Vanhemmuus on ihana ja samalla vaativa tehtävä. Käynnissä oleva digitaalinen vallankumous on tuonut mukanaan lukemattomia mahdollisuuksia eri elämänalueille, myös vanhemmuuteen. Se on myös muuttanut odotuksia hyvästä ja riittävästä vanhemmuudesta. Digitaalisuus on muuttanut tapaa, jolla vanhemmat voivat tavoittaa tietoa, saada tukea ja jakaa kokemuksia muiden vanhempien kanssa. Toisaalta se myös tarjoaa ainutlaatuisia työkaluja, jotka voivat helpottaa vanhemmuuden haasteita ja luoda vahvempia siteitä perheenjäsenten välille. (Saloranta 2022, 1, 12–13.)

Tietoa vanhemmuuteen napin painalluksella

Nyt vanhemmat voivat löytää tietoa vain muutaman napin painalluksella. Erilaiset käytössä olevat sovellukset voivat antaa arvokasta tukea vanhemmuuteen. Vauvan unirytmi, lasten ravitsemus, kehitysvaiheet – kaikki on saatavilla verkossa. Digitaalisuus on tehnyt tiedon saamisesta nopeampaa, helpompaa ja monipuolisempaa kuin koskaan ennen (Saloranta 2022, 12–13).

Sosiaalihuollon asiakkaiden digitaidot keskiöön

Digitaaliset sovellukset tarjoavat käteviä työkaluja vanhemmuuden helpottamiseksi sekä ajan tasaisen tiedon saamiseksi sekä niiden on osoitettu madaltavan kynnystä itseohjautuvuuteen (Räty ym. 2020, 4–5). Sosiaalihuollossa digitaalisten menetelmien hyödyntämisessä on vielä kehitettävää, niin asiakaskunnan taitojen, saavutettavuuden kuin monipuolisuudenkin saralla (Heino & Kärkkäinen 2018, 50). Erilaisiin digitaalisiin välineisiin suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti. (Pitkänen ym. 2022, 70.) Tällä hetkellä osa sosiaalihuollon asiakaskunnasta ei välttämättä omaa riittäviä digitaalisia taitoja tai heillä ei ole mahdollisuuksia käyttää näitä. Tämä vaatii heidän parissaan työskenteleviltä sosiaalihuollon ammattilaisilta riittäviä ohjauksellisia taitoja edistää asiakkaidensa kykyä käyttää näitä palveluita. (Heino ym. 2018, 50.)

Opinnäytetyössäni (Digitaaliset menetelmät lastensuojelun perhekuntoutuksessa) systemoidun kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää vanhempien kokemuksia digitaalisen vanhemmuussovelluksen käyttämisestä. Tutkimuksen tärkein tulos oli, että erilaisia vanhemmuussovelluksia pidetään nopeana ja helppona sekä ajasta ja paikasta riippumattomina apuvälineinä lapsen kasvatuksen tukena tai tietolähteenä. Vanhempien mielestä sovelluksen käyttäminen kasvatustyön tukena vahvistaa heidän tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan, antaa luottamusta omaan vanhemmuuteen sekä mahdollistaa yhteydenpidon ammattilaisten kanssa.

Vanhemmuuden ilot ja surut jaetaan verkossa

Vanhemmat kokivat erilaiset digitaaliset yhteisöt hyödyllisiksi erityisesti silloin, kun he kohtaavat haasteita vanhemmuudessaan tai haluavat vain keskustella päivittäisistä iloista ja suruista muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Näin vanhemmat voivat jakaa vinkkejä, antaa tukea ja tuntea yhteenkuuluvuutta näissä digitaalisissa ympäristöissä.

Tutkimus tuotti tietoa lastensuojelun perhekuntoutuksen digitaalisten menetelmien kehittämiseen ja vanhempien tukemiseen. Tuloksia tullaan hyödyntämään perhekuntoutusyksikön asiakastyön kehittämisessä sekä lastensuojeluyksikön henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Sosiaalialan työn digitaalisten menetelmien ja niiden käyttöönoton kehittämisessä tulee hyödyntää vuorovaikutuksen ja kohtaamisen elementtejä, mutta niissä tulee myös huolehtia tietoon perustuvan ja vaikuttavaksi koettujen tarpeisiin vastaavan työn keskeiset elementit (Petrelius & Erikson 2019, 73).

Kirjoittaja: Heli Savilampi, sosionomi YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyö on luettavissa www.theseus.fi-sivustolta kesäkuussa 2023.

Lähteet:

Heino, Taina & Kärkkäinen, Pirkko 2018. Kurkistuksia mahdollisuuksien ikkunoihin – sosiaalialan digitalisaatiota etsimässä. Teoksessa M-L Laitinen (toim.) Digi vie, sote vikisee. Kokemuksia sote-alan digitalisaatiosta DigiSote-hankkeessa Etelä-Savossa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. 45–52. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151951/URNISBN9789523440906.pdf?sequence=8&isAllowed=y. Viitattu 16.4.2023.

Petrelius, Päivi & Erikson, Pia 2019. Lastensuojelu. Teoksessa Arja Hastrup (toim.) Lastensuojelun muutokset ja tulokset. Julkaisussa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma – kärkihankkeeseen liittyvät tehtävät. Toteuttamissopimuksen loppuarviointi. Työpaperi. 44/2019. 70–76. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139062/URN_ISBN_978-952-343-451-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 27.4.2023.

Pitkänen, Tuuli, Tourunen, Jouni, Huhta, Helena, Kaskela, Teemu, Takala, Janne, Helfer, Alix, Jurvanen, Susanna, Laine, Riku, Larivaara, Meri & Suurpää Leena 2022. Nuorten mielenterveyden tukeminen sosiaalihuollossa ja matalan kynnyksen toiminnassa. Työntekijöiden ja nuorten näkemyksiä tarpeista ja toimintatavoista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:65. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164402/VNTEAS_2022_65.pdf?sequence=1&isAllowed=y. viitattu 24.4.2023.

Räty, Laura, Huovinen, Susanna & Haatainen, Tuula 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 25.4.2023.

Saloranta, Sanna-Kaisa 2022. Digitaalisen vanhemmuuden ihannesubjektiivit dataistuneessa yhteiskunnassa. Foucault´lainen kriittinen diskurssianalyysi Facebookin ja kansalaisjärjestöjen hallinasta. Maisterintutkielma. Verkkojulkaisu. Valtiotieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/343898/Saloranta_Sanna-Kaisa_tutkielma_2022.pdf?sequence=3&isAllowed=y. Viitattu 15.4.2023.