Tampere tunnetaan tapahtumakaupunkina. Kukapa ei olisi käynyt tai ainakin harkinnut viikonloppureissua Tampereelle konserttiin, teatteriin, urheilukisoihin ja samalla iloitsemaan iltaelämään. Siksi mekin valitsimme kohteeksi Tampereen, kun halusimme syventää ymmärrystämme luovien alojen merkityksestä kaupunkien vetovoimaan ja aluekehittämiseen.

Vierailimme projektipäällikkö Heikki Aittalan ja projektisuunnittelija Peppiina Inervon juttusilla. He luotsaavat Tampereen Luovien alojen ekosysteemihanketta, joka osaltaan tukee Tampereen tavoitetta olla kansainvälisen tason luovien alojen ja elämysteollisuuden keskittymä.

Osaava ja vetovoimainen tapahtumakaupunki

Yle uutiset kertoi heinäkuussa 2022 Tampereen kiristä Suomen tapahtumapääkaupungiksi. (https://yle.fi/a/3-12522105) Helsingin sanomat puolestaan uutisoivat Tampereen uudesta vetovoimasta lokakuussa 2022. (https://www.hs.fi/visio/art-2000009086608.html)
Vetovoimaisen ja kasvavan tapahtumakaupungin taustalla on päättäjien panostus tapahtumateollisuuden infrastruktuuriin ja asiakaslähtöisyyteen. Kehittyvästä tapahtumateollisuudesta halutaan maakuntaan uutta liiketoimintaa. Katse on suunnattu yrityksiin ja yritysverkostoihin, sillä ilman yrityksiä ei synny liiketoimintaa. Tapahtumateollisuus on hyvä esimerkki alasta, jossa isoja kokonaisuuksia luodaan valtavan verkoston avulla. Tampereen kollegamme totesivatkin, että isot tapahtumat ja tekijät mahdollistavat pienempien toimijoiden työtä.

Eteenpäin katsovaa elämystaloutta

Tapahtumien lisäksi Tampere on vetovoimainen av-alan ja peliteollisuuden keskittymä. Tapahtumat ja peliteollisuus ovat osa laajaa Tampereen elämystalouden kokonaisuutta, jonka Tampereen kaupunki on nostanut yhdeksi keskeiseksi osaksi kaupungin kehittämisstrategiaa. Elämystalouden kehitysohjelman yhtenä tavoitteena on tuoda yhteen elämystalouden eri aloja, osaajia ja yrityksiä ja tukea näin laajan alan järjestelmällistä kehitystä. Elämystalouteen kuuluu laaja kirjo aloja ja yrityksiä, esimerkiksi matkailu- ja elämyspalvelut, kulttuuri ja luovat alat, urheilu- ja virkistyspalvelut sekä av-ala ja peliteollisuus. Yhteistä niille on elämysten ja kokemusten tarjoaminen.

Elämystalouden suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kansainvälisen liiketoiminnan edistämisessä, esimerkiksi peliteollisuuden ja audiovisuaalisen alan yrityksissä. Niitä kehitetään samalla tavoin kuin muitakin teollisuuden aloja. Tästä ovat esimerkkinä on audiovisuaalisen alan tuotantokannustin, jota voi hakea Tampereen seudulla syntyneisiin audiovisuaalisen kuluihin. Toinen esimerkki on tilaratkaisut, jossa peliyritykset voivat tavata, verkostoitua ja työskennellä yhdessä. Media-alan ja audiovisuaalisen viestinnän koulutustarjonta vahvistaa osaamiskeskittymää.

Digitaalisuuteen panostetaan kokonaisvaltaisesti

Tampereella elämystalous on nostettu tärkeäksi kasvun veturiksi. Tunnettuja isoja investointeja Tampereen seudun elämystalouteen ovat joulukuussa 2021 avattu Nokia-areena sekä 2023 starttaava, kansainvälisiä tuotantoja houkutteleva Tohlopin studion rakennushanke. Elämystalouden kehitysohjelman on määrä parantaa ja digitalisoida palveluja, jotka on suunnattu tapahtumajärjestäjille. Tapahtumien järjestämisen pitäisi muuttua sujuvammaksi. Esimerkiksi tilavaraukset tulisi hoitua digitaalisesti.

Tampereella panostetaan yhden luukun periaatteeseen kulttuuripalvelujen löydettävyydessä sekä tapahtumajärjestäjälle, että kuluttaja-asiakkaalle. Kaupunki on juuri avannut Kulttuuripankki-sivuston, joka on tapahtuma- ja harrastuskalenteri verkossa. Sieltä löytyy vastauksia, mitä tänään tehtäisiin? -kysymykseen. Kaupungin tapahtumapalvelut tarjoavat taas tapahtumajärjestäjälle neuvontaa ja apua.

Hyödynnämmekö Kuopion ainutlaatuisia kokonaisuuksia tarpeeksi?

Myös Kuopio on omien vahvuuksiemme kautta vetovoimainen elämystalouden ja luovien alojen keskittymä. Kuopion ja Pohjois-Savon luovan alan kärkitapahtumat ovat epäilemättä kansainvälisesti tunnetut tanssi- ja nykytaiteen festivaalit sekä isot musiikkitapahtumat.
Musiikkikeskus on ainutlaatuinen kulttuurikeskittymä, jossa saman katon alta löytyvät musiikki- ja tanssiopinnot taiteen perusopetuksesta ammattiopintoihin ja jatkotutkintoihin saakka Kuopion konservatorion, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kautta. Samassa talossa toimivat Kuopion kaupunginorkesteri sekä monipuolinen konsertti- ja konferenssikeskus ja heti naapurissa on uusi Kuopion taidelukio LUMIT. Kaikkiaan luovien alojen koulutuspolut ovat Pohjois-Savossa monipuoliset ja laaja-alaiset tuoden osaajia alueelle. Oppilaitokset myös tuottavat opetukseen liittyvän yleisötyön kautta sisältöjä kuntalaisille. Lisäksi kokonaisuutta täydentää esimerkiksi hienosti toteutettu rakennetun, teollisen ja asutun ympäristön yhteensovittaminen, kaupunkipuistot sekä itäsuomalainen, lähellä tuotettu ruoka ja juoma.

Erinomaisen tarjontamme ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi tarvitaan edelleen yrityksiin ja yritysverkostoihin suunnattua monialaista kehittämistä. Tätä tarvitaan, että syntyy riittävän etukenossa olevia, kansainvälisesti kiinnostavia ulostuloja, kun kilpailemme etelän kaupunkien kanssa asukkaista, osaajista ja opiskelijoista sekä yrityksistä ja matkailijoista.

Maailman vetovoimaisimmat kaupungit tunnetaan juuri luovuudesta, korkeatasoisesta kulttuurista, toimijoiden moninaisuudesta ja ylipäänsä kiinnostavasta kaupunkikulttuurista – ja tätähän Kuopio ja Pohjois-Savo tarjoaa – annetaan sen näkyä ja kuulua!

---

Mitä mieltä sinä olet, mistä pohjoissavolainen vetovoima syntyy? Kerro meille terhi.rissanen@savonia.fi tai kaija.villman@savonia.fi

Kirjoittajat Terhi Rissanen ja Kaija Villman työskentelevät Luova REAKTIO! -hankkeen asiantuntijoina.

Luova REAKTIO! Uutta arvoa luovat verkostot -hankkeen toteuttaa Savonia ammattikorkeakoulu 2.8.2021 – 31.5.2023. Hanke saa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta REACT-EU:n Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.

Valokuva Henna Kokkonen 2022, Kuopio Tanssii ja Soi.