Green Care -toiminnassa on kyse luonnon harkitusta ja tavoitteellisesta käytöstä ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseen. Vaikka luonnon terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat suomalaisille tuttua ja luonto onkin yksi keskeisimmistä Green Care -toiminnan perusperiaatteista, kyseessä ei ole pelkästään passiivinen luontokokemus. Green Care -toiminnan tarjoaja noudattaa toiminnassaan lakeja, asetuksia ja hyviä tapoja ja siten tarkastelee menetelmien soveltuvuutta tavoitteellisesti ja vastuullisesti tutkimustietoon perustuen. Hyvinvointia edistävät vaikutukset syntyvät asiakaslähtöisesti esimerkiksi luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Luontoa ovat esimerkiksi maatila, puutarha- ja viherympäristö tai ylipäätään eläimet.

Eläimet Green Care -toiminnassa

Yksi keskeinen Green Care -toiminnan muoto on eläinavusteiset menetelmät. Eläinavusteinen työskentely (Animal-Assisted Interventions, AAI) voi olla eläinavusteista terapiaa (Animal-Assisted Therapy, AAT), eläinavusteista toimintaa (Animal-Assisted Activities, AAA) ja eläinavusteista kasvatusta (Animal-Assisted Education, AAE). Eläinavusteisessa terapiassa asiakkaalla on diagnoosi, jonka hoidolle on asetettu tavoite ja tavoitteen edistymistä seurataan järjestelmällisesti. Terapialla tuetaan fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä ja tunnetaitoja. Näitä tavoitteita voidaan saavuttaa esimerkiksi ratsastusterapian avulla. Eläinavusteinen toiminta voi olla harrastus- tai virkistystoimintaa. Suomessa se on esimerkiksi ystävä- ja kaverikoirien toimintaa. Kaverikoiratoiminnassa koiran avulla pyritään ilahduttamaan, piristämään sekä tuottamaan iloa ja elämyksiä. Se on vapaaehtoistoimintaa, jossa koirien kanssa vieraillaan lasten, iäkkäiden ja kehitysvammaisten luona esimerkiksi hoito-organisaatioissa ja kouluissa. Eläinavusteisessa kasvatuksessa pyritään edistämään erityisesti asiakkaan tiedollisia valmiuksia. Tästä esimerkkinä lukukoiratoiminta, jota käytetään lasten lukemisen oppimisen kannustamiseen ja lukemisesta innostamiseen.

Eläimen läsnäolosta apua psyykkiseen hyvinvointiin ja kuntoutumiseen

Jo muinaisista ajoista lähtien ihmiset ovat hyödyntäneet eläimiä eri tavoilla, mutta silloin toiminta ei ehkä ollut niin tietoista kuin nykyään. Viime vuosikymmeninä psyykkisen hyvinvoinnin osalta eläinavusteisuudesta on saatu lupaavia tuloksia muun muassa psykoterapeuttisessa kuntoutuksessa. Onkin todettu, että eläinavusteinen terapia voi olla tehokas hoitomuoto eläimistä pitäville henkilöille, jotka sairastavat esimerkiksi masennusta tai skitsofreniaa.

Tutkimuksissa on käytetty muun muassa koiria, delfiinejä, lintuja, kissoja, lehmiä, kaneja, frettejä ja marsuja. Näissä tutkimuksissa on asiakkaille esimerkiksi annettu mahdollisuus valita eläin, jonka kanssa toimia ja seurattu sen jälkeen asiakkaiden tilaa. Asiakkaat ovat seuranneet eläimen tekemisiä, silitelleet, hoitaneet ja leikkineet tai pelanneet niiden kanssa. Tutkimuksissa on todettu, että eläinten kanssa vuorovaikutuksessa olevilla on tapahtunut positiivista kehitystä sairauksien suhteen. Esimerkiksi tutkimuksessa, jossa masennusta sairastavat asiakkaat viettivät aikaa maatilan eläinten kanssa kaksi kertaa viikossa, todettiin asiakkaiden masennuksen lievittyvän ja itseluottamuksen kasvavan. Toisessa tutkimuksessa, jossa päihdetaustaiset asiakkaat saivat päivittäin olla vuorovaikutuksessa eläimien kanssa haluamallaan tavalla, havaittiin myönteistä kehitystä sosiaalisessa käytöksessä ja kasvavaa vuorovaikutusta toisten asiakkaiden kanssa.

Eläimistä saatavien positiivisten psykofysiologisten vaikutuksien on arveltu johtuvan siitä, että eläimen läsnäolo aktivoi ihmisen oksitosiinijärjestelmän. Tämän aktivaation kautta eläinavusteisuus onkin muun muassa parantanut asiakkaiden mielialaa ja vähentänyt pelkoa, ahdistusta ja levottomuutta. Sen on todettu myös vähentäneen fysiologista stressiä.

Eläimen läsnäoloa käytetään kuntouksessa esimerkiksi terapian saajan aktiivisuuteen motivoijana ja vuorovaikutuksen vahvistajana. Vuorovaikutus eläimen kanssa edistää asiakkaan sosiaalista käytöstä ja tunnetaitoja, empaattisuutta sekä rauhoittumis- ja virkistäytymistaitoja. Samalla se voi edistää hyvän terapiasuhteen syntymistä ja voimistaa muun kuntoutuksen vaikuttavuutta. On todettu, että eläin voi lisätä psykososiaalista turvallisuuden tunnetta henkilöillä, jotka kärsivät vaikeista kiintymys- ja luottamussuhdeongelmista. Eläin usein rohkaisee kuntoutujaa antamalla sosioemotionaalista tukea, jolloin asiakkaan on helpompi purkaa tunteitaan. Lisäksi eläin tarjoaa kuntoutujalle lohtua ja läheisyyden tunnetta. Kuntoutujan näkökulmasta vuorovaikutus eläimen kanssa voi olla käänteentekevä kokemus varsinkin, jos terapian etenemistä on hankaloittanut vuorovaikutushaasteet kuntoutujan ja terapeutin välillä. Näiden positiivisten vaikutuksien vuoksi eläinavusteisuudella voi olla ratkaiseva merkitys terveydentilan kohenemiseen tilanteissa, joissa muista terapiamuodoista ei ole saavutettu toivottua tulosta.

Suomessa eläinavusteisessa kuntoutuksessa työskentelevät yleisimmin koirat tai hevoset. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että koirien käyttö voi johtaa tehokkaampiin terapeuttisiin tuloksiin verrattuna muiden eläinten käyttöön. Tämä voi johtua koirien ”emotionaalisesta evoluutiosta”. Tämän hypoteesin mukaan koirat ovat kokeneet evoluutionaalisen sopeutumisen ihmisten kognitiivisesti haastavaan sosiaaliseen ympäristöön, jonka vuoksi koirat kykenevät moninaisten sosiaalisten suhteiden luomiseen ihmisten kanssa. Sen vuoksi koirat kykenevät vastaaman ihmisten tarpeisiin ja tätä voidaan hyödyntää eläinavusteisuudessa.

Eläinavusteiset menetelmät kuntoutumisen tukena mielenterveystyössä

Eläinavusteista terapiaa antaa terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattihenkilö. Ratsastusterapia on Suomessa tunnetuin toimintamuoto, jossa hevosta voidaan käyttää psyykkisen kuntoutuksen tukena. Terapian tarkoituksena on oppia hevosen avulla oman kehon, mielen ja käyttäytymisen hallintaa. Eläimen kanssa on helppoa harjoitella esimerkiksi tunnetaitoja, sillä eläimet ottavat ihmisen vastaan sellaisena kuin tämä on. Koska eläin ei ole ennakkoluuloinen tai arvostele, eläimen kanssa samaa asiaa voidaan harjoitella useita kertoja. Psyykkisessä kuntoutuksessa esimerkiksi hevosen luontainen herkkyys tunteille on olennaista, koska se mahdollistaa eläimen olon tunteiden ja myönteisten käyttäytymismallien peilinä ja tulkkina.

Mielenterveyskuntoutuksessa pyritään yleensä voimavaralähtöisyyteen, jota eläinten kanssa toimiminen parhaimmillaan voi tuottaa. Mielenterveydenhäiriötä sairastaessaan asiakas voi kokea merkityksettömyyden tunnetta. Kun asiakas saa vastuulleen eläimen, jota hoitaa, hän voi silloin kokea itsensä merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi. Asiakkaan roolin vaihtuminen hoivaajaan hoidetun sijaan voi vahvistaa kuntoutujan oman arvon tunnetta.

Eläinavusteisia menetelmiä tulisi tarjota mielenterveyskuntoutujille, sillä niiden mahdolliset positiiviset vaikutukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia psyykkisen hyvinvoinnin kannalta ja ne voivat ulottua useille eri elämän alueille. Eläinavusteisuus muun muassa edistää vuorovaikutusta, tukee sosiaalisia taitoja sekä voi eheyttää ja voimaannuttaa. Lisäksi henkilön mieliala, minäkuva sekä yleinen ja sosiaalinen toimintakyky paranevat. Mielenterveyden häiriöissä hoitoon sitoutuminen voi olla heikkoa, mutta eläinavusteisella terapialla on todettu sitoutumisen olevan parempaa, sillä hoito koetaan myönteisenä. Vuorovaikutus eläimen kanssa sekä eläimen luottamuksen saavuttaminen luovat kuntoutujalle onnistumisen tunteita, jolloin työskentely eläinten kanssa antaa kuntoutujalle mahdollisuuden kokea olevansa hyvä jossakin. Kuntoutujan kokemus hoidon myönteisistä vaikutuksista sitouttaa kuntoutujan hoitoon tehokkaammin.

Eläinavusteisten menetelmien käyttöön liittyy myös haasteita. Eläinavusteisten menetelmien käyttöä voi rajoittaa niiden hajanainen saatavuus, asiakkaan mahdolliset pelot eläimiä kohtaan tai allergiat. Suhtautuminen eläimiin vaihtelee eivätkä kaikki pidä eläimistä. Tutkimuksessa koirien käytöstä aikuisten psykologisissa terapioissa todettiin, että myönteisistä tuloksista huolimatta koira saattoi olla mahdollinen häiriötekijä niin asiakkaalle kuin terapeutillekin. Liiallinen keskittyminen koiraan heikensi terapialla pyrittävien tavoitteiden saavuttamista ja sittemmin saattoi heikentää toipumista. Osa tutkimukseen osallistujista kertoi, että tarkoituksella harhautti itseään hankalista tunteista keskittymällä enemmän koiraan kuin terapiaan.

Eettiseltä kannalta haasteena voidaan pitää eläimen hyvinvointia. Myös eläimen hyvinvointiin ja jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota ja on tunnistettava, että eläinkin tarvitsee riittävää palautumista työstään. Lisäksi tulee varmistua siitä, että niin eläimen kuin kuntoutujan turvallisuus on taattu. Tähän kuuluu esimerkiksi tarttuvien tautien ehkäisemiseen liittyvä toiminta. Eläimen osalta on huolehdittava, ettei työssä käytettävä eläin levitä sairauksia ihmisiin tai muihin eläimiin ja lisäksi myös siitä, ettei eläin sairastu itse työskennellessään. Eläinten on oltava hyvin hoidettuja, rokotettuja ja terveitä. Vain terveiden eläinten kanssa toimiessa voidaan varmistaa eläinten hyvinvointi sekä positiivinen kokemus eläimelle ja asiakkaalle.

Asiakkaat, jotka haluavat työskennellä eläinten kanssa, voivat saada hyötyä ammatillisesti toteutetuista eläinavusteisista menetelmistä. Näissä menetelmissä on käyttämätöntä potentiaalia, jota voisi hyödyntää osana hoitoa nykyistä enemmän. Lisää tietoa ja laadukkaita tutkimuksia tarvitaan, joiden avulla laajemmin ymmärretään eläinavusteisten menetelmien tuoma hyöty asiakkaiden kuntoutumisessa, jotta sen jälkeen ne vakiinnuttaisivat paikkansa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tällä hetkellä eläinavusteista terapiaa on vaihtelevasti saatavilla Suomessa. Muun muassa palveluntarjoajia, joilla on vaadittava koulutus ja puitteet kuntouttamiseen, ei välttämättä löydy kohtuullisen matkan päästä kuntoutujaa. Olisi myös tarpeen lisätä tietoa palvelujen saatavuudesta eri ikäisten ja erilaisissa olosuhteissa oleville avun tarvitsijoille, jotta heitä olisi helpompi ohjata palveluihin ja löytyisi nopeallakin aikataululla sopiva palveluntarjoaja. Tietoisuutta tulisi lisätä myös terveysalan toimijoille, jotta he voisivat hyödyntää sitä nykyistä laajemmin. Tähän voisi olla ratkaisuna lisätä koulutusta eläinavusteisista menetelmistä, jolloin hoitohenkilökunnalla olisi enemmän tietoa ja ymmärrystä eläinavusteisuudesta, sen käyttötarkoituksista ja tehokkuudesta. Eläimen ja ihmisen vuorovaikutuksessa on jotain hyvin erityistä – tätä potentiaalia kuntoutumisen kannalta ei kannata jättää hyödyntämättä.

Kirjoittajat:

Riina Hämäläinen, AMK-opiskelija, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
Marja Silén-Lipponen, yliopettaja, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Bolt, Charlotte, Heath, Jennifer & Moss Duncan 2022. Exploring the therapeutic opportunities, challenges and psychological mechanisms of integrating dogs into psychological therapies with adults. Complementary Therapies in Clinical Practice 47. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35247689/

Green Care Finland Ry. WWW-sivut. https://www.gcfinland.fi/

Kamioka, Hiroharu, Okada, Shinpei, Tsutani, Kiichiro, Park, Hyuntae, Okuizumi, Hiroyasu, Handa, Shuichi, Oshio, Takuya, Park, Sang-Jun, Kitayuguchi, Jun, Abe, Takafumi, Honda, Takuya & Mutoh Yoshiteru 2014. Effectiveness of animal-assisted therapy: A systematic review of randomized controlled trials. Complementary Therapies in Medicine 22(2), 371–390. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24731910/

Koukourikos, Konstantinos, Georgopoulou, Athanasia, Kourkouta, Lambrini & Tsaloglidou Areti 2019. Benefits of Animal Assisted Therapy in Mental Health. International Journal of Caring Sciences 12(3), 1898–1905. http://internationaljournalofcaringsciences.org/docs/64_koukorikos_review_12_3.pdf

Miklósi Adám ja Topál József 2013. What does it take to become ’best friends’? Evolutionary changes in canine social competence. Trends in Cognitive Sciences 17(6), 287–294. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23643552/

Soini Katriina ja Lilja Taina (toim.) 2014. Alkuperäiset kotieläinrotumme Green Care -toiminnassa. Verkkojulkaisu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-507-3

Suomen ratsastusterapeutit. WWW-sivut. https://suomenratsastusterapeutit.fi/ratsastusterapia/

Vehmasto Elina ja Lipponen Maija 2021. Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 137(13), 1775–1780. https://www.duodecimlehti.fi/duo16383