Harjoittelu osana fysioterapian tutkintoa

Fysioterapeutin tutkinnossa harjoittelu on keskeisessä roolissa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kasvussa (Fysioterapeutin ydinosaaminen 2016). Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapeutin tutkinnossa harjoittelua on jokaisella lukukaudella koko tutkinnon opiskeluajan. Opintojen alussa opiskelijat pääsevät tutustumaan fysioterapeutin työhön saaden ensikosketuksen fysioterapeutin työmaailmaan. Tästä eteenpäin harjoittelujen ajalliset pituudet kasvavat ja harjoittelun osaamisvaatimukset asiantuntijaksi kasvamisessa laajenevat ja syvenevät kohti viimeistä syventävää harjoittelua. Tämän viimeisen harjoittelun opiskelijat usein suuntaavat oman mielenkiinnon mukaan.

Fysioterapiassa potilaiden kuntoutumistavoitteet ovat yksilöllisiin kuntoutumistarpeisiin, mieltymyksiin ja kokemuksiin pohjautuvia (Melin ym. 2021). Koulutuksen aikana opiskelijoiden tulee oppia niin kuntoutumistavoitteiden laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa kuin asiakaskeskeinen työskentely. Edistämään opiskelijoiden oppimista esimerkiksi erilaisten koulutus- ja oppimista tukevien interventioiden on todettu tuottavan myönteisiä vaikutuksia yleisesti oppimiseen, turvallisuuden tunteeseen ja asiakaskeskeisten menetelmien tehokkaampaan oppimiseen (Killingback ym. 2022). Erilaiset oppimisympäristöt, esimerkiksi harjoitteluympäristöt, ja niiden toimintatavat vahvistavat opiskelijoiden kykyä ymmärtää potilaiden elämäntilanteita ja aktivoivat opiskelijoiden oman identiteetin ja kokemusmaailman kasvua, jota he voivat hyödyntää asiakaskeskeisen kuntoutuksen toteuttamisessa. (Solvang & Fougner 2022). Harjoittelun ohjaajalla on keskeinen rooli ohjata opiskelijoiden oppimista harjoittelun aikana (Lewthwaite ym. 2022), jotta opiskelijan asiantuntijuuden kasvu mahdollistuu parhaiten.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on systemaattisesti kehitetty fysioterapiaopiskelijoiden harjoittelun ohjausta CLES-palautteiden perusteella. Kehitystyö lähti liikkeelle opiskelijoiden antamasta harjoittelupalautteesta, jossa he toivoivat lisää yhteisiä keskustelutilaisuuksia harjoittelun aikana. Palaute kuultiin ja kehitystyönä uudet ohjauksen kokeilut aloitettiin.

Fysioterapiaopiskelijoiden opiskelijaolohuone

Opiskelijaolohuoneen idea syntyi, kun sekä opiskelijat että opiskelijavastaavat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä harjoittelujaksojen aikana. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa harjoittelee samanaikaisesti useita fysioterapian opiskelijoita, mutta opiskelijat jakaantuvat eripuolille sairaalan osastoja ja poliklinikoita eivätkä näe toisiaan usein harjoittelun aikana. Myös sairaalan opiskelijavastaavia kiinnosti opiskelijoiden kokemukset harjoittelusta ja sen etenemisestä.

Kuopion yliopistollisen sairaalan opiskelijavastaavakoulutuksessa syksyllä 2019 esiteltiin opiskelijoiden olohuoneideaa. Hyviä kokemuksia oli jo saatu vastaavasta ohjauksen kokeilusta kätilöopiskelijoiden kanssa. Fysioterapiaopiskelijoiden olohuoneet käynnistettiin heti samana syksynä. Noin tunnin kestävä opiskelijaolohuone pidetään jokaiselle opiskelijaryhmälle harjoittelun puolivälissä. Ohjaustilanteeseen pyritään luomaan avoin ja keskusteleva ilmapiiri aamukahveja juoden ja keksejä syöden.

Opiskelijaolohuoneessa opiskelijavastaavilla on keskeinen rooli johdattaa keskustelua opiskelijoiden kokemuksista ja ajatuksista kuluneesta harjoittelujaksosta. Keskustelun tukena voidaan käyttää esimerkiksi tunnekortteja. Keskeistä on nostaa esille millaisia asioita opiskelijat ovat jo oppineet ja millaisia toiveita ja tavoitteita heillä on loppuharjoitteluun. Opiskelijavastaavat korostavat keskustelun luottamuksellisuutta. Tällä pyritään rohkaisemaan opiskelijoita tuomaan esille myös harjoitteluun liittyviä haasteita.

Olohuoneen aikana on myös hyvä hetki kerätä opiskelijoilta suullista palautetta harjoittelusta ja sitä kautta kehittää opiskelijaohjaustoimintaa. Jo saadun opiskelijapalautteen perusteella olohuonetoiminta koetaan luottamuksellisena. Opiskelijat ovat kokeneet olohuoneen sellaiseksi tilanteeksi, jossa mieltä painavista asioista olisi voinut keskustella ja kertoa opiskelijavastaaville. Nyt saadun palautteen perusteella haasteellisia tilanteita opiskelijat eivät ole juurikaan kokeneet harjoitteluissaan tai ne on saatu käsiteltyä jo oman lähiohjaajan kanssa. Olohuonetoiminta on parantanut opiskelijavastaavien ja opiskelijoiden välistä yhteydenpitoa ja on toiminut kimmokkeena työpajatoiminnan kehittämiseen.

Opiskelijoiden työpajatoiminta

Työpajatoiminnalla tarkoitetaan opiskelijalähtöisiä asiakastapausten käsittelytilanteita. Työpajan tavoitteena on tukea opiskelijoiden oppimista ja lisätä ymmärrystä erikoissairaanhoidossa tapahtuvasta fysioterapiasta. Työpajan kautta opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisten osastojen ja poliklinikoiden tyypillisimpiin potilastapauksiin ja potilaiden fysioterapiassa huomioitaviin asioihin. Kukin harjoittelussa oleva opiskelija tuo työpajaan vuorollaan omalta työalueeltaan asiakastapauksen. Tapaus voi olla todellinen potilastapaus tai täysin keksitty. Opiskelijat työstävät tapausta annetun ohjeen mukaisesti laatien fysioterapiasuunnitelman ICF-viitekehykseen pohjautuen. Noin puolen tunnin itsenäisen ryhmätyöskentelyn jälkeen lähiohjaaja tulee mukaan loppuyhteenvetoon. Lähiohjaajan tehtävänä on herättää keskustelua ja pohdintaa opiskelijoiden keskuudessa läpikäytävän asiakastapauksen fysioterapiasta ja tarvittaessa hän voi täydentää fysioterapian sisältöä koskevia asioita.

Työpajat ovat toteutuneet ensimmäisen kerran syksyllä 2021 yhden opiskelijaryhmän kanssa. Nykyisin työpajatoimintaa järjestetään jokaiselle opiskelijaryhmälle kerran viikossa toisesta harjoitteluviikosta lähtien. Toimintaa kehitetään edelleen aktiivisesti opiskelijoilta ja ohjaajilta saatujen palautteiden perusteella.

Kehittämistyö jatkuu

Fysioterapeuttiopiskelijoille suunnatut yhteiset tapaamiset luovat opiskelijoille tunteen, että he ovat tärkeä osa sairaalan toimintaa ja heistä välitetään. Onnistunut harjoittelu kasvattaa opiskelijoiden osaamista tulevaisuuden fysioterapian asiantuntijoiksi. Harjoitteluohjaajien, erityisesti lähiohjaajan, asiantuntemus ja valitsemat ohjauksen menetelmät olennaisesti vaikuttavat opiskelijoiden oppimiskokemuksiin harjoittelusta. Hyvät ohjauksen käytänteet tukevat ja mahdollistavat opiskelijoiden syvempää ajattelua sekä ammatillista kasvua. Ohjausta yhteistyössä kehittämällä asiantuntijuus kasvaa ja laajenee, niin opiskelijoilla kuin ohjaajilla.

Kirjoittajat:
Marja Äijö, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Niskanen, fysioterapeutti, Kuopion yliopistollinen sairaala
Marjo Poimaa, fysioterapeutti, Kuopion yliopistollinen sairaala
Inka Vlasov, fysioterapeutti, Kuopion yliopistollinen sairaala

Lähteet:

Fysioterapeutin ydinosaaminen 2016. Suomen Fysioterapeutit. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa: http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Killingback C, Tomlinson A, Stern J, Whitfield C 2022. Teaching person-centered practice in physiotherapy curricula: A literature review. Physical Therapy Reviews 27(1): 40–50. Doi:10.1080/10833196.2021.2000287.

Lewthwaite NAB, Gray EA, Skinner MA. 2022. Exploring clinical learning experiences of novice physiotherapy students in a hospital setting. Physiother Theory Pract 27:1-13. doi: 10.1080/09593985.2022.2069617.

Melin J, Nordin Å, Feldthusen C, Danielsson L. 2021. Goal-setting in physiotherapy: exploring a person-centered perspective. Physiother Theory Pract. 37(8):863-880. doi: 10.1080/09593985.2019.1655822.

Solvang PK, Fougner M. 2022. Learning from clinical placement experience: how do undergraduate physiotherapy students approach person-centered practice? Physiother Theory Pract. 16:1-16. doi: 10.1080/09593985.2022.2089609.