. Tupakointi suurentaa sekamuotoisen inkontinenssin riskiä, virtsapakko-oireita ja tihentynyttä virtsaamistarvetta. Ympäristötekijöistä esimerkiksi wc:n sijainti ja saavutettavuus on hyvä huomioida. Erilaiset laskeumat (kohdun-, emättimen-, virtsarakon kaulan- ja suolenlaskeumat) altistavat inkontinenssille ja ummetukselle sekä ulosteen karkailulle. Aina syytä ei kuitenkaan löydy tai se on monen asian summa.

Mikä sitten avuksi, kun pissa karkaa?

Inkontinenssin hoito on muovautunut kaikkialla saman suuntaiseksi, joka aloitetaan ensisijaisesti konservatiivisesta hoidosta, siirtyen fyysisiin laitteisiin ja lääkkeisiin ja lopulta kirurgiseen toimenpiteeseen. Lantionpohjan vahvistaminen ja elämäntapojen muuttaminen, mukaan lukien asianmukainen nesteen saanti ovat tärkeässä osassa itsehoitoa.

Virtsaamisvaivat eivät ole aina täysin parannettavissa. Joskus tarvitaan apuvälineitä, kuten vuotosuojia tai toisto- ja kestokatetrointia. Virtsaputken tueksi voidaan laittaa emättimeen asetettava tamponi, uretrarengas, laskeumarengas- tai kuutio. Ikääntyessä lihasvoimat heikentyvät vähitellen ilman säännöllistä harjoittelua. Arkiliikunta, kuten kävely, edesauttaa rakon hallintaa ja pitää lihaskuntoa yllä. Varhainen lantiolihasten kunnossapito on yksi tärkeimmistä konservatiivisista hoidoista.

Tiedosta hoitopolun posteriksi

Kehittämistyön aihe löytyi molempien tekijöiden työyksiköiden (naistentautien poliklinikalla) tarpeesta selvittää inkontinenssiasiakkaan hoitopolku, joka palvelee asiakasta itseään. Hoitopolun mallissa haluttiin korostaa myös konservatiivisen hoidon tärkeyttä, oli hoitolinja mikä tahansa. Hoitopolun myötä voidaan havaita myös miten läheisesti moniammatilliset tiimit linkittyvät toisiinsa naisten inkontinenssin hoidossa. Tavoitteena on jakaa tietoa inkontinenssia sairastavan naisen hoitopolusta omissa erikoissairaanhoidon organisaatioissamme. Kehittämistyö konkretisoitui posteriksi.

Kehittämistyötä aloittaessa kartoitettiin aluksi molempien sairaaloiden, Jyväskylän sairaala Novan ja KYS:n sen hetkiset käytänteet ja ohjauksen sisältö kohdatessa inkontinenssia sairastava naisasiakas. Tiedonkeruussa pääpaino oli tuoreessa tutkitussa tiedossa. Posterin tarkoitus oli tuoda tietoa asiakkaalle hänen hoitopolussaan, miten hoidon suunnittelu etenee ja mitä vaihtoehtoja voi olla. Lisätavoitteena pidettiin hoitajavastaanottomallin sijoittuminen hoitopolkuun sekä käytänteisiin. Valmista hoitopolkua tuli voida käyttää myös asiakasohjaamisessa sekä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa omissa yksiköissä.

Kehittämistyön prosessia kuvataan PDCA- mallin mukaisesti, jota paljon käytetään terveydenhuollossa parantamaan hoitotyötä, sen tehokkuutta, laadunvarmistusta ja kehitystä. Näkökulma asetetaan tekijälähtöiseksi. Koko työprosessi jaetaan neljään osaan ja tarkastellaan kutakin osa-aluetta erikseen. PDCA-mallissa on neljä vaihetta: P = plan, suunnittelu. Ongelman tunnistaminen. Mitkä tekijät vaikuttavat ongelmaan. Mitä tietoa on ongelmasta, ja mistä saadaan lisää tietoa. Kehittämisen tavoite, mitä tuloksia tai muutoksia halutaan ja millä resurssein. D= do, toteuta suunnitelma. C= check, varmista toteutus. A= act, toteuta korjaavat toimenpiteet, päivitys. Näin saatiin valmis posteri käytänteisiin.

Kirjoittajat:

Saara Ahola, kätilö, seksuaalineuvoja, sairaala Nova Jyväskylä, saara.ahola@ksshp.fi
Kati Kaasinen, kätilö, KYS, kati.kaasinen@kuh.fi
Saijamari Hiltunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, saijamari.hiltunen@savonia.fi
Tiina Hirvonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, tiina.hirvonen@savonia.fi

Lähteet:
Abrams Paul, Cardoza Linda, Fall Magnus, Griffiths Derek, Rosier Peter, Ulmsten Ulf, Van Kerrebroeck Philip, Victor Arne & Wein Alan 2003. The standardisation of terminology in lower urinary tract function: report from the standardisation sub-committee of the International Continence Society. (Virtsaamisvaivatyypit ja niiden määritelmät International Continence Societyn (ICS) mukaan) Urology 2003; 61:37–49. https://www.goldjournal.net/action/showPdf?pii=S0090-4295%2802%2902243-4. Viitattu 10.4.2022.

Airola, Kristiina 2021. Valkojäkälä. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 8.2.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00540. Viitattu 7.4.2022.

Ala-Nissilä, Seija. Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito 2017. https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/1_2017/vain-verkossa/naisen-virtsaamishairioiden-laakehoito.

Ala-Nissilä, Seija & Nuotio Maria 2019. Virtsaamisvaivat iäkkäillä naisilla. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo15236.

Bosch Ruud, JLH., Weiss, Jeffrey, P. 2013. The prevalence and causes of nocturia (nocturian esiintyvyys ja syyt). J Urol 2013;189: S86– S92. DOI: 10.1016/j.juro.2012.11.033. https://www.auajournals.org/doi/pdf/10.1016/j.juro.2012.11.033. Viitattu 6.4.2022.

Chang, Xiaoxia, Ge, Huan, Ye,Guihua, Quan,Xiaojie, Shen, Wei, Zhang,Chunzi, Huan, Mengyao & Wu, Jie 2021. Analysis of pelvic floor electrical physiological parameters in nulliparous women with stress urinary incontinence (Lantionpohjan sähköfysiologisten parametrien analyysi synnyttämättömillä naisilla, joilla on stressi-inkontinenssi). Androl Urol.2021 huhtikuu;10(4):1620–1626. doi: 10.21037/tau-20–1235. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8100828/pdf/tau-10-04-1620.pdf. Viitattu 3.4.2022.

Erola, Hannaleena 2021. Virtsanäyte kotona. Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/snk05090/virtsanayte-kotona. Viitattu 3.4.2022.

Flinkman Mervi 2018. Itsenäiset hoitajavastaanotot sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa. Tehyn julkaisusarja B Selvityksiä 2/18. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2018/2018_b2_itsenaiset_hoitajavastaanotot_id_11830.pdf. Viitattu 16.4.2022.

Hage-Fransen, Monique, A.H., Wiezer, Maaike, Otto, Amy, Wieffer-Platvoet. Marleen, S., Slotman, Mariska, H., Nijhuis-van der Sanden, Maria, W.G. & Pool-Gouldzwaard, Annelies, L. 2020. Precnancy- and obstetric- related risk factors for urinary incontinence, fetal incontinence, or pelvic organ prolapse later in life: Asystematic review and meta-analysis (Raskauteen ja synnytykseen liittyvät virtsateiden riskitekijätinkontinenssi, ulosteen pidätyskyvyttömyys tai lantion elimen esiinluiskahdus myöhemminelämässä: Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi). https://doi.org/10.1111/aogs.14027. https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/aogs.14027.Viitattu 6.4.2022.

Hu, Jocelyn, S. & Pierre, Elyse, Fiore 2019. Urinary Incontinence in Women: Evaluation and Man agement (Naisten virtsankarkailu: arviointi ja hallinta). Am Fam Physician. 2019 Sep 15;100(6):339–348. https://www.aafp.org/afp/2019/0915/afp20190915p339.pdf. Viitattu 1.4.2022.

Laurikainen, Eija 2019. Naisten virtsankarkailun nauhaleikkaukset. Lääkärilehti 24–31/ 2019 vsk 7.

MCS tietoa, osaamista ja ratkaisuja. https://mcs.fi/pdca-malli-ja-jatkuva-parantaminen/. Viitattu 5.4.2022.

Mäkelä-Kaikkonen, Johanna & Karjalainen, Päivi 2021. Lantiopohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä. Tieteessä katsaus, Lääkärilehti 49/2021 vsk 76, 2951–2957. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137006/SLL492021_2951.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 6.4.2022.

Nuotio, Maria, Ala-Nissilä, Seija & Tammela, Teuvo 2017. Iäkkäiden virtsaamisvaivat ja niiden hoito. Lääkärilehti 44/2017 geriatria s.2515–2520. https://terveysportti.mobi/xmedia/duo/duo15236.pdf. Viitattu 1.4.2022.

Oulun ultra, potilasohje 2018. https://oulunultra.fi/palvelut/virtsaelinten-ultraaanitutkimus/

Perttilä Ilkka & Mikkola Tomi. Kystoskopia virtsainkontinenssin diagnostiikassa 2016. Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nix01807.

Perttilä, Ilkka &Mikkola Tomi 2017. Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa. Duodecim Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nix00567.

Perttilä Ilkka, Mikkola Tomi. Mittausten merkitys virtsankarkailupotilailla 2021. Duodecim Käypä hoito

Rajavuori, Anna, Repo, Jussi,P., Häkkinen, Arja, Palonen, Pirkko, Multanen, Juhani, Aukee, Pauliina 2021. Äidin virtsankarkailun riskitekijät raskauden ja synnytyksen jälkeen: Prospektiivinen kohorttitutkimus. European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology: X osa 13, tammikuu 2022, 100138. doi:10.1016/j.eurox.2021.100138. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8605044/. Viitattu 3.4.2022.

Saarelma, Osmo 2021. Tiheävirtsaisuus (pollakisuria) ja yliaktiivinen virtsarakko. Lääkärikirja Duodecim 25.8.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00929. Viitattu 8.4.2022.

Serlin, David,C., Heidelbaugh, Joel, J., Stoffel, John, T. 2018. Urinary Retention in Adults: Evaluation and Initial Management (Virtsaretentio aikuisilla: Arviointi ja alustava hallinta). American Family Physician 2018, 15.9. Volume 98(8):496–503. https://www.aafp.org/afp/2018/1015/afp20181015p496.pdf. Viitattu 7.4.2022.

Tiitinen, Aila 2021a. Virtsarakon kipuoireyhtymä (interstitiaalinen virtsarakkotulehdus). Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 28.4.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00727. Viitattu 10.4.2022.

Tiitinen, Aila 2021b. Virtsankarkailu naisella. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 28.4.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00182/virtsankarkailu-naisella. Viitattu 9.4.2022

Tiitinen, Aila 2021 c. Emättimen limakalvojen kuivuminen. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 16.9.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00118/emattimen-limakalvojen-kuivuminen?q=em%C3%A4ttimen%20limakalvojen%20kuivuminen. Viitattu 8.4.2022.

Virtsankarkailu (naiset). Käypähoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalaisen lääkäriseura Duodecim, 2017. https://www.kaypahoito.fi/hoi50050. Viitattu 7.4.2022.