BioPOTTI-hankkeen tavoitteena oli tarkastella lannan ja sen ravinteiden hyötykäyttöä Pohjois-Savon alueella nykytilanteessa. Selvitys toteutettiin aikavälillä 1.4.2021 – 28.2.2022. Lantojen lisäksi tarkastelun kohteena olivat maatilojen peltobiomassat ja muut mahdolliset sivuvirrat. Hanke spottasi syötteitä kiertotalouden näkökulmasta huomioiden kierrätyslannoitteiden valmistamisen, biometaanin tuotannon ja maatilojen maantieteellisen sijainnin.

Pohjois-Savon maatalous on hyvin maito- ja karjatalouspainotteinen ja lantaa syntyy alueella suuria määriä. Syntyvän lannan käsittelyn ainoana käytettynä menetelmänä on tällä hetkellä peltolevitys. Lannan ravintoarvot eivät ole kasvien kannalta optimaaliset käsittelemättömässä lannassa ja näin ollen lannan sisältämien ravinteiden potentiaalia ei hyödynnetä kokonaisuudessaan.

Biokaasuprosessissa syntyvät kierrätyslannoitteet tuovat sekä taloudellisen että kiertotalouden näkökulmasta kustannustehokkaan ratkaisun maatiloille. Parhaimmillaan kallistuneista väkilannoitteista voidaan jopa luopua kokonaan. Maailmantilanteiden muuttuessa nopeallakin syklillä, maatilamittakaavan biokaasulaitosten tuoma lannoite- ja energiaomavaraisuuden kasvu maamme sisällä lisää investointien arvoa yhteiskunnallisestakin näkökulmasta.

Kysyntäkartoituksen tilahaastattelut toteutettiin vierailemalla kohteissa paikan päällä Siilinjärven ja Kuopion alueella. Valtaosa tiloista oli maidontuotantotiloja, joukossa oli myös lihakarja- ja kasvinviljelytiloja. Tämän päivän haasteena on tilojen kulurakenne, joka on muuttunut koko ajan tilojen näkökulmasta negatiiviseen suuntaan, vaikka tilat pyrkivät toimintaansa kehittämään, kasvavat kulut liikaa suhteessa tuloihin. Liian halvat tuottajahinnat tekevät maanviljelyksestä haastavaa.

Lannan hyödyntämistä tiloilla vaikeuttaa tilusrakenteen huononeminen tilakoon kasvaessa. Suomessa peltokuviot ovat hajanaisia, joita rikkovat sekä vesistöt että metsät. Lisäksi suurille tiloille kuivikkeiden käyttö on iso kustannustekijä ja turpeelle haetaan kiivaasti korvaavaa tuotetta.

Hankkeen tarkastelun kohteena oli useampi alueellinen biokaasulaitos sekä yksi tilakohtainen tarkastelu, joiden osalta toteutettiin kannattavuuslaskelmia laitosten investoimiseksi. Laskelmat toteutettiin vuoden 2021 lopulla ja maailman tilanne muuttuikin radikaalisti pian seuraavan vuoden alussa materiaalien kallistuessa ja näin vaikeuttaessa laitosinvestointien kannattavuutta.

Hankkeesta toteutettiin biometaanin jalostamiseksi liikenne käyttöön kysyntäkartoitus Karttulan alueelle opinnäytetyön muodossa. Työssä selvitettiin liikennemääriä, kiinnostusta biometaanin käyttöön sekä tankkausaseman sijaintia. Lisää selvityksestä voi lukea opinnäytetyöstä oheisen linkin takaa.

Hankkeen alkamisen aikaan Pohjois-Savossa ei ollut ainuttakaan maatilamittakaavan biokaasulaitosta. Suomen tavoitteena on nostaa biokaasun tuotannon määrä tasolle 4 TWh vuoteen 2030 mennessä (Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote). Tämä tarkoittaa käytännössä 100–200 uutta laitosinvestointia valtakunnallisella tasolla. Kotimaista liikennebiokaasua riittäisi tällöin 6 000 raskaalle ajoneuvolle, tai 250 000 kaasuhenkilöautolle. Maatalouden käyttöön saataisiin vuosittain kotimaista kierrätettyä fosforia 6 800 tonnia ja typpeä 32 000 tonnia.

Biokaasun tuotannon lisääminen lisäisi kansallista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta. Tämän toteutuminen edellyttää kuitenkin Suomelta kestävää ja pitkäjänteistä tukipolitiikkaa. Investointituet ovat oleellinen osa biokaasulaitosverkoston rakentumista niiden alentaessa tuotannonriskiä markkinoiden ollessa vielä alkuvaiheessa.

Hankkeen tuloksista voit lukea oheisestä linkistä aukeavasta loppuraportista lisää.

Kirjoittajat:

Maarit Janhunen, Suvi Hackman ja Harri Auvinen
Bio- ja kiertotalouden vahvuusala, Savonia-ammattikorkeakoulu