Digital & Circular Fashion House hankkeen työpakettien kiteyttävänä tuloksena syntyi Digital & Circular Fashion Tiekartta 2030 (D&C), joka näyttää lokaalit osaamisen tarpeet ja osaamisen kehittämisen toimenpiteet tulevaisuuteen muoti- ja tekstiiliteollisuudessa.
Tiekartta on tehty kaikille toimijoille inspiroivaksi ja arvopohjaiseksi työkaluksi, jolla voi suunnata omaa ja organisaatiosi ajattelua ja toimintaa kohti vihreää siirtymää.

D&C Fashion -tiekartta 2030 jakaantuu neljään eri osaamisen pääalueeseen: Kiertotalous | ekosysteemi, ketterä tuottaminen, tulevaisuuden materiaalit ja jatkuva oppiminen

Tiekartan oppimisen tarpeet on tunnistettu yhdessä oppien ja kehittäen hankkeen koulutuksissa ja tapahtumissa. Vastuullisuusviestintä, digitaalisten menetelmien ja käyttäjälähtöisen tuotekehityksen osaaminen nähdään kaikkia osa-alueita läpileikkaavina tarpeena.
Tiekartta alkaa keskeltä esittäen kuusi toisiinsa ristikkäin liukuvista ja vaikuttavista tulevaisuuden näkymistä – Mitäs jos -kysymyksistä. Seuraava kehä kuvaa kukin tulevaisuuskuvan keskeisiä toimenpiteitä.

Vihreä siirtymä vaatii jatkuvaa kehittämistä

Yritysten toimintaympäristö on ollut muutoksen kourissa jo pitkään globalisaation ja kilpailun kiristyessä. Erityisesti viime vuosina suurimmat muutokset ja haasteet ovat olleet koronaviruspandemia ja meitäkin koskettava sota Ukrainassa.

Käynnissä oleva vihreä siirtymä (Green Deal) vaikuttaa yhä voimakkaammin yritysten liiketoimintaan. Käytännössä se tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka perustuu vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. (Pakarinen & Leinonen 2023)

Kehitys ja kilpailukyky alalla vaatii jatkuvaa muutoskyvykkyyttä. Lisäksi Eu:n tekstiilistrategia asettaa meille omat haasteensa. Vaikka aluksi muutosvaateet koskevat isoja yrityksiä, myös pienten tulee varautua samoihin toimintaympäristöä ja kilpailutilannetta muuttaviin vaateisiin. EU:n vastuullisuussääntely ja regulaatiot tulevat muuttamaan toimintaympäristön edellytyksiä ja kannattavaa liiketoimintaa pitää pystyä toteuttamaan ilman luonnonvarojen ylikulutusta.

“Yritykset tarvitsevat tiekartan, ei yksittäisiä projekteja. Ei ole oikoteitä onnistuneeseen kestävän kehityksen brändimuutokseen. Hyvin laadittu tiekartta luotsaa yrityksen ja brändin kohti kestävää kehitystä, kulttuurista asemaa, kuluttajien innostusta ja liiketoiminnan menestystä.” – Ekström 2023

Kiertotalous | ekosysteemi

Mitäs jos kiertotalous olisi tekstiilin ja muodin alalla vakiintunut toimintamalli?
Tässä toimenpiteissä houkutellaan kaikkia toimijoita asukkaista yrityksiin mukaan elinkaaren pidentämiseen, vahvistetaan yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista kiertotaloudessa sekä kehitetään lokaaleja toimintatapoja ja toimintaympäristöä vihreän siirtymän ja kiertotalouden mukaisiksi.

Kiertotalouden vakiintuminen tekstiilin ja muodin arvoverkoissa vaatii yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, kuten yritysten, kuluttajien, tutkimuslaitosten ja viranomaisten. Toimiva uusi ekosysteemi tarjoaisi mahdollisuuksia luoda kestäviä innovaatioita, lisätä työllisyyttä ja vähentää ympäristövaikutuksia.

Kiertotalouden konkreettisia alueellisia haasteita ovat mm. hukkamateriaalien hallinta ja jalostus, materiaalien jäljitettävyys ja käytössä pitäminen, sekä uusiutuvien ja kierrätettyjen/kierrätettävien materiaalien saatavuus. Myös suunnittelu, tuotteistus- ja palvelumuotoilun osaamista tarvitaan lisää (tuotepalvelunasysteemit).

Ketterä tuottaminen

Mitäs jos toteuttaisimme uusia visioita, palveluja ja tuotteita yhteistyökumppaneiden kanssa?
Ketterän tuottamisen toimenpiteen tavoitteena on kehittää luovien alojen ja vaatetusalan yhteistoiminnallisia liiketoimintamahdollisuuksia ja lokaalia tuotantoa. Toimenpiteessä lisätään yhteistyöosaamista ja yhdessä tekemistä, sekä kehitetään yhteisöllistä kiertotalousliiketoimintaa ja ketterän tuottamisen osaamista.

Toimenpiteillä tuetaan kulutustottumusten muutosta kohti lokaalia ja kestävää muotia. Tulevaisuuden fiksu kuluttaminen ja vastuullinen toiminta vaativat ajattelun ja toiminnan muutosta lokaaleissa arvoketjussa: suunnittelussa, tuotteissa ja palveluissa, tuottamisessa sekä markkinoinnissa. Kuluttamisen ja kulttuurin muutos nähdään keskeisenä ratkaisevana tekijänä vihreän siirtymän vauhdittajana ja mahdollistajana. Fiksu yhteisöllinen tuottaminen (Smart Production) ja fiksut tuotteet (Smart products) nähdään mahdollisuutena vastata tulevaisuuden haasteisiin monialaisessa toimintaympäristöissä, joissa kiertotaloudella, digitalisaatiolla ja 3D-teknologialla voi olla merkittävä rooli ratkaisujen löytämisessä vihreään siirtymään. (Berg, Pakarinen & Silfver 2023)

Tulevaisuuden materiaalit

Mitäs jos olisimme kierrätettävien ja uusiutuvien materiaalien korkean jalostusasteen mallimaa?
Uudistavaan ja eheyttävään kiertotalouteen siirtyminen tarvitsee uutta materiaaliosaamista ja uusia näkökulmia suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Alan toimijoilla on tarve oppia ja ottaa haltuun uusi materiaalien tulevaisuus. Uusiutuvat materiaalit ovat tässä keskeisessä roolissa. Uudet materiaalit ja niiden saatavuus ovat iso pullonkaula. Vanhat suunnittelun periaatteet täytyy kokonaan uudistaa. (Pakarinen & Leinonen 2021)

Vastauksia kysymyksiin haetaan tiekartassa seuraavilla olennaisilla toimenpiteillä: huolehditaan alueellisesta kiertotalouden mukaisen materiaaliteknologian osaamisesta, vahvistetaan kiertotalouden ja kestävän muotoilun mukaisen suunnittelun osaaminen sekä se, että toteutamme uusia visioita yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla tuetaan siirtymää kohti positiivista vaikutusta luoden uudistavaa kädenjälkeä jalanjäljen sijaan.

Siirtyminen uudistavaan ja eheyttävään liiketoimintaan tulee vaatimaan radikaaleja muutoksia suunnittelussa, materiaaleissa ja valmistusteknologioissa. Vastuullisuussääntelyn vaatimukset ohjaavat kiertotalouden mukaiseen ja uudistavaan materiaali- ja tuotesuunnitteluun, jossa pyritään pois fossiilisista lähteistä ja siirrytään biopohjaisiin vaihtoehtoihin. Tiekartan tehtävillä tavoitellaan jatkuvaa ja innovatiivista materiaalien ja luonnonvarojen käytön systeemistä muutosta. Tämä vaatii aktiivisia tekoja kohti kiertotaloudenmukaisuutta niin materiaali- ja suunnitteluvalinnoissa kuin tuotepalvelukokonaisuuksissa. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tarkasteluun kuuluvat koko tuotteen ja palvelun elinkaari ja arvoketju sekä toiminnan laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset.

Jatkuva oppiminen

Mitäs jos toimintamme perustuisi jatkuvalle ja ketterälle oppimiselle?
Keskeisiksi jatkuvan oppimisen toimenpiteiksi nousevat ”Suunnitellaan kestäväksi” -osaamisen varmistaminen kaikille toimijoille, yhteisöllisen oppimisen edistäminen Virtual Playgroundissa sekä yhteisölliseen oppimiseen sitouttaminen ja sitoutuminen. Virtual Playground on hankkeessa perustettu oppimisympäristöalusta.

Hankkeessa kehitettiin jatkuvan oppimisen ja ketterän jakamisen Virtual Playground -toimintamallia, jossa yhteisöllinen digitaalinen oppimisympäristö toimii keskustelualustana, jatkuvan oppimisen tukena ja tiedon sekä taitojen jakamisessa. Virtual Playgroundin alustaksi valikoitu Digital & Circular Fashion Discord, johon pyritään houkuttelemaan osallistujia opiskelijoista ammattilaisiin. (Berg 2023)
Erilaisia oppimisen malleja tukevien oppimisympäristöjen tulisi kohdata vihreää siirtymän vaatimukset ja niitä tukevat tulevaisuuskuvat, joita vastuulliseen toimintaan tulisi kohdistaa. Meidän kaikkien tulisi esittää kysymyksiä, joiden avulla vastuullisuus ja vihreän siirtymän tulevaisuuskuvat tulisivat todeksi.

D&C Fashion tiekartta 2030 kytkeytyy kolmeen muuhun alaa luotaavaa tiekarttaan

Pohjois-Savon luovien alojen tiekartta 2030:n mukaan luovat alat synnyttävät alueen asukkaille ja toimialoille uutta arvoa ja lisäävät alueen vetovoimaa. (Arpola et al. 2021)

Suomen tekstiili- ja muodin Hiilineutraali tekstiiliala – tiekartta toteaa, että Suomen tekstiili- ja muotialalla on hyvät mahdollisuudet tavoitella hiilineutraalisuutta oman toimintansa osalta. Tiekartassa todetaan, että mikäli yhteiskunta auttaa muutoksissa, on Suomen tekstiilialan täysin mahdollista tavoittaa hiilineutraalisuus 2035 mennessä. (Heino et al. 2020)
VTT:n Finland as a forerunner in sustainable and knowledge- based textile industry – Roadmap for 2035 nostaa esille arvolupaukset ja toimenpiteet, miten Suomesta saadaan vastuullisen ja tietämyspohjaisen tekstiiliteollisuuden mallimaa. Toimijoina tiekartassa ovat niin käyttäjät, brändit kuin tuottajat.

Artikkeli on julkaistu laajempana aiemmin Digital & Circular Fashion House -hankkeen blogissa: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/06/06/digital-circular-fashion-tiekartta-2030-nayttaa-suuntaviivat-tulevaisuuden-osaamisen-kehittamiseksi/

Tarkastele ja kommentoi koko tiekarttaa toimenpiteineen ja tehtävineen Miro -yhteiskehittämisen alustalla: https://miro.com/app/board/uXjVMDuC3Nc=/

Kirjoittajat:

Ville Berg, Laura Pakarinen, Sirpa Ryynänen, Jouni Silfver, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arpola, Tiina; Laitinen, Taina; Leinonen, Raisa; Pakarinen, Laura; Partio, Johanna; Wuorisalo, Jyri. 2021. Luova Pohjois-Savo: Luovien alojen kasvu ja yhteistoiminta Pohjois-Savossa. Savonia-ammattikorkeakoulu. Lähteessä: https://www.theseus.fi/handle/10024/493625

Berg, Ville. 2023. Jatkuvan oppimisen Virtual Playground. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/05/30/jatkuvan-oppimisen-virtual-playground/

Ekström, Fredrik. 2023. Sustainability has become a status symbol for Gen Z. Lähteessä: https://www.sgieurope.com/legal-and-institutional/sustainability-has-become-a-status-symbol-for-gen-z/102761.article

Heino, Anna; Markkula, Annu; Saario, Mari; Sihvonen, Heli; Ylimäki, Laura. 2021. Gaia Consulting Oy ja Kamaja, Mari; Mikkonen, Hanne; Mäki, Satumaija. Suomen Tekstiili & Muoti ry. Hiilineutraali tekstiiliala –tiekartta. Loppuraportti. Lähteessä: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/stjm/uploads/20200610133352/STJM-Hiilineutraali-tekstiiliala-tiekartta_FINAL.pdf

Kamppuri, Taina; Kallio, Katri; Mäkelä, Satu-Marja; Harlin, Ali.  2021. VTT. Finland as a forerunner in sustainable and knowledge- based textile industry – Roadmap for 2035. Lähteessä: https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/52199670/Finland_as_a_forerunner_in_sustainable_and_knowledge_based_textile_industry_Roadmap_for_2035.pdf

Pakarinen, Laura & Leinonen, Raisa. 2023. Kohti vastuullisuusinnovaatioita – suunnitellaan kestäväksi. Lähteessä: https://blogi.savonia.fi/digitalcircularfashionhouse/2023/05/02/kohti-vastuullisuusinnovaatioita-suunnitellaan-kestavaksi/