Tausta

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on kasvattanut terveydenhuollon työntekijöiden työnkuormaa ja vaikuttanut työssäjaksamiseen. Valmistuneessa ensihoidon johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin pandemia-ajan vaikutusta ensihoitajien työhyvinvointiin.

Opinnäytetyön tiedon keräys toteutettiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajille sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2022. Kyselylomakkeen mittarina käytettiin Päätalo & Kyngäs (2016) kehittämää NWB-mittari (Nurses well-being at work), joka perustuu sairaanhoitajien työhyvinvointia kuvaavaan teoreettiseen malliin, josta Ojala, Kyngäs & Päätalo (2016) olivat kehittäneet mittarin ensihoitoon sopivaksi.

Tutkimus

Tässä tutkimuksessa NWB-mittarin kysymyksiä osin poistettiin ja muokattiin tekijöiden luvalla sopivammaksi vastaamaan pandemia-ajan työhyvinvoinnin osa-alueita ensihoitopalvelun näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Työssä selvitettiin pandemia-ajan vaikutuksia ensihoitajien työhyvinvointiin. Kyselylomakkeen työhyvinvoinnin osa-alueiksi valittiin korkeatasoinen potilashoito-, ensihoitajien yhteistyö-, ensihoitajien yhteenkuuluvuus ja yhteistoiminnallisuus-, työn käytännön organisointi-, työn hyvin tekeminen- ja esihenkilötyö pandemia-aikana.

Tutkimusaineisto kerättiin kesän 2022 aikana ja siihen vastasi 39 ensihoitajaa Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Kyselyn vastausprosentti oli 42 %. Vastaajien sukupuolijakauma oli naiset 39 % ja miehet 68 %. Vastaajista 26:n työkokemus oli yli 5 vuotta. 12:sta vastaajan työkokemus oli 1–5 vuotta ja alle yhden vuoden työkokemus oli yhdellä vastaajista. Vastaajista 13 oli perustason ensihoitajia ja 26 hoitotason ensihoitajia.

Tulokset

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että pandemia aikana ensihoitajat pystyivät pitämään potilashoidon korkeatasoisena. Ensihoitajien yhteistyö pandemia-aikana oli vastausten perusteella erittäin hyvin toteutunut. Ensihoitajista suurin osa oli samaa mieltä, että ensihoitajien yhteenkuuluvuus ja yhteistoiminnallisuus toteutui hyvin pandemia aikana.

Yhteenkuuluvuuden tunne, toimivat ja riidattomat suhteet sekä työpaikan hyvä ja välittävä ilmapiiri koettiin hyväksi työpaikalla pandemian aikana. Henkisesti kuormittavien tilanteiden purku joko työparin kanssa tai ohjatussa purkutilaisuudessa oli vastaajien mielestä hyvin toteutunut.

Suurimmat ongelmat ensihoitajat kokivat olleen palkkauksen ja työn kuormittavuuden alueella. Palkkaukseen tyytymättömiä oli suurin osa vastanneista ensihoitajista. Vastaajat kokivat myös työtaakkansa olevan epätasapainossa. Ensihoitajien antamissa vastauksissa korostuu kuitenkin tyytyväisyys henkilökohtaisten suojainten riittävyyteen, mutta suojainten käyttöön potilaskohtaamisen aikana ilmeni vastausten perusteella jonkin verran tyytymättömyyttä, esimerkiksi tehtävillä, jotka olivat fyysisesti kuormittavia.

Suurin osa vastaajista kertoi, että he kokivat onnistuneensa työtehtävissään ja heillä oli mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, sekä heillä oli työvuoron päätyttyä tunne hyvin tehdystä työstä. Esihenkilöiden vaikutus työntekijöihin pandemia aikana-kysymyksen vastauksissa ilmenee, että esihenkilötyöhön oltiin tyytyväisiä pandemia-aikana. Ensihoitajat olivat tyytyväisiä tuen ja oikeudenmukaisen kohtelun saamiseen esihenkilöiltä, myös kommunikointi ensihoitajien ja esihenkilöiden välillä koettiin vastausten perusteella toimivaksi.

Pohdinta

Ensihoitajien jaksaminen pandemia aikana oli opinnäytetyön perusteella toteutunut hyvin, vaikka esimerkiksi uutisointi on saattanut luoda erilaisen kuvan tilanteesta. Työssä jaksamisen voidaan ajatella johtuvan yleisellä tasolla selkeästä työkulttuurista ja tiiviistä yhteistyöhengestä, sekä kautta tapahtuneesta tiedottamisesta poikkeustilanteissa. Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan sanoa myös, että pelastuslaitoksella on järjestelmiä, missä henkisesti raskaita työtehtäviä voi käsitellä. Näihin tarpeisiin on koulutettu vertaistukihenkilöitä. Defusing- ja vertaistukihenkilöjärjestelmä vaikuttanevat positiivisesti työhyvinvoinnin ja jaksamisen kokemuksiin.
Pelastuslaitoksella on toteutettu hyvin varautuminen erilaisiin poikkeusoloihin, tässä opinnäytetyössä kysyttiin suojavarusteiden riittävyydestä ja potilashoidosta niiden käytön aikana. Suojavarusteita oli hankittu jo ennen pandemiaa ja pandemia alkaessa varastoja täydennettiin, josta johtuen ensihoitajat eivät kokeneet suojavarusteiden riittämättömyydestä tyytymättömyyttä. Potilashoidon toteuttaminen suojavarusteissa koettiin aiheuttavan tyytymättömyyttä, koska kontaktin luominen potilaaseen on vaikeaa suojavarusteiden ollessa päällä ja esimerkiksi hengittämättömässä suojahaalarissa pukeutuneena oleminen on jo fyysisesti raskaampaa normaaliin pukeutumiseen verrattuna.

Ensihoitajien tyytymättömyys palkkaukseen on huolta aiheuttava asia, joka selkeästi nousi esille opinnäytetyössä. Pandemian aikana ensihoitaja on joutunut altistumaan aiemmin tuntemattomalle tilanteella hoitaessaan potilaita, saamatta lisäkorvausta. Ensihoitajien palkkaukseen ei ole pandemia aikana puututtu, mutta aihetta on syytä käsitellä yhteiskunnallisesti, sillä vaarana voi olla hoitohenkilökunnan riittävyys tulevaisuuden poikkeustilanteissa.

Ensihoitajien työhyvinvointi poikkeusoloissa

Tällä hetkellä pandemian aiheuttanut koronavirus näyttää jäävän pysyväksi osaksi ihmisten arkea. Koronapandemia-aika on ollut poikkeusoloaikaa, ja myös Euroopassa tällä hetkellä käytävä Ukrainan sota on näkyvä osa meidänkin arkeamme. Yhteiskunnan on varauduttava poikkeusoloihin nyt ja myös tulevaisuudessa. On jo selvää, että poikkeusolot aiheuttavat lisäkuormaa erityisesti terveydenhuollossa, vaikka hyvän yhteishengen voiman työpaikoilla vielä jaksetaankin. Työssäjaksamiseen on kiinnitettävä huomioita, sitä on tuettava ja poikkeusolojen työstä on saatava asianmukainen korvaus, että voimme varmistaa kriittisten alojen toiminnat ja henkilöstön jaksamisen nyt ja tulevaisuudessa.

Linkki opinnäytetyöhön https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111209

Kirjoittajat:
Marko Mikkonen, Ensihoidon johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
Marko Tolonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Lähteet:
Ojala, A., Kyngäs, H., & Päätalo, K. (2016). Pohjoissuomalaisten ensihoitajien työhyvinvointi. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Saatavissa: https://elektra-helsinki-fi.ezproxy.savonia.fi/se/h/0786-5686/28/4/pohjoiss.pdf
Päätalo, K., & Kyngäs, H. (2016). Measuring hospital nurses’ well-being at work – psychometric testing of the scale. Contemporary Nurse: A Journal for the Australian Nursing Profession, 52(6), 722–735. Saatavissa: https://doi-org.ezproxy.savonia.fi/10.1080/10376178.2016.1246072