Tietotekniikka on olennainen osa terveydenhuoltoa. Digitalisaatiolta odotetaan etuja niin laadun lisääjänä kuin taloudellisen tehokkuudenkin näkökulmasta. Digitaalisten laitteiden käyttäminen työtehtävissä lisääntyykin jatkuvasti. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta on havaittu esimerkiksi lisääntynyttä stressiä oppimisesta sekä digitalisaation mukauttamisesta työhön. Osaltaan stressaantumisen syy saattaa johtua työntekijöiden ikääntymisestä ja siitä, ettei digitaalisuus ole aina ollut tällä väestönosalla osana arkea.

Miettinen (2022) tutki yamk-opinnäytetyössään digitalisaatioon liittyvää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 394 sote-ammattilaista.

Digitaalinen osaaminen

Tulosten mukaan omat arviot digitaalisista taidoista olivat pääsääntöisesti hyvät tai kiitettävät. Toisaalta tuloksia tarkastellessa ikäryhmäkohtaisesti oli todennäköisempää, että nuoremmat kokivat taitonsa hyväksi. Mitä vanhempia (yli 50 vuotta) vastaajat olivat, sitä heikommaksi oma digitaalinen osaaminen koettiin. Lähes 80 % vastaajista koki olevansa sekä sitoutuneita että motivoituneita käyttämään teknologiaa päivittäisessä työssään.

Digitalisaation vaikutus työhön

Digitalisaation koettiin helpottavan jokapäiväistä työtä paljon tai erittäin paljon. Monimediaisia viestintäkanavia hyödynnettiin jonkin verran ja niiden myös koettiin helpottavan työtä. Toisaalta teknologisten laitteiden ja ohjelmistojen käytön koettiin vievän liikaa aikaa ja resursseja, mutta samalla nopeuttavan työtä. Ammattiryhmittäin erityisesti sairaanhoitajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät kokivat digitalisaation helpottavan työtä. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että digitalisaation käyttö ei ole stressaavaa, mutta toisaalta jopa 14 % koki käytön erittäin paljon tai melko stressaavana.

Ammattiryhmästä riippumatta suurin osa (71 %) vastaajista koki, että digitalisaatiota ja työhön liittyvää teknologiaa tulisi muuttaa entistä enemmän hoitotyön toimintamalleja paremmin hyödyntäväksi. Toisaalta lähes 60 % oli sitä mieltä, että toimintamalleja tulisi muuttaa digitalisaatiota paremmin hyödyntäväksi. Noin puolet koki, että digitaalisessa muodossa oleva tieto välittyy hyvin moniammatillisessa työympäristössä eri ammattilaisten välillä. Haasteita koettiin tiedon kulussa organisaatioiden välillä, kun hieman alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tieto ei kulje sujuvasti.

Koulutustoiveista erityisesti ohjelmistoihin liittyvä koulutus koettiin tarpeellisesti. Lisäksi yli puolet vastaajista halusi koulutusta koskien tietojärjestelmien edellyttämien työtapojen muutoksiin. Avoimissa vastauksissa ilmenivät tarpeet sähköpostin ja Teamsin hyödyntämiseen sekä yleiseen perehdyttämiseen laitteistojen ja ohjelmistojen hyödyntämisestä. Apua ongelmiin haettiin pääsääntöisesti kollegoilta tai helpdeskistä. Tyypilliset ongelmatyypit liittyivät yhteyksiin tai ohjelmistoihin.

Tulevaiosuuden osaamistarpeet

Digitalisaatio muuttaa toimintaympäristöä aiheuttaen uudenlaisia oppimistarpeita. Digitaalisten palvelujen käyttäminen ja kehittäminen vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta jatkuvaa kouluttautumista ja uudenlaista osaamista sekä tukea. Henkilöstön kokemukset ja asenteet vaikuttavat heidän motivaatioonsa ja halukkuuteensa käyttää digitaalista teknologiaa. Myös kollegoiden innostus vaikuttaa henkilöstön asenteisiin. Kollegoiden ja organisaation antama tuki henkilöstölle on tarpeen digitaalisten palveluiden käyttöön ottamisessa ja henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämisessä.

Lähitulevaisuudesta ennustettujen skenaarioiden mukaan tulevaisuuden työelämässä suorituskyky nousee esille toiminnallisuuden mittarina. Suorituskyvyllä tarkoitetaan teknologisesti tehokasta toimintaa, kuin myös työntekijöiden soveltuvuutta hoitamaan teknologisia laitteita. Henkilöstön taidoilla on suora yhteys korkeisiin suoritusarvoihin. Digitaalinen teknologia kehittyy ja kasvaa jatkuvasti, joten jatkuva digitaalisten taitojen päivitys on tarpeellista työn ja hyvinvoinninkin näkökulmasta.

Kirjoittajat:

Jukka Miettinen, insinööri (YAMK), digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Choo Chun Wei 2002. Information Management for the Intelligent Organization: The Art of Scan-ning the Enviroment. 3rd ed. American Society for Information Science and Technology. Infor-mation Today, Inc. Medford, New Jersey. ISBN: 1-57387-125-7.

European Commission 2019. Key competences for lifelong learning. European Union. ISBN 978-92-76-00476-9.

Ilmarinen Juhani 2005. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Työ-terveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. ISBN 951-802-649-1.

Institute for the Future 2018. Future Skills – Get fit for what’s next. https://www.iftf.org/partner-with-iftf/research-labs/learningfutures/future-skills/

Jauhiainen Annikki, Sihvo Päivi, Hämäläinen Susanne, Hietanen Aija, Nykänen Jaana, Hämäläinen Jaana, Franssila Päivi, Tikkanen Kaija 2020. eAmmattilaisten osaaminen käyttöön sosiaali- ja ter-veydenhuoltoon. Finnish Journal of ehealth and eWelfare. FinJeHeW 2020;12(2).

Jedwab Rebecca M, Redley Bernice, Manias Elizabeth, Dobroff Naomi, Hutchinson Alison M 2021. How does implementation of an electronic medical record system impact nurses work motivation, engagement, satisfaction and well-being? A realist review protocol. BMJ Open 2021. https://bmjopen.bmj.com/content/11/10/e055847

Kaihlanen Anu-Marja, Gluschkoff Kia, Laukka Elina, Heponiemi Tarja 2021. The information system

stress, informatics competence and well-being of newly graduated and experienced nurses: a cross-sectional study. BMC Health Services Research 21, Article number: 1096 (2021).

Miettinen, Jukka. 2022. Digitalisaatioon liittyvän osaamisen kartoitus sosiaali- ja terveydenhoito-organisaatiossa. Savonia-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301221510