Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jossa työskentelee yli 530 henkilöä kolmella eri kampuksella. Jokaisella työntekijällä on oma substanssiosaaminen, joka on muodostunut vuosien varrella työtä tekemällä. Työyhteisöiden sisällä on huomattava määrä hiljaista tietoa eli kokemusperäisesti syntynyttä tietoa. Hiljainen tieto eli kokemusperäinen tieto muodostuu elämäkokemuksen tai asiantuntijana hankitun tiedon avulla, jota ei välttämättä edes tunnisteta. Työelämässä hiljainen tieto muodostuu vuosien varrella, jolloin hiljainen tieto näkyy ammatillista osaamista laajempana tietona.

Hiljainen tieto voi olla esimerkiksi taito, jota ei ole helppo kuvailla kirjallisesti tai opettaa kädestä pitäen. Organisaatioiden menestymisen näkökulmasta hiljaisen tiedon tunnistaminen, ja hyödyntäminen ovat nykyaikaisissa työyhteisöissä avainasemassa. Savonia-ammattikorkeakoulussa on meneillään osaamisen kehittämiseen liittyvä projekti, jonka tarkoituksena on tunnistaa henkilöstön osaaminen ohjelmiston avulla. Ohjelmiston avulla pystytään tunnistamaan entistä paremmin organisaation sisällä oleva hiljainen tieto ja hyödyntää sitä paremmin. (Kuiri 2022; Pohjalainen 2012; Salonen 2017.)

Opettajien hiljainen tieto

Opettajien hiljainen tieto tarkoittaa muun muassa kykyä kuunnella ja havainnoida sensitiivisestä näkökulmasta opetettavien reaktioita opetustilanteissa (pedagoginen ymmärtäminen). Pedagoginen ymmärtäminen on monisyinen rakenne, joka koostuu kyvystä havainnoida erilaisia vihjeitä, joiden perusteella tehdään muutoksia opetustilanteisiin kyseisessä hetkessä ja huomioidaan opetuksien suunnittelussa. Hiljaisen tiedon avulla opettajat pystyvät samanaikaisesti noudattamaan opetussuunnitelmaa ja muokkaamaan opetuksen sisältöjä niin, että opiskelijat reagoivat halutunlaisesti opetustilanteissa. Tämän tyylinen toiminta vaatii opettajilta herkkyyttä tehdä nopeita päätöksiä ja toimimista tilanteen mukaan. (Kuiri 2022; Toom ym. 2008, 48–53; Toom 2019.)

Hiljaisen tiedon siirtäminen opettajien keskuudessa

Asbarin ym. (2019) tutkimuksessa ilmenee opettajien tiedon jakamisen merkitys opettajien kesken. Tiedon jakamisella on suuri vaikutus siihen, kuinka tiedon jakaminen kehittää innovatiivista ajattelua ja ajan hermolla pysymistä. Tutkimuksesta korostuu tiedon jakamisen merkitys yli koulutusyksilöiden välillä, jolloin resilienssi muutoksia kohtaan kasvaa. Yksi parhaimmista keinoista varmistaa tiedon jakaminen, on luoda positiivinen ympäristö tiedon siirtämistä varten, joka myös mahdollistaa innovatiivisen ajattelun kehittymisen. (Asbari ym. 2019.)

Eshchar-Netzin ja Vedder-Weiss (2020) mukaan opettajia olisi hyvä rohkaista yhdistämään reflektointia ja kysymistä kokeneemmilta opettajilta järjestelmällisesti. Tutkimuksen mukaan yhteistyö mahdollistaa nähdä erilaisia näkökulmia, tutkia ja löytää yhdessä ratkaisuita pohdittuun aiheeseen. Tämän tyylinen toiminta mahdollistaa hiljaisen ammatillisen tiedon muuttumisen näkyväksi jaetuksi tiedoksi. (Eshchar-Netzin & Vedder-Weiss 2020.)

Savonia-ammattikorkeakoulussa hyödynnetään tällä hetkellä erilaisia keinoja siirtää kokemusperäistä tietoa eli hiljaista tietoa. Moni opettaja ei välttämättä tiedosta kaikkia jo käytössä olevia malleja, sillä ne ovat luonteva osa lukuvuosisuunnittelua. Yhteisopettajuus on hyvä esimerkki, millä tavalla hiljaista tietoa siirretään opettajalta opettajalle. Yhteisopettajuuden tarkoituksena on jakaa opetuksen hyviksi koettuja käytänteitä, ja mahdollistaa ajatuksien vaihto yhteisen opintojakson tiimoilta. Yhteisopettajuuden mallia voidaan kutsua myös vertaismentoroinniksi, jolloin hiljainen tieto siirtyy, mutta ei muutu välttämättä näkyväksi. Vertaismentoroinnin lisäksi yhteisopettajuudesta voidaan nähdä yhdessä tekemisen dialogista mallia, jossa pyritään artikuloimaan hiljaista tietoa keskustelun avulla. Keskustelun avulla ajatus kirkastuu huomioiden osallistujien omat lähtökohdat ja käsitykset, jolloin dialogin yhteydessä kokemusperäisesti syntynyt osaaminen eli hiljainen tieto siirtyy. (Kuiri 2022; Toom ym.2008, 203–209.)

Kuinka varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen Savonia-ammattikorkeakoulun opetuksissa?

Kuirin (2022) tutkimuksen perusteella hiljaisen tiedon siirtämisen keskiössä on tiedon tekeminen näkyväksi tavalla tai toisella. Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen ei tarvitse olla aina kirjallisessa muodossa, sillä kokemusperäinen tieto muuttuu jatkuvasti. Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen tulisi olla sekä kirjallista, että menetelmäperustaista. Kuirin (2022) tekemän havainnoinnin ja aivoriihityöpajan yhdeksi merkittävimmäksi havainnoksi nousi yhteisopettajuuden merkitys hiljaisen tiedon siirtämisessä, jota voitaisiin rikastaa vaihtamalla aika ajoin opettajaparia. Tällä menetelmällä varmistettaisiin hiljaisen tiedon siirtyminen monipuolisesti opettajalta toiselle reflektoinnin ja kyselyn avulla. Toinen merkittävä keino on mahdollistaa tiimin sisäinen tiedon vaihtaminen säännöllisesti esimerkiksi Learning Cafe-menetelmän tai aivoriihityöskentelyn avulla.

Mikäli hiljaisen tiedon siirtymiselle ei ole määritelty selkeää säännöllistä rytmiä, hiljainen tieto ei siirry Savonia-ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti. Kuirin (2022) tutkimuksen perusteella tulisi tiimissä määritellä selkeät ajankohdat hiljaisen tiedon siirtämiselle, jotka voisivat olla esimerkiksi lukuvuoden alussa ja lopussa.

Kirjoittaja: Tiina Kuiri, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Asbari, Masduki, Mayesti, Wijayanti, Laksmi, Hyun, Chi, Choi, Purwanto, Agus & Santoso, Budi, Priyono 2019. Effect of Tacit and Explicit Knowledge Sharing on Teacher Innovation Capability. Dinamika Pendidikan 14 (2) (2019) 227–243. Verkkojulkaisu. https://pdfs.semanticscholar.org/049c/2c6877af087f0d5cfe0eb9dea2ad5018be45.pdf. Viitattu 30.12.2022.

Eshchar-Netz, Livat & Vedder-Weiss, Dana 2020. Teacher learning in communities of practice: The affordances of co-planning for novice and veteran teachers’ learning. Journal of Research in Science Teaching. Research article. https://www.researchgate.net/publication/345015417_Teacher_learning_in_communities_of_practice_The_affordances_of_co-planning_for_novice_and_veteran_teachers’_learning. Viitattu 30.12.2022.

Kuiri, Tiina 2022. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen opintojaksojen suunnittelussa. Savonia-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö.

Pohjalainen, Marjut 2012. Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus viimeaikaiseen kehitykseen. Informaatiotutkimus, 31(3). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/inf/article/view/7079. Viitattu 20.12.2022

Salonen, Eveliina 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Verkkojulkaisu. Helsinki: Alma Talent. https://bisneskirjasto.almatalent.fi/teos/HAHBBXDTEB Viitattu 5.12.2022.

Toom, Auli 2019. Tacit Knowledge in Teacher Education. Verkkojulkaisu. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/337567/TOOM_Tacit_Knowledge_in_Teacher_Education_2019.pdf?sequence=1. Viitattu 20.12.2022

Toom, Auli, Onnismaa, Jussi & Kajanto, Anneli 2008. Hiljainen tieto: tietämistä, toimimista, taitavuutta. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: Gummerkusen Kirjapaino Oy.